Opinnäytetyö: Rakentaisiko nuorkarjalle oman rakennuksen?
Yleensä nuorkarjalle rakennettava erillinen kasvattamo on kylmäpihatto kestokuivitettuna, muutamia viileitä pihattojakin makuuparsilla on rakennettu nuorelle karjalle.
Nuorkarjalle rakennettuja pihattoja lypsykarjatiloilla on selvittänyt Meri Lahtinen opinnäytetyössään, jonka toimeksiantajana oli MTT. Lahtinen valmistui agrologiksi helmikuussa 2015 Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmasta.
Erilliset nuorkarjarakennukset ovat yleistymässä lypsykarjatiloilla. Karjatilat kasvavat ja tarvitaan lisää eläintilaa. Nuorkarjakasvatus kiinnostaa ja samalla pyritään alentamaan kustannuksia. Nuorkarjan olosuhteisiin panostetaan, kun halutaan kasvattaa hiehot itse nopeammin ja siementää nuorempina.
Nuorkarjarakennuksia on rakennettu kylmiä ja viileitä pihattoja. Eläinpaikan hinnalla ei ole suurta eroa kylmän ja viileän pihaton välillä, erot syntyvät tilakohtaisista eroista. Usein myös umpilehmät on siirretty nuorkarjapihattoon. Erillinen nuorkarjapihatto selkiyttää isojen karjatilojen työnjakoa. Hyötyjä erillisestä hiehopihatosta on tautikatko, paloturvallisuus, ruokinnan ja työnjaon selkeytyminen, hyvä ilmanlaatu, halpa hinta ja mahdollinen muunneltavuus.
Miten kylmäpihatto eroaa viileästä?
Pohjaratkaisut ovat pääpiirteiltään samanlaiset kylmäpihatoissa, viileissä pihatoissa oli enemmän hajontaa. Lannankäsittely oli erilaista, viileissä pihatoissa oli lietelanta ja kylmäpihatoissa kuivalanta. Eläinten ryhmittely tapahtuu molemmissa yleensä 3-4:ään eri karsinaan iän mukaan, tilakohtaisia eroja oli kuitenkin paljon. Luonnollinen ilmanvaihto oli kaikissa pihatoissa. Eläinmäärät vaihtelivat tiloittain ja mitä pienempi tila oli, sitä todennäköisemmin oli kylmäpihatto. Ruokinnassa oli pieniä eroja, tosin ne johtuivat tilasta, ei rakennuksen tyypistä.
[addthis tool=”addthis_sharing_toolbox”]
