Lukuvinkki - Luonnon monimuotoisuus ja kuudes sukupuuttoaalto - Hämeen ammattikorkeakoulu
Lukuvinkki – Luonnon monimuotoisuus ja kuudes sukupuuttoaalto

Lukuvinkki – Luonnon monimuotoisuus ja kuudes sukupuuttoaalto

20.04.2016 08:00

Mitä yhteistä on laava- ja metaanipurkauksilla, ilmastonmuutoksella ja meteoreilla?

Vastausta ei tarvitse kauaa hakea: kaikkia pidetään joukkosukupuuton mahdollisina aiheuttajina. Tälle synkälle listalle on päätymässä myös ihminen, jonka toiminnan tuloksena mm. maailman selkärankaisten lajien määrä on puolittunut viimeisen 40 vuoden aikana (WWF Living Planet Index​). Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta tilanne on jo niin paha, että yleisesti puhutaan kuudennesta joukkosukupuutosta. Viisi edellistä tapahtuivat 440-65 miljoonaa vuotta sitten ja niissä kaikissa syynä oli jokin luonnonkatastrofi. Kuudennen sukupuuton syynä on ihminen ja hänen toimintansa. Lue lisää vaikkapa näistä kirjoista:

 Elizabeth Kolbert: Kuudes sukupuutto: luonnoton historia. Helsinki: Atena, 2016. 

Elizabeth Kolbert kuvaa luonnon monimuotoisuuden hiipumista ja osoittaa lukuisin esimerkein, että ihmisen vaikutus nykyisiin eliölajeihin on yhtä voimakas kuin maahan törmänneen asteroidin vaikutus oli dinosauruksiin. 

Kirja voitti parhaan tietokirjan Pulitzer-palkinnon vuonna 2015.​

 

 

 Maiju Lehtiniemi, Petri Nummi ja Erkki Leppäkoski. Jättiputkesta citykaniin : vieraslajit Suomessa. Helsinki: Docendo, 2016. 

“Vieraslajikirja kertoo kansantajuisesti Suomeen vuosisatojen aikana ihmisen toimesta saapuneista uusista lajeista, niiden elintavoista, vaikutuksesta ja merkityksestä. EU:n vieraslajiasetus tuli voimaan vuoden 2015 alusta ja 2016 kansalaisillekin tullee velvoitteita torjua ja ilmoittaa haitallisia vieraslajeja. Vieraslajikirja antaa tuhdin tietopaketin siitä, miten toimia ja miksi.​”

 

 

 Bo Normander: Monimuotoinen luonto vai uusi sukupuuttoaalto? Teoksessa: Maailman tila 2012: Kohti kestävää hyvinvointia. Helsinki: Gaudeamus, 2012. s. 209-217. 

Normanderin artikkeli on erinomainen johdanto luonnon monimuotoisuuteen ja sen merkitykseen ihmiselle.  

 

 

 

 

 Pertti Rassi. Suomen lajien uhanalaisuus 2010: punainen kirja. Helsinki: Ympäristöministeriö, 20​10. 

Maailman kattavimmaksikin kiitetyssä arvioinnissa listataan Suomen uhanalaiset lajit, ​niiden elinympäristöt sekä uhanalaisuu​den syyt ja uhkatekijät.

 

 

 

 Ilkka Hanski ja Iiris Kalliola. Kutistuva maailma: elinympäristöjen häviämisen populaatioekologiset seuraukset. Helsinki: Gaudeamus, 2007. 

“​​Kutistuva maailma kertoo elinympäristöjen häviämisen seurauksista yksilöille, eliökannoille ja lajeille. Elinympäristöjen häviäminen muuttaa lajien elinoloja ja lisää niiden sukupuuttoriskiä. Myös elinympäristöjen pirstoutuminen pieniksi toisistaan erillisiksi laikuiksi on lajeille uhka, koska pienet ja eristyneet populaatiot häviävät helposti monestakin syystä. Väestönkasvu ja valtavasti lisääntynyt luonnonvarojen käyttö uhkaavat aiheuttaa maailmanlaajuisen massasukupuuton.​”

 

 Edward O. Wilson: Elämän monimuotoisuus. Helsinki: Art House, 1995. 

Edward O Wilsonia pidetään biodiversiteetin oppi-isänä. Tässä alan perusteoksessa hän käy läpi luonnