Hyppää sisältöön
Lähikuva salaattilautasesta, jossa etualalla näkyy lusikka ja haarukka päällekäin aseteltuna.
Home Tutkimus Hankkeet Kestävä RuokaHäme

Kestävä RuokaHäme

Hankkeen tiedot

HankeKestävä RuokaHäme
Kesto1.1.2022 – 31.12.2024
ToteuttajatHAMK
ProAgria Etelä-Suomi ry
RahoittajatHanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2014-2020 (siirtymäkausi 2021 – 2022) ja sitä rahoittaa Hämeen ELY-keskus (100%).

Kestävä RuokaHäme -hanke aktivoi kanta- ja päijäthämäläisiä elintarvikeyrityksiä toimimaan ja viestimään vastuullisesta ruokatuotannosta.

Ihmisten ja ympäristön kannalta terveellinen elintarvikejärjestelmä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskiössä. Kestävä RuokaHäme -hanke nostaa kestävän kehityksen ja vastuullisuuden teemat alan paikalliseen kehittämiseen. Toiminnalla aktivoidaan kanta- ja päijäthämäläisiä ruokasektorin toimijoita kestävään ruokatuotantoon ja erityisesti siitä viestimiseen. Myös kehittämistyöhön vaikuttavat sidosryhmät halutaan mukaan toimintaan.  

Tavoite

Tavoitteena on lisätä Kanta- ja Päijät-Hämeen elintarvikealan mikro- ja pk-yritysten tietoisuutta kestävän kehityksen ja vastuullisuuden periaatteista, tuottaa uutta osaamista sekä auttaa verkostojen löytämisessä ja tarvittavien kehittämistoimenpiteiden käynnistämisessä.

Kohderyhmä

Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen elintarvikealan yritykset

Tulokset

Hankkeella on lähtökohtaisesti tavoite saada tutkimustieto siirtymään yrityksiin ja sitä kautta vaikuttaa vahvasti kestävän ruokatuotannon vahvistumiseen Kanta- ja Päijät-Hämeessä tulevaisuudessa. Hanke aktivoi yrityksiä kehittämään omaa toimintaansa ja pyrkii synnyttämään osaltaan uutta kestävää liiketoimintaa mm. yritysryhmähankkeiden synnyttämisen kautta. Yksi keskeinen tulos onkin uusien toimijaverkostojen synnyttäminen ja kehittämistoimintoihin aktivoiminen.  

Yhteistyössä toimiminen, yritysten tarinat ja oman toiminnan esille tuominen vahvistavat hämäläistä ruokakulttuuria ja luovat ruokamaakuntaidentiteettiä. Samalla jatketaan Taste of Häme tarinoiden jatkuvuutta hankkeen jälkeenkin.

Teemat ja toteutus

Hankkeessa on kuusi ennalta valittua ajankohtaista teemaa, joihin yritykset voivat osallistua:

  • vastuullisuusviestintä
  • hiilijalanjälki
  • Sustainable Häme food (kansainvälisyysosaaminen)
  • ruokamaakuntaidentiteetti
  • luomuelintarvikkeet
  • terveelliset elintarvikkeet

Teemoista järjestetään aktivoivia työpajoja, tietoiskuja, pieniä kokeiluja, asiantuntijaluentoja sekä yritysvierailuja. Osa teemoista toteutetaan opiskelija-yritysyhteistyönä. Teemaryhmissä avataan asioiden merkitystä yritystoiminnassa sekä autetaan verkostojen löytämisessä ja omien kehittämistoimenpiteiden käynnistämisessä. 

Ruokatoimijoiden yhteistä tiedonjakoa

Kestävä RuokaHäme Teams-ryhmä on kaikkien Kanta- ja Päijät-Hämeen alueen ruokasektorin toimijoiden käytössä tiedonjakoon ja verkostojen luomiseen.

Haluatko mukaan?

Lähetä sähköpostia sanna.lento@hamk.fi. Liittyminen vaatii vain sähköpostiosoitteen.

Ajankohtaista

Artesaaniruoan sertifiointi -webinaari ti 16.4.2024 klo 14-15

Tule kuulemaan artesaaniruoan sertifioinnista tiistaina 16.4.2024 klo 14.00 – 15.00 webinaarin äärelle. Mitä lisäarvoa on ruoka-alan yrittäjälle artesaaniruoasta ja sen sertifioinnista? Artesaaniruoan sertifioinnista kertoo tarkemmin ruoka-artesaani Margot Wikström.

Mitä on artesaaniruoka?

Artesaaniruoka valmistetaan erittäin laadukkaista lähiraaka-aineista. Valmistuksessa hyödynnetään perinteisiä menetelmiä. Yleensä tuotteiden mittakaava on melko pientä ja tekijän kädenjälki näkyy vahvasti läpi prosessin. Voidaankin puhua ruokakäsityöstä. Sertifioidussa artesaaniruoassa käytetään niin vähän lisäaineita kuin mahdollista, yleensä ei lainkaan, raaka-aineet tulevat läheltä ja valmistuksessa edetään raaka-aineen eikä koneiden ehdoilla.

Tilaisuus on maksuton. Lähetämme Teams-linkin ilmoittautuneille webinaaripäivän aamuna.


Tilaisuuden järjestää Kestävä RuokaHäme -hanke yhdessä Artesaaniruoka pienten elintarvikeyritysten kilpailukyvyn vahvistajana –hankkeen kanssa.

Vastuullisuusviestintä pienissä yrityksissä -webinaari to 18.4.2024 klo 13-16

Yritysten yhteiskuntavastuu on tärkeä näkökohta myös pienille yrityksille. Vastuullinen yritys huomioi toimintansa vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Asiakkaiden kiinnostus vastuullisia valintoja kohtaan kasvaa jatkuvasti, joten yritysten kannattaa korostaa omia vastuullisia käytäntöjään ja sitoutumistaan kestävään kehitykseen.

