HAMKissa patentoitu laitteisto muuttaa biojätteen käsittelyä

Tutkijayliopettaja Annukka Pakarinen ja projektitutkija Jarkko Nummela Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) Biotalouden tutkimusyksiköstä ovat patentoineet uudenlaisen biojätteenkäsittelylaitteiston sekä menetelmän biojätteen käsittelemiseksi.

Kotitalouksille ja pienille toimijoille, kuten kaupoille ja ravintoloille, kehitetty biojätteenkäsittelylaitteisto on Annukka Pakarisen mukaan idealtaan yksinkertainen: tarkoituksena murskata ja tiivistää jäte sekä poistaa siitä ilma heti jätteen syntypaikalla. Näin mikrobitoiminta jätteessä saadaan pysähtymään.

– Jätteenkäsittelijöille päätyisi tasalaatuisempaa ja ei-pilaantunutta biojätettä, josta ei olisi esimerkiksi nesteytymisen vuoksi hävinnyt energiaa. Tämän laitteiston myötä biojäteroskisten tyhjennysväliä voitaisiin pidentää ja yhteisiä biojäteroskiksia voisi olla myös esimerkiksi haja-asutusalueilla, Pakarinen pohtii.

Tällä hetkellä laitteistosta on olemassa kaksi testiversiota. Sulo-roskiksen päälle tulevaa käsittelylaitteistoa testattiin kesällä Innoparkin ravintolassa. Toinen laitteisto on suunniteltu kotikäyttöön jäteastian päälle. – Vielä tällä hetkellä laitteistot ovat rumia ja painavia, joten tuotekehitystä täytyy varmasti jatkaa, Pakarinen kertoo.

Pakarisen mukaan idea sai alkunsa säilörehun maailmasta, kun hän mietti, miksi tiivistettyä pakkausmuotoa ja ilmatiivistä säilytystä ei voisi soveltaa jätteeseenkin. Jarkko Nummelan teknisen asiantuntemuksen ja suunnittelutaitojen ansiosta ensimmäinen versio laitteistosta oli pian paperilla.

Laitteisto toimii kaukosäätimellä. – Meillä on pohdinnassa esimerkiksi se, voisiko laitteistoon lisätä jotain muitakin digitaalisia elementtejä, kuten sovelluksen joka laskisi, minkä määrän bioetanolia laitteen käsittelemä jäte tuottaa tai kuinka suuri on ruokahävikki.

Pakarisen ja Nummelan keksintö syntyi Fiksu biojäte -hankkeessa, joka oli Tekesin rahoittama “tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa” -projekti. Hanke päättyi vuoden lopussa, ja patentti laitteistolle saatiin elokuussa. – Tarkoitus olisi tehdä tästä yritystoimintaa, Pakarinen kertoo. – Samaa menetelmää voisi olla mahdollista soveltaa myös sekäjätteelle, hän visioi.

Lisätiedot

tutkijayliopettaja Annukka Pakarinen, p. 050 300 1827 ja sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi
projektitutkija Jarkko Nummela, sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

Annukka Pakarinen on kemiantekniikan diplomi-insinööri ja väitellyt Helsingin yliopistossa aiheesta kasvibiomassan hyödyntäminen biokaasuksi ja bioetanoliksi. Tällä hetkellä hän toimii HAMKin bio- ja elintarviketekniikan koulutuksessa tutkijayliopettajana ja koulutuspäällikkönä.

Jarkko Nummela on konetekniikan diplomi-insinööri. Hän on työskennellyt yli 15 vuotta koneenrakennusteollisuudessa suunnittelu- ja myyntitehtävissä. Vuonna 2010 hän siirtyi HAMKin bio- ja elintarviketekniikan opintojen kautta bio- ja ympäristötekniikan maailmaan ja on nyt työskennellyt vuodesta 2015 HAMKin projektitutkijana.

Biotalouden tutkimusyksikkö on yksi Hämeen ammattikorkeakoulun neljästä tutkimuksen kärjestä. Ammattikorkeakoulu vastaa soveltavalla tutkimustoiminnalla globaaleihin ja alueellisiin haasteisiin. Biotalouden tutkimusyksikön monialaiset tutkimusryhmät keskittyvät esimerkiksi biojalostamoprosesseihin ja cleantechiin. Tutkimusryhmissä teoreettinen osaaminen yhdistetään käytännön taitoihin oikeissa oppimisympäristöissä. HAMK on Suomen suurin luonnonvara-alan kouluttaja, ja Biotalouden tutkimusyksikkö on myös kansallisesti merkittävä alan osaamisen keskittymä. Tutkimusyksikön johtajana toimii tohtori Mona-Anitta Riihimäki. 

• Media