Lepaalla tutkitaan sadepuutarhan kasvillisuutta – seuraa hututuskoetta!
Huleveden viivyttäminen pihoilla ja puutarhoissa vähentää tulvia alarinteillä. Viivyttämisen keinona on yleistymässä perinteisten tynnyreiden ja säiliöiden rinnalle sadepuutarhat.
Sadepuutarhassa vesi pidättyy maakerroksiin ja jää kasvillisuuden käyttöön. Sadepuutarhan rakenteisiin kuuluu myös vettä eteenpäin kuljettava maakerros, joka pitkinä poutajaksoina kuitenkin kuivattaa kasvuympäristön. Sadepuutarha on siten sateella lammikoituva mutta poutaksoilla hyvin kuiva kasvupaikka.
Mitkä kasvit sietävät seisovaa vettä ja toistuvaa kuivuutta?
Hämeen ammattikorkeakoulussa Rakennetun ympäristön tutkimusryhmässä on käynnistynyt tutkimushanke, jossa selvitetään sadepuutarhojen vaihtelevia olosuhteita sietäviä kasvilajeja. “KIM – kasvipintaiset imetysrakenteet” -tutkimuksessa on mukana 15 eri kasvilajia, jotka ovat alkavan kasvukauden ajan vuoroin seisovassa vedessä (eli hukutuksessa) ja vuoroin kokonaan ilman kastelua. Kasvilajit on valittu tavallisista rakennetun ympäristön lajistosta yhdessä hankepartnereiden Espoon, Vantaan ja Helsingin kaupunkien kanssa.
Kokeessa tuotetaan tietoa niin sadepuutarhoissa kuin muissakin huleveden imeytysrakenteissa menestyvästä kasvillisuudesta, jotta todellisten suunnittelukohteiden ratkaisut eivät enää perustu arvailuihin tai suoraan ulkomaisiin malleihin.
KIM-kokeen taustoja ja hukutuskokeen edistymistä voi seurata hankkeen kotisivuilta ja vuorovaikutteisesti ja ajantasaisesti Facebookissa jo ennen loppuraportin valmistumista. Sivustolle tulee myös koealueen kameraseuranta.
[addthis tool=”addthis_sharing_toolbox”]