Mitä on vastuullisuus elintarvike- ja ruokapalveluyrityksissä? Miten viestisin siitä asiakkaille? Miltä osin toimintamme on jo vastuullista ja missä olisi mahdollisuus kehittyä? Muun muassa näihin kysymyksiin pyrimme vastaamaan ja jakamaan tietoa ja työkaluja yritysten vastuullisuusviestinnän parantamiseen.

OHJELMA

13.00 Mitä on ilmastoystävällinen ruoka, ja minkälaisia vastuullisuustekoja yritysten kannattaa nostaa esiin viestinnässä?
Päivi Matilainen ja Satu Nokkonen / Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Suomi 

14.00 Tauko

14.15 Vastuullisuusviestinnästä erilaisissa yrityksissä. Mistä asiakkaat ovat kiinnostuneita? Millaiset on kiertotalouden ja vastuullisuuden näkymät tulevaisuudessa?
Timo Huhtamäki, toimitusjohtaja Emmy Clothing Company Oy, EU:n ilmastolähettiläs

14.45 Keskustelua ja kysymyksiä

15.00 Työkaluja oman yrityksen vastuullisuusviestintään
Päivi Matilainen ja Satu Nokkonen / Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset, ProAgria Etelä-Suomi

Lisätietoja: Satu Nokkonen, p. 040 574 9337

Herkkujen Häme Hämeenlinnassa ke 4.9.2024 klo 15-19

Nautitaan ensin tulevasta keväästä ja kesästä, mutta muistutus kuitenkin tulevasta syksystä ja Herkkujen Häme -tapahtumasta! Hämeenlinnan torilla näkyy ja maistuu 4.9. suomalaisen ruoan päivänä, mikäpä muukaan kuin suomalainen, hämäläinen ruoka!

Monta yritystä on jo varannut maksuttoman myyntipaikan toista kertaa järjestettävään lähiruoka-tapahtumaan, mutta vielä ehtii mukaan.

Lisätietoja tapahtumasta löytyy Taste of Häme -sivuilta ja ilmoittautumaan pääsee tästä linkistä!

Hämeen kestävän ruokajärjestelmän yrityskyselyn tulokset ovat valmistuneet

Kanta- ja päijäthämäläisille ruokasektorin yrityksille tehtiin kysely 29.11.2023-12.1.2024, jolla kartoitettiin yrityksissä tehtyjä toimenpiteitä kestävän ruokajärjestelmän edistämiseksi sekä yritysten kokemia haasteita, mahdollisuuksia ja tuen tarpeita. Vastausten mukaan ruokajärjestelmän kestävyyssiirtymää edistetään Hämeessä monin tavoin. Tulevaisuuden tavoitteina voitaisiin asettaa yritysten kestävyystavoitteiden määrittäminen, viestinnän lisääminen sekä kuluttajien ohjaaminen kestäviin valintoihin.

Tuloksiin voit tutustua tästä.

Toimenpiteet

Hankkeen kaikissa toimenpiteissä läpileikkaavana teemana kulkee kestävä ruokajärjestelmä elintarvikkeiden jalostustoiminnassa sekä toimijoiden yhteistyön vahvistaminen. Kestävän kehityksen mukaista liiketoiminta-ajattelua tuodaan yritysten tietoisuuteen eri näkökulmista.

Teemoitetuilla kehittämispoluilla pyritään kannustamaan pieninkiin tekoihin ja pohtimaan yhteistyötä toisten yritysten kanssa. Jokainen voi valita sopivat teemat tai pelkät tietoiskut, mutta parhaimman hyödyn saat sitoutumalla sinun tarpeitasi hyödyntävään teemaan. 

Kuvaus: Oman ruokamaakuntaimagon ylläpitäminen vaatii jatkuvaa työtä ja yhteistä tekemistä. Ruokamaakunta kumpuaa yritysten kautta. Teemassa keskitytään ruoantekijöihin, ruokatarinoihin, uusiin yhteistyön muotoihin. Pienet elintarvikeyritykset profiloituvat luontaisesti paikallisten ruokatarinoiden tuottajiksi ja tuovat hämäläistä ruokakulttuuria ja lähiruokaa esille. Yrityksiä aktivoidaan miettimään oman yrityksen ja tuotteiden profilointia, jossa esimerkiksi artesaaniruoka tai EU:n nimisuojatut, maantieteellistä tai perinteistä valmistustapaa korostavat, tuotteet, kuten sahti, voivat olla yhtenä erikoistumisen vaihtoehtoina. 

Ajankohta: Koko hankkeen ajan 2022 – 2024 

Tavoite: Kokonaisuus vahvistaa lähiruokaan tai paikallisuuteen profiloituneiden elintarvikealan yritysten näkyvyyttä, tunnettuutta ja liiketoimintaa – koko ruokamaakuntaimago vahvistuu.  Yritykset saavat uusia vaihtoehtoja toimintansa kehittämiseen sekä osaavat kertoa oman tarinansa osana hämäläistä ruokakulttuuria. Paikallisuus luo mahdollisuuksia kehittää omaa toimintaa, nykyisiä ja uusia tuotteita, ja tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä uusia asiakkaita.

Toteutus: Webinaarit, työpajat ja toimijaryhmät.

