Kotimainen kasviproteiini on trendi, johon pitää tarttua
Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen järjestämässä Innovaatiotyöpajassa pohdittiin keinoja hämäläisen valkuaisomavaraisuuden edistämiseksi.
Hämeen ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus järjestivät helmikuussa Jokioisten Tietotalolla Innovaatiotyöpajan, jossa pohdittiin keinoja hämäläisen valkuaisomavaraisuuden edistämiseen. Tilaisuuteen osallistui tutkimuksen, koulutuksen, kehittämisen, alkutuotannon, yrittäjyyden, elintarvikesektorin ja ravitsemuksen edustajia.
Lisääntyvä herneen ja härkäpavun rehukäyttö kasvattaa viljelijöiden osaamista valkuaiskasvien viljelystä ja raivaa samalla tietä laajemmalle elintarvikekäytölle. Innovaatiotyöpajan satona summattiin, että yhteistyö, verkostoituminen, kannattavuuden parantaminen ja tunnettuuden lisääminen ovat avainasemassa valkuaisomavaraisuuden edistämisessä.
Kotimaisen kasviproteiinin yksi suurimmista haasteista on kannattavuus. Yrittäjä Harri Laine Arolan Luomusta peräänkuulutti yhteistyötä ja verkostoitumista, jotka edistävät pienyrittäjien pärjäämistä markkinoilla.
– Kilpailu elintarvikealalla on kovaa etenkin pienyrittäjille. Tuotekehitys ja tuotteiden markkinointi vaatii monialaista osaamista, jota ei aina pienyrityksestä löydy riittävästi, Laine totesi.
Projektipäällikkö Sanna Vähämiko Brahea-keskuksesta korosti viljelijöille suunnatun yrittäjähenkisyyttä ja osaamista lisäävän tiedotuksen ja koulutuksen tarvetta.
– Oman tilan tuotteiden jatkojalostukseen tulee kannustaa. Samalla on varmistettava, että yrittäjät saavat apua esimerkiksi lainsäädännöllisissä asioissa. Kotimaisen kasviproteiinin tunnettuuden lisääminen niin ammattikeittiöissä kuin tavallisten kuluttajien keskuudessa on tärkeää.
Ravitsemuspäällikkö ja ravitsemusterapeutti Karri Mikkonen Tekme Oy:stä nosti esiin nykyiset ravitsemussuositukset, joissa kehotetaan lisäämään palkokasvien käyttöä proteiinin lähteenä.
– Ravitsemussuosituksissa huomioidaan myös kotimaisuus ja suosituksissa mm. todetaan, että kotimaiset palkokasvit, herne ja papu, ovat kestävämpiä valintoja kuin soija.
Kotimainen kasviproteiini on nyt trendi, johon pitää tarttua. Valkuaiskasvien kysyntä ja tarjonta voidaan saada kohtaamaan mm. edistämällä suurkeittiöiden ja yrittäjien yhteistyötä sekä rehuvalkuaisen tuottajien ja kotieläintilojen välisiä kontakteja. Tunnettuutta voidaan lisätä kotimaisten kasvivalkuaisten teemaviikoilla, reseptiikkaa kehittämällä sekä innostamalla julkkiskokit käyttämään näkyvästi kotimaisia kasvivalkuaisraaka-aineita.
Tapahtuman järjesti Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen -hanke, jota osarahoittaa Hämeen liitto EAKR-rahoituksella. Työpajassa oli mukana Maaseuturahasto-rahoitteinen hanke Innovoinnilla ja kokeilutoiminnalla kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä.
Lisätietoja:
projektipäällikkö Katariina Manni, Hämeen ammattikorkeakoulu, etunimi.sukunimi@hamk.fi, p. 040 353 1149
erikoistutkija Kaisa Kuoppala, Luonnonvarakeskus, etunimi.sukunimi@luke.fi, p. 029 532 6705
[addthis tool=”addthis_sharing_toolbox”]
