Koulutus kerääjäkasvien monista mahdollisuuksista 8.4.

Kaikille avoin Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet -koulutus järjestetään Mustialassa (Mustialantie 105, Tammela) 8.4.2016 klo 9.30–12.00. Kahvitarjoilu alkaa klo 9.00.​

Kerääjäkasvit kasvavat varsinaisen satokasvin korjuun jälkeen. Ne peittävät maata ja keräävät maasta ravinteita estäen niiden huuhtoutumista. Kasvaessaan kerääjäkasvit tuottavat vihermassaa, joka lisää kerääjäkasvien käyttömahdollisuuksia. Niiden tuottama sato voidaan hyödyntää esimerkiksi rehuna tai biokaasun raaka-aineena. Koulutuspäivän järjestää Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hanke, jonka päätoteuttaja on Hämeen ammattikorkeakoulu.

Karitsat tarvitsevat hyviä syyslaitumia​​
Syksyllä hyvää laidunta tarvitsevat erityisesti keväällä syntyneet teuraskaritsat, astutettavat uuhet, astutuspässit ja tunnutettavat syyspoikivat uuhet. Loppukesästä laidunruokinnan haasteena on monivuotisten laidunnurmien hidastunut kasvu. Laidunruohon riittävyys ja hyvän laadun varmistaminen saattaakin olla monilla tiloilla syyslaidunnusta rajoittava tekijä.

Keväällä syntyneet karitsat ovat alkusyksystä hyvässä kasvuvauhdissa. Jotta kasvun jatkuminen turvataan, on karitsoille oltava tarjolla hyvälaatuista korsirehua. Laidunrehu on edullisinta korsirehua, joten syyslaidunnuksesta kannattaa ottaa kaikki hyöty irti.

Kerääjäkasvien hyödyntäminen syyslaidunnuksessa voi olla ratkaisu monivuotisten laidunnurmien ehtymiseen syksyllä. Lampaat syövät mielellään nuorta, lehtevää kasvustoa, ja mikä sen parempaa kuin hyvin kasvuun lähtenyt valkoapila-raiheinäkasvusto. Lisäksi se on sulavaa rehua, josta karitsat saavat energiaa ja ravinteita kasvuunsa.

Kerääjäkasvit säilörehuksi tai biokaasun raaka-aineeksi​
Yksi keino hyödyntää kerääjäkasvien tuottamaa biomassaa on korjata se säilörehuksi. Säilörehu voidaan puolestaan käyttää joko rehuna tai vaihtoehtoisesti biokaasutuksen raaka-aineena.

Koneellisen korjuun edellytyksenä on kerääjäkasvien riittävä kasvu. Runsas biomassan tuotanto varmistaa myös hyvän ruokinnallisen laadun. Mitä enemmän kerääjäkasvikasvusto on ehtinyt kasvaa ennen korjuuta, sitä pienempi on satoon tuleva viljan sängestä peräisin oleva oljen osuus. Olki kerääjäkasvien seassa heikentää rehun sulavuutta ja ravitsemuksellista arvoa. Se myös heikentää metaanintuottopotentiaalia biokaasun tuotannossa.​

Ravinteet pellossa vaan ei vesi​stöön -hanke
Ravinteet pellossa vaan ei vesistöön -hankkeen eli Ravinneresurssin tavoitteena on tehostaa ravinteiden kierrätystä ja resurssitehokasta käyttöä maataloudessa sekä pienentää vesiin päätyvää ravinnekuormaa.

Hankkeen päätoteuttajana on Hämeen ammattikorkeakoulu ja hankekumppanit ovat Luonnonvarakeskus, Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema ja Etelä-Suomen Salaojakeskus. Hanke on osa ympäristöministeriön ohjelmaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi. Ohjelman kautta ympäristöministeriö osallistuu hankkeen rahoitukseen.

Lisätietoja hankkeesta ja tarkempi koulutuspäivän ohjelma: www.hamk.fi/ravinneresurssi.

Myös tiedotusvälineiden edustajat ovat lämpimästi tervetulleita Kerääjäkasvien monet mahdollisuudet -koulutuspäivään! ​

Lisätietoja:
Katariina Manni, projektipäällikkö, lehtori, HAMK, katariina.manni@hamk.fi, p. 040 353 1149

Hannu Känkänen, vanhempi tutkija, Luke, hannu.kankanen@luke.fi, p. 029 532 6292

Erika Winquist, tutkija, Luke, erika.winquist@luke.fi, p. 029 5326 027

Jari Heikkonen, lehtori, HAMK, jari.heikkonen@hamk.fi, p. 046 856 7716

• Media