Muutos yrityksissä: Hämäläisestä ruokakulttuurista ja tuotteista viestiminen on luonteva osa toimijoiden toimintaa. Yhdessä toimiminen ja toimijaverkostot tuovat hyötyjä ja niihin hakeudutaan mielellään. Hämäläisten elintarvikealan yritykset tuntevat olevansa osa vastuullista ja kestävää ruokaketjua ja ovat mukana verkostojen kehittämisessä. Yritykset tunnistavat asiakkaansa ja osaavat hakea tietoa asiakkaiden toiveista. He löytävät uusia kehittymismahdollisuuksia sekä pystyvät nostamaan tuotteidensa tasoa esim. osallistumalla kilpailuihin. Yritykset saavat tunnettuutta ja näkyvyyttä olemassa olevien sivustojen kautta (Taste of Häme, Visit Häme, Visit Lahti jne.) tai käyttäessään nimisuojamerkintöjä.

Vastuutaho: ProAgria

Kuvaus: Autetaan yrityksiä tuomaan kestävää liiketoimintaa konkreettisesti esille osana globaalia ruokajärjestelmää. Yritykset pohtivat liiketoimintaansa osana kansainvälistä ympäristöä ja yritysyhteistyötä. 

Ajankohta: Vuoden 2022 aikana

Tavoite: Yritykset saavat käsityksen kansainvälistymisen erilaisista mahdollisuuksista. Oman toiminnan esittely avaa kestävän hämäläisen ruokatuotannon läpinäkyvyyttä ja auttaa yrityksiä oman toiminnan vaikuttavuuden merkityksen ymmärtämistä. Avataan ovia kansainväliseen yritysyhteistyöhön.

Toteutus: Tietoiskut, yritysvierailu, työpaja, opiskelija-yritysyhteistyö (viestintäviikko ja online kv-yritystreffit).

Muutos yrityksissä: Yritykset osaavat kertoa kestävästä toiminnastaan kansainvälisessä kontekstissa kohderyhmä huomioiden. Yritykset ovat avoimempia kansainväliselle yritysyhteistyölle, osallistuvat kansainvälisiin tapahtumiin. Tulevaisuudessa tällaiset avaukset voivat helpottaa yrityksiä lähtemään mukaan kansainvälisiin hankkeisiin ja kansainvälisiin kehittämistoimenpiteisiin.

Vastuutaho: HAMK, yhteistyökumppanina Forssan yrityskehitys Oy

Kuvaus: Yritystoiminnan vastuullisuutta voidaan tuoda esille erilaisten laskennallisten mittareiden avulla. Haasteina ovat mittareiden, laskentatapojen ja tulosten vertailtavuus sekä laskentaan liittyvät tiedon suuri määrä.
Teemassa avataan hiilijalanjälkeen liittyvää kokonaisuutta ja mitattavan tuotteen elinkaariajattelua. Tuodaan esille yrityksen omia toimenpiteitä, joilla ympäristövaikutuksia voidaan vähentää, esim. sähkön- ja veden kulutus. Kerrotaan alan toimijoista ja palveluntarjoajista sekä näihin liittyvistä kustannuksista.

Ajankohta:  2023

Tavoite: Yrityksillä on osaamista hiilijalanjälkilaskennan prosessin ymmärtämiseen. Yrittäjät saavat ideoita, miten omalla toiminnalla voivat vähentää ympäristökuormaa.

Toteutus: Tietoiskut, opiskelijayhteistyötä yrityskohtaisen tilannekuvan ja tavoitteiden selvittämiseksi (mm. alustavaa kartoitusta tarvittavien osatietojen keräämiseen yrityksissä laskentaa varten).

Muutos yrityksissä: Yritykset osaavat valmistautua hiilijalanjälkilaskentaan ja tietävät miltä tahoilta apua voi saada.

Vastuutaho: HAMK

Kuvaus: Kestävään ruokajärjestelmään siirtyminen vaatii toimenpiteiden lisäksi siitä viestimistä. Teemassa avataan vastuullisen viestinnän toimintamalleja ja ympäristöraportoinnin prosessia tiedonkeräystarpeineen. Teemassa käydään läpi mm. YK:n Kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals) sekä kuluttajien tarpeisiin vastaamista viestinnän keinoin.

Ajankohta: Syksy 2022 – kevät 2023

Tavoite: Yritykset tietävät YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, ymmärtävät kuluttajien arvomaailmaa viestinnässään ja saavat tietoa miten vastuullista viestintää voi tehdä eri tavoin.

Toteutus: Tietoisku, viestintäpaja, opiskelija-yritysyhteistyö. 

Muutos yrityksissä: Yritykset saavat vastuullisuusstrategian mallin ja suuntaviivat vastuullisen toiminnan esiintuomiseen.

Vastuutaho: HAMK

Kuvaus: LuomuHäme visiossa 2030 sekä Luomu 2.0 ohjelmassa yksi tulevaisuuden kehittämisen painopisteistä on jalostusasteen lisääminen. Luomukysynnän kasvu on suoraan riippuvainen elintarvikkeiden jalostusasteen nostamisesta ja uusien tuotteiden saattamisesta markkinoille. Teemassa keskitytään siihen, miten tavanomaisesta elintarvikkeiden jalostuksesta siirrytään tai valmistetaan rinnakkain luomuelintarvikkeita. Avataan kaupan ja ammattikeittiön näkökulmaa tuotteisiin, luomusertifikaatin hankintaprosessia, valvontaa viranomaisnäkökulmasta sekä pakkausmerkintöjä.

Ajankohta: 2023-2024

Tavoite: Yritykset näkevät luomuelintarvikejalostukseen siirtymisen yhtenä mahdollisuutena ja osana kestävää hämäläistä ruokajärjestelmää. Yritykset saavat tietoa luonnonmukaisen jalostamisen perusasioista sekä tietoa luomusertifikaatin hankintaprosessista.

Toteutus: Tietoiskut, pienryhmä/t kiinnostuneille yrityksille. Mahdollisen yritysluomumentoritoiminnan käynnistäminen. 

