Kerääjäkasvit keräävät väen pellonpientareelle 8.10.
Kaikille avoin Pellonpiennarpäivä järjestetään Mustialassa (Mustialantie 105, Tammela) 8.10. klo 12.00–15.00 kerääjäkasvi-teemalla.
Kerääjäkasvi kasvaa varsinaisen satokasvin korjuun jälkeen peittäen maata ja ottaen ravinteita talteen. Kasvusto voidaan perustaa joko aluskasviksi tai vasta satokasvin korjuun jälkeen, ennen elokuun puoliväliä. Kerääjäkasvit keräävät maasta typpeä estäen sen huuhtoutumista. Lisäksi niillä on maan viljelyominaisuuksia parantavia vaikutuksia.
Pellonpiennarpäivässä tehdään katsaus kasvukauteen ja keskustellaan, minkälaisia kokemuksia kerääjäkasveista on kertynyt. Pellonpientareella havainnoidaan kerääjäkasvien koeruutuja ja maatilamittakaavan kerääjäkasvilohkoja ja pohditaan, mitä on opittu ja mitä vielä jäi tutkittavaksi ja opittavaksi.
Tapahtuman järjestää Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke.
Ravinteiden kierrätystä ja vesiensuojelua edistetään yhteistyöllä
Suomen hallitus on sitoutunut tehotoimiin, jotta Saaristomeren vesien tila saadaan hyväksi vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen pääsemiseksi on rannikko- ja saaristoalueisiin kohdistuvien toimien ohella myös sisämaassa tehtävä toimenpiteitä, jotka parantavat mereen laskevien vesistöjen tilaa.
Tähän haasteeseen vastaa Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke eli Ravinneresurssi. Hankkeen tavoitteena on tehostaa ravinteiden kierrätystä ja resurssitehokasta käyttöä maataloudessa sekä pienentää vesiin päätyvää ravinnekuormaa. Hankkeen päätoteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulu ja hankekumppaneina ovat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja Etelä-Suomen Salaojakeskus. Hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman kautta ympäristöministeriö osallistuu hankkeen rahoitukseen.
Tutkimuksesta käytännön tiedoksi
Hankkeessa perustetaan koealueita, joilla testataan kerääjäkasvien sadon hyötykäyttöä ravinteiden käytön tehostajana, pilotoidaan olkibiosuotimia valumavesien käsittelymenetelmänä sekä parannetaan peltolohkon paikalliskuivatusta säätösalaojituksen avulla. Toimenpiteiden vaikutusta valumavesien määrään ja vedenlaatuun sekä ravinnetaseisiin seurataan. Lisäksi arvioidaan toimenpiteiden kustannustehokkuutta eli aiheutuneita kustannuksia suhteessa saavutettuihin vähennyksiin ravinnepäästöissä. Kerääjäkasvien sadon hyötykäytöstä laiduntamalla tai biokaasun raaka-aineena toivotaan myös tulevan viljelijälle rahassa mitattavaa hyötyä.
Toimintaympäristönä on Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan tutkimus- ja opetusmaatila. Oppilaitosympäristöön perustetut kohteet ovat esimerkkejä käytännön toimenpiteistä, joilla edistetään ravinteiden kierrätystä ja parannetaan vesien tilaa. Opetusmaatila tarjoaa myös hyvän ympäristön viljelijöiden ja muiden alan toimijoiden koulutukseen ja kokemusten jakamiseen.
Tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita Kerääjäkasvi-pellonpiennarpäivään! Samalla on tilaisuus kysyä lisää Ravinneresurssi-hankkeesta.
[addthis tool=”addthis_sharing_toolbox”]