Muutos yrityksissä: Yritykset lähtevät miettimään omalta kohdaltaan luonnonmukaista tuotantoa liiketoiminnan vaihtoehtona. Yritykset pystyvät tietoisesti siirtymään luomuelintarvikkeiden valmistajiksi tai kehittämään toimintaansa asiakaslähtöisesti.

Vastuutaho: ProAgria

Kuvaus: Tarkastellaan elintarviketuotannon näkökulmasta, miten tuotteet ja elintarvikkeet vaikuttavat kuluttajan ravitsemukseen, terveyteen ja hyvinvointiin. Terveellisen ja hyvän ruokavalion edistäminen, yritysten aktivointi ja opastaminen, jotta osaavat hyödyntää tuotteen ravitsemuksellista laatua viestinnässä ja markkinoinnissa. Omien tuotteiden ravintosisällön laskemisen periaatteiden ymmärtäminen, luotettavan tiedon löytäminen sekä ravintosisältöjä ja ravitsemuksellista laatua koskevien valmiiden materiaalien hyödyntäminen. Terveellinen elintarvike tai terveellinen ruokavalio voivat olla yrityksessä tuotekehityksen lähtökohtina.

Ajankohta: 2023-2024

Tavoite: Tavoitteena on lisätä yrittäjien ymmärrystä ja tietämystä elintarvikkeiden ravintosisältöön ja ravitsemukselliseen laatuun liittyen.  Yrittäjien on tärkeätä tietää, miten terveellinen ruokavalio (esim. Pohjolan/Itämeren ruokavalio) kootaan ja mitä seikkoja kuluttajat arvostavat ruokavalintoja tehdessään.  Tavoitteena on aktivoida yrittäjiä hyödyntämään em. tietämystä omien tuotteiden kehittämisessä ja uusien tuotteiden suunnittelussa.

Toteutus: Miniseminaari, työpajat. 

Muutos yrityksessä: Yritykset ymmärtävät ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen olevan osa kestävää ruokatuotantoa. Yrittäjät tunnistavat, miten omat tuotteet ”sijoittuvat” Itämeren ruokakolmiossa. Yritykset osaavat käyttää ravitsemuksellisia argumentteja tuotteidensa markkinoinnissa ja viestinnässä ja ymmärtävät kuluttajanäkökulman näissä ostopäätöksissä.

Vastuutaho: ProAgria

Materiaalit

Sustainable Häme Food project presentation

Kick-off Kestävä RuokaHäme hanke 23.2.2022
Tilaisuudessa esiteltiin hanketta ja sen toimintaa.

Kestävä RuokaHäme keskiviikkokatsaus 16.3.2022
Katsauksen aiheena olivat syksyllä 2022 käynnistyvät ympäristö- tai vastuullisuussuunnitelmat sekä yrityskohtaiset ympäristötietojen lähtötilannekartoitukset osana hiilineutraaliin tuotantoon siirtymistä.

Kestävä RuokaHäme keskiviikkokatsaus 20.4.2022
Teemana sidosryhmätyö, Kestävä RuokaHäme Teams-ryhmä ja ajankohtaiset asiat.

Kestävä RuokaHäme keskiviikkokatsaus 15.6.2022
Ajankohtaisinfo syksyllä 2022 alkavista teemoista, joita toteutetaan yritys-opiskelijayhteistyönä.

Kestävä RuokaHäme kevätinfo 4.4.2023 esitysmateriaalit (pdf)
Ajankohtaista hankkeessa, mm. hiilijalanjälkilaskenta prosessina yritys-opiskelijayhteistyönä syksyllä 2023 ja ravitsemus, erikoisruokavaliot, työpajat keväällä 2023. (Videotallenne 38 min)

Teemoittaiset materiaalit

Artesaaniruoka -onko tämä sinun juttusi 9.3.2022 ja 31.3.2022
Artesaaniruokaan erikoistuminen on yksi mahdollisuus käsityömäisesti elintarvikkeita valmistavalle yritykselle erottua massasta. Artesaaniruokatuotteet valmistetaan paikallisista raaka-aineista ilman lisäaineita. ​

Nimisuojalla tunnettuutta Lopen perunalle!​ 24.3.2022
EU:n nimisuojajärjestelmän tarkoituksena on suojata elintarvikkeita ja maataloustuotteita vakiintuneen nimen väärinkäytöltä ja väärennöksiltä. Samalla tuotteelle on mahdollista saada nimisuojan avulla lisäarvoa. Marjo Särkkä-Tirkkonen kertoi, mitä perunoita on jo nimisuojattu sekä miten se toisi lisäarvoa Lopen perunalle. Lisäksi kuultiin esitys  Suonenjoen mansikan hakemusprosessista.

Pakkausmerkinnät viestii laadusta 21.4.2022
Iltapäivässä oli asiaa mm. pakkausmerkinnöistä, elintarvikkeen markkinoinnista/terveysväittämistä ja kontaktimateriaaleista. Tilaisuus järjestettiin yhdessä Uudet askeleet elintarvikealalla Kaakkois-Suomessa -hankkeen kanssa. Materiaalit löytyvät ko. sivulta.

PERUNA – Loistava raaka-aine, monipuolinen ja ravitseva osa ilmastoystävällistä ruokavaliota! 22.2.2023 
Kotimainen peruna on tuttuakin tutumpi raaka-aine, joka ansaitsee nykyistä enemmän hehkutusta. Edullinen, ravitseva, ympäristöystävällinen, kotimainen ja monipuolinen – paljon adjektiiveja, jotka kuvaavat perunaa ja puoltavat sen käyttöä sekä arvoa. Tilaisuuden esitykset näkyvät alla.

Peruna ravitsemuksessa ja osana monipuolista ruokavaliota, Satu Nokkonen, Kestävä RuokaHäme -hanke, ProAgria Etelä-Suomi ry
Miten avomaan puutarhatuotannon kestavyytta voidaan edistaa ja miten osataan vastata yhteiskunnan ja kuluttajien vaatimuksiin paremmin?, Emma Kaakko, Kasviksia ilmastoystävällisesti Suomesta -hanke, Puutarhaliitto ry / Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry
Voisiko EU:n nimisuojajärjestelmä tukea laadukkaan perunan myyntiä? Lopen Peruna -nimisuojahakemusluonnoksen esittely, Marjo Särkkä, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

11.4.2023 Merkeillä nostetta ruokatuotteille ja -palveluille -webinaari
Tietoa elintarvikkeiden nimisuojauksesta ja muista merkeistä elintarvikkeissa sekä ruokapalveluissa. 
Esitykset
– EU-nimisuoja tuo lisäarvoa paikallisille elintarvikkeille ja ravintoloille, Marjo Särkkä, erikoissuunnittelija, Helsingin yliopisto
– Sertifioitu artesaaniruoka pienten yritysten kilpailukyvyn vahvistajana, Margot Wikström, toiminnanjohtaja, Mathantverkarna/Ruoka-artesaanit
– Hyvää Suomesta -alkuperämerkki on lupaus kotimaisesta raaka-aineesta ja työstä, Minna Asunmaa, kehityspäällikkö, Ruokatieto Yhdistys ry
– Esimerkkejä Saimaan alueen ruokamerkeistä – Karelia a la carte, D.O. Saimaa ja Saimaa Geopark Geofood ja Aitoja Makuja -sivusto, Satu Nokkonen, ruoka-asiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi ry / Maa- ja kotitalousnaiset

Tilaisuuden järjestivät Kestävä RuokaHäme – ja Uudet askeleet elintarvikealalla Kaakkois-Suomessa -hankkeet.

Herkkujen Häme to 17.8.2023 klo 15-19 tapahtuma Hämeenlinnan torilla
Hämäläiset alkutuottajat, lähiruokayrittäjät ja ravintolat myivät tuotteitaan Hämeenlinnan ohjelmallisessa toritapahtumassa. Kuvia ja yritysesittelyitä löytyy Taste of Häme Facebook-sivuilta

Lokakuun webinaarisarja elintarvikevalvonnan vaatimuksista elintarvikehuoneistolle
Pidettiin seuraavasti:
4.10.2023 klo 15-18, Elintarvikehuoneiston toiminta omavalvonnan näkökulmasta
11.10.2023 klo 15-18, Elintarvikehuoneiston toiminta Oiva-tarkastuksen näkökulmasta
18.10.2023 klo 15-18, Elintarvikehuoneiston toiminta – näyttöönotto ja hygienia

Marjojen ja hedelmien jatkojalostustyöpaja 10.-12.11.2023, Lomakivi
Työpajassa oli tietoa artesaanikäsitteestä ja teoriaa sekä käytäntöä marja- ja hedelmäjalosteiden  raaka-aineista, valmistuksesta ja säilyvyydestä. 

Hämäläisen ruoan tarina – Taste of Häme valmennustyöpaja 22.11.2023, Hakolan Marjatila
Työpajan aiheina olivat mm. omien vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen tarinallistamisessa, paikallisten tarinoiden ja historian hyödyntäminen, visuaalisuuden merkitys digitaalisessa saavutettavuudessa ja -viestinnässä, palvelumuotoilun hyödyntäminen: fyysiset tilat, asiakaspalvelu, digitaalinen asiakaspolku sekä tuotteistus ja visuaalisuus: tuotekortit, pakkaukset ja hinnoittelu.

Päivän työpajaosuudesta vastasivat NLUX Northen Luxury Collectionin Hanna Kallioniemi ja Marika Goman. 

Hämäläisen ruoan tarina_22112023_ohjelma
– Tervetuloa, Satu Nokkonen, ProAgria Etelä-Suomi ry / Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset
– Herkkujen Häme, Jaana Laakso, Hämeen Liitto
– Päijäthämäläinen ruokamatka JukkaTurta, keittiömestari, tuotekehityspäällikkö, Päijät-Hämeen Ateriapalvelut Oy
– Taste of Häme nyt ja tulevaisuudessa, Outi Kyöstilä, MTK Häme
– Mitä on visuaalinen tarinankerronta ja miten voit hyödyntää tarinallistamista oman yrityksesi markkinoinnissa, kuvien merkitys viestinnässä, (esitysmateriaali), Hanna Kallioniemi ja Marika Goman, NLUX Northern Luxury Consulting

6.2.2024 Hämäläisen ruoan tarina – erotu tarinallistamalla!

Yritystarinoiden sparrauspiiri pidettiin Tiirinkosken Tehtaalla. Tarinallistaja Anne Kalliomäki johdatti lyhyesti tarinallistamisen aiheen äärelle esimerkkien avulla. Tämän jälkeen pidettiin yhteinen tarinoiden sparrauspiiri, jossa jokainen pääsi esittämään oman yrityksensä tarinan version tai tarinan idean tiiviisti. Tarinan kuulemisen jälkeen tarinallistaja kertoi, mitä erityisen hyvää tarinassasi jo on ja miten tarinaa voi kehittää eteenpäin. Myös muut osallistujat pääsivät kertomaan omat vinkkinsä. Tarinoiden sparrauspiirissä opittiin myös kuuntelemalla muiden tarinoita ja niiden palautteesta.

Tilaisuuden ohjelma ja esitysmateriaalit

Tervetuloa luomaan Hämäläisen ruoan tarinaa, Satu Nokkonen, ProAgria Etelä-Suomi ry / Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

Johdanto tarinallistamiseen? Mikä on yrityksen ydintarina? Esimerkkejä ruokatuotteen tarinasta, Anne Kalliomäki, Tarinakone Oy. 
Tarinoiden sparrauspiiri! Apua oman tarinan kehittämiseen tarinallistajalta ja kavereilta.
Rahanarvoista tukea ja kehittämismahdollisuuksia maaseudun yrityksille, Kirsi Sinisilta, yritysasiantuntija, ProAgria Etelä-Suomi ry
Matkailualan yrityksille kohdennettuja tilaisuuksia, koulutuksia ja infoja – Elämykset Esiin -hankkeen esittely
Miten saan oman tarinani Taste of Häme -sivustolle? Satu Nokkonen, ProAgria Etelä-Suomi ry / Etelä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset

22.2.2024 klo 10 Lopen peruna – nimisuojattava tuote?, Loppi

Lopen peruna on tunnettu, hyvän maineen omaava ja laadukas tuote, jonka nimeä markkinoilla mielellään käytetään. Tilaisuudessa jatkettiin Lopen perunan EU:n nimisuojauksen pohdintaa ja nimisuojan tuomia mahdollisuuksia mm. näkyvyyden edistämiseksi.

Esitykset

Suomalaiset EU:n nimisuojatuotteet ja niistä saadut kokemukset, Marjo Särkkä, Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

• Lopen perunaa koskevan nimisuojahakemusluonnoksen esittely, Satu Nokkonen, ProAgria Etelä-Suomi ry / Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset

7.3.2024 Tietoisku sähköisestä digimyynnin työkalusta

Tietoiskussa sähköisestä digimyynnin työkalusta kerrottiin alustasta, joka on erityisesti tarkoitettu suoramyyjille ja REKO-tuottajille. Se helpottaa tilausten ja toimitusten hallintaa ja samalla muodostaa oman asiakasrekisterin. 

13.3.2024 Elintarvikekontaktimateriaalit, turvallisuus ja vaatimuksenmukaisuus

19.3.2024 Ympäristövastuullinen elintarvikejätteiden käsittely ja niitä koskevat jätevelvoitteet
Webinaarissa tutustuttiin mm. jätehuoltomääräyksiin, ruokahävikin käsittelyyn ja käytiin läpi kirjanpito- ja tiedonantovelvollisuuksia ja valvontaa elintarvikealan yrityksissä. ESITYS

26.3.2024 Elintarvikkeita koskevat ravitsemus- ja terveysväitteet

Yritysvierailun tuotteistaminen ja markkinointi kansainvälisille asiakasryhmille 30.3.2022 Tiirinkosken tehdas, Hml

Suomalaiset elintarvikealan tuotantoyritykset ja maatilat ovat suosittuja vierailukohteita ulkomaisille asiantuntijaryhmille. Toolbox Consulting Oy:n toimitusjohtaja Kari Halonen kertoi, mitä yritysvierailun tuotteistamisessa on huomioitava. Visit Finland on rakentanut kansallisen DataHub tietokannan mahdollistamaan suomalaisen matkailutuotetiedon hyödyntämisen useissa eri kansainvälisissä ja kotimaisissa digitaalisissa kanavissa. Linnan Kehitys Oy:n matkailukoordinaattori Annamaria Laine esitteli DataHubia ja sen käyttöä. HAMKin projektipäällikkö Sanna Lento esitteli hanketta ja kansainvälisyysosaaminen teeman toteutusta, kuten opiskelijayhteistyönä tehtävää kansainvälistä viestintäviikkoa. Kuulimme myös paikan päällä Tiirinkosken tehtaan näkemyksiä vierailukohteena olemisesta.

Esimerkkituotoksia yritys-opiskelija-yhteistyöstä

Teeman tavoitteista ja sisällöistä opettajien kertomana; Video opintojaksoyhteistyöstä (in english) 3:42

HAMK:n bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoiden kirjoittama blogiteksti Hikiän hunajalleWhat is organic and biodynamic farming?
HAMK:n bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoiden tuottama infograafi Yli-Karkelan tilalleThe journey of Yli-Karkela farm carrots from field to fork  

Interview of Xocolates C.R.E.O, Chocolate Factory-museum located in Tortosa, Spain. Interviewer HAMK exchange student Maria Brull Van Elk 7.10.2022.

6.9.2023 Hiilijalanjälki elintarvikeyrityksen toiminnan kehittämisessä – webinaari 

Tilaisuudessa tuotiin esiin elintarviketuotannon ilmastovaikutuksia, yrityksen mahdollisuuksia pienentää hiilijalanjälkeään ja esimerkkejä elintarvikealalta sekä tietoa alan asiantuntijapalveluista.
Ohjelma Hiilijalanjälki-webinaari 6.9.2023.

Esitykset:
Ruoan ilmasto- ja ympäristövaikutukset Katri Leino Luke 06092023
Ilmastokestävät elintarvikeprosessit ja IKE-hiilijalanjälkilaskuri, Joni Viitala, Valtteri Manninen Seamk
One Click LCA ja Elinkaarilaskenta – intro, Yolanda Korpi
Reforest Finland, Atte Borgenström, webinaari 6.9.2023
Tallenne webinaarista (1 h 44 min).

Esimerkkituotoksia yritys-opiskelija-yhteistyöstä

Esimerkki yritykselle tehdystä toimintasuunnitelmasta hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Alustava toimintasuunnitelma yritykselle hiilijalanjäljen pienentämiseksi HAMK Kestävä RuokaHäme syksy 2023. Tekijöinä HAMKin opiskelijat Hennariikka Jylhä, Saana Kunnas, Kaisa Palma, Elina Ruotanen ja Kati Vinkki. 

Seinäjoen Ammattikorkeakoulun (SeAMK) Ilmastokestävät elintarvikeprosessit -hankkeessa kehitetyn IKE-hiilijalanjälkilaskurin testausta ja ohjeistusta tuotelaskentaan. Videon (17,55 min) ovat tuottaneet HAMKin opiskelijat: Julia Pajula, Katri Rissanen, Sonja Stedt, Linda Stenvall ja Katja Viinikka. 

Esimerkkejä suomalaisista elintarvikkeista ja palveluista, joiden hiilijalanjälki on laskettu. Hiilijalanjälkilasketut elintarvikkeet_KestäväRuokaHäme_122023. Esityksen ovat tuottaneet HAMKin opiskelijat: Julia Pajula, Katri Rissanen, Sonja Stedt, Linda Stenvall, Katja Viinikka ja Eevaleena Örtengren.

Esimerkkituotoksia yritys-opiskelija-yhteistyöstä

Sähkön kulutusjouston hyödyntäminen, opas pk-yrityksille, kevät 2022. Kirjoittaneet HAMKin opiskelijat: Ronja Järvelä, Merja Leikkainen, Jaana Määttä.

Vastuullisuusohjelma_Kinnarin Tila. Esimerkki yritykselle tehdystä vastuullisuusohjelmasta, syksy 2022. Tekijät HAMKin opiskelijat: Sointu Härkönen, Emmi Kivioja, Jaakko Leimio ja Antti Paavola.

Vastuullisuusviestinnän opas, kevät 2023. Kirjoittaneet HAMKin kestävän kehityksen opiskelijat: Nino Pajunen, Jutta Pantsu, Iida Rask ja Matti Törmäkangas

Virtualimaatilat – opas, kevät 2023. Kirjoittajat HAMKin kestävän kehityksen opiskelijat: Crista Backman, Jutta Heikkala, Maiju Majasalmi,​ Minttu Mäki, Sara Syvälahti ja Marjo Valkonen

7.11.2023 Hämeen ja Uudenmaan luomutreffit

Etänä järjestetyillä luomutreffeillä kohtasivat luomutuottajat, -jatkojalostajat, ruokapalvelut ja alan toimijat.

Ohjelmassa oli ruokapalveluiden ja luomutuottajien puheenvuoroja sekä keskustelua raaka-ainetarpeista, jatkojalostusasteesta ja toimituskanavista sekä dynaamisen hankintajärjestelmän hyödyntämisestä. Luomuketjun yhteistyön edistämisessä nähtiin tarpeellisena vuoropuhelua mm. ruokapalveluiden, yrittäjien ja tukkujen kanssa. 

Tapahtuman järjestivät yhteistyössä Luomutetaan ruokapalvelut ja Kestävä RuokaHäme -hankkeet.

Esitysmateriaalit:
Luomutreffit 7.11 etäohjelma
Luomun tilanne_ISS_06112023
DPS Forssan Seutu_FYK_SNurmi_Luomutreffit 71123
Päijät-Hämeen Ateriapalvelut 7.11.2023
Maatila ja ruokapalvelut 071123_Huljalan Tupala 
Luomutreffit 7.11.2023_Mantsalan esitys
Foodpilot Luomutreffit_LAB

18.4.2023 Terveellisyys elintarvikkeiden ja ruokapalvelujen myynnissä sekä tuotekehityksessä -webinaari
Terveelliset elintarvikkeet -teema aloitettiin Satu Nokkosen pitämällä johdatuksella elintarvikkeisiin ja ravitsemukseen. Esityksessä tuotiin esille, miten elintarvikkeet vaikuttavat kuluttajan ravitsemukseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä miten tuotteen tai palvelun ravitsemuksellista laatua hyödynnetään viestinnässä ja markkinoinnissa.

Kotimaiset erikoiskasvit -ruokatyöpaja 12.3.2024 klo 14–18

Käytännön ruokatyöpajassa keskityttiin kotimaisiin erikoiskasveihin: öljyhamppuun, härkäpapuun, kvinoaan, makealupiiniin ja pellavaan. Työpajassa tutustuttiin siihen, miten nämä raaka-aineet käyttäytyvät ruoanvalmistuksessa ja leivonnassa. Osallistujat saivat lisäksi tietoa ravintoarvoista ja siitä, miten ne tukevat monipuolista ravitsemusta.

Erityisruokavaliot ja vegaaniruoat -ruokatyöpaja 26.3.2024 klo 14–18

Käytännön työpaja, jossa valmistettiin erilaisia ruokia huomioiden, mm. gluteeniton ja vegaaninen ruokavalio.

Sidosryhmätyö

Hämeen ruokasektoritoimijoiden verkostoitumispäivä, jossa teemana oli tulla tutuiksi ja pohtia, miten toimimme alueemme yritysten parhaaksi tiedottamalla eri rahoituskanavista, yhteistyöllä ja uusilla toimintatavoilla. Tilaisuuden järjestivät Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokaviesti, Kestävä RuokaHäme ja PoliRural (Future oriented collaborative policy development for rural areas and people) -hankkeet. 10.5.2022 Tullaan tutuiksi sidosryhmätapaamisen esitykset, työpajatulokset ja palautekoonti.

Kestävä RuokaHäme – sidosryhmätilaisuudessa tarkoituksena on tuoda Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokasektorin toimijoita yhteen ja luoda paikkaa uusille ajatuksille ja yhteistyölle. Tämän tilaisuuden teemana oli Klusterit ja yritysten yhteistyömallit kehittämisessä. Esimerkkinä kuulimme Päijät-Hämeen Viljaklusterin toiminnasta ja sen hyödyistä yrityksille, yritysten kehittämishankkeista sekä pohdimme vastaavien mallien hyödyntämisestä alueellamme. 

Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n sekä PoliRural (Future oriented collaborative policy development for rural areas and people) -hankkeen kanssa. 1.9.2022 Klusterit ja yritysten toimintamallit kehittämisessä esitykset, sekä koonti 1.9.2022 keskustelupajoista.

Tilaisuudessa opettelimme avartamaan omia näkökulmiamme tulevaisuuden hämäläiseen ruoantuotantoon. Ohjelma (Out of the food box 1.2.2023 kutsu ja ohjelma, pdf). Kuulimme lyhyet puheenvuorot tulevaisuuden hämäläisestä ruoantuotannosta kansainvälisen opiskelijan, nuorten leipomo-opiskelijoiden, teknologia-asiantuntijan sekä hyvinvoinnin asiantuntijan näkökulmasta. Kuulimme myös Makuliha Oy:n toiminnasta ja heidän innovatiivisesta tavasta kehittää tuotteita.

Lopuksi pyrimme ravistelemaan omia näkemyksiämme mahdollisista tulevaisuuskuvista Sitran Hyvät kortit -kortteja apuna käyttäen. Lue yhteenveto DIVA-hankkeen blogitekstistä.

Tilaisuus toteutettiin yhdessä DIVA – Data ja innovaatiot vihreän siirtymän tukena elintarvikealalla -hankkeen kanssa. 

Kanta- ja päijäthämäläisten ruokasektorin hanketoimijoiden tapaaminen pidettiin 2.11.2023 Wisahovissa Hämeenlinnassa. Tapaamisen tavoitteena oli tehdä tiekartta hämäläisen ruoantuotannon kehittämisen painopisteistä Kanta- ja Päijät-Hämeessä pohjautuen Hämeen ruokastrategiaan. Koostimme työpajaa varten hankekatsauksen. Kehittäjien päivitettävissä oleva hankelista on Kestävä RuokaHäme Teams-ryhmässä.

Tilaisuuden järjestivät Kestävä RuokaHäme, Kehys (Kehys Päijät-Hämeen ruokastrategian jalkautukselle) ja RuokaKoordinaatti (Yhteistyöllä ja koordinaatiolla kestävän ruokajärjestelmän edelläkävijämaakunnaksi) -hankkeet.

Kestävä RuokaHäme -hankkeen osana toteutettiin kanta- ja päijäthämäläisille ruokasektorin yrityksille kysely, jolla kartoitettiin yrityksissä tehtyjä toimenpiteitä kestävän ruokajärjestelmän edistämiseksi sekä yritysten kokemia haasteita, mahdollisuuksia ja tuen tarpeita. Mukana keskusteluja alustamassa oli Irene Kuhmonen, joka on tutkinut maanviljelijöiden roolia kestävyyssiirtymän tekijöinä.

Esitykset

Toivo, toimijuus ja järjestelmämuutos, Irene Kuhmonen, tutkijatohtori, Jyväskylän yliopisto

Hämeen kestävä ruokajärjestelmä -yrityskyselyn tulokset, Eevaleena Örtengren, projektityöntekijä, Hämeen ammattikorkeakoulu ja keskusteluiden koonti

Materiaalia muualta

Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista, käsikirja yrityksille. Sitra julkaisi helmikuussa 2022 yhteistyössä Deloitten kanssa käsikirjan suomalaisyrityksille kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen. Käsikirja johdattaa yritykset ymmärtämään kiertotalouden lainalaisuudet, tunnistamaan oman yrityksen mahdollisuudet ja kyvykkyydet sekä luomaan tiekartan, jolla kiertotalousmuutoksesta tulee totta. ”Lainsäädännössä on tapahtumassa valtava muutos lähivuosina. Yritysten kannattaa olla tässä hereillä. Toinen puoli on se, että yritykset näkevät, että kiertotalouden mukaisesti toimiminen on yritykselle kilpailuetu. Muutosta täytyy johtaa ja mitata. Data nousee tässä keskiöön”, Sitran projektijohtaja Jyri Arponen korostaa.

Hämeen ilmastovahti
Hämeen ilmastovahti on Kanta-Hämeen maakunnan yritysten ja organisaatioiden ilmastotekoja ja -suunnitelmia esille nostava digitaalinen palvelualusta, jota ylläpitää Hämeen liitto.

Elintarvikealan_pk-yritysten_ymparistovaikutusten_hallinnan_opas_Luoma_et_al_2023
Seinäjoen Ammattikorkeakoulun (SeAMK) Ilmastokestävät elintarvikeprosessit -hankkeessa tehty Elintarvikealan pk-yritysten ympäristövaikutusten hallinnan opas kertoo mm. ympäristö- ja hiilijalanjäljestä, ympäristökädenjäljestä, elinkaariarvioinnista, hiilijalanjälkilaskennasta ja sen eri menetelmistä.

Elintarvikealan on vähennettävä elintarvikejätteen määrää ja pidettävä kirjaa elintarvikejätteestä
Elintarvikealan toimijoiden on 1.1.2022 alkaen pidettävä kirjaa elintarvikejätteen määristä ja käsittelystä sekä mahdollisuuksien mukaan arvioitava jätteenä käytöstä poistetun syömäkelpoisen elintarvikkeen määrä eli ruokahävikki. Ympäristöministeriön pikaohje löytyy stä. Luonnonvarakeskuksen opas elintarvikealan toimijoille ja mallipohjat (excel) kirjanpitoon löytyvät täältä.

Seuraa meitä somessa!

Tutustu Kasvua Hämeessä -Facebook-kanavaan

Yhteystiedot

Tuula Repo

Kehityspäällikkö, ProAgria Etelä-Suomi ry

tuula.repo@proagria.fi

+358 40 588 0958

Maa- ja kotitalousnaiset, Etelä-Suomen piirikeskuksen logo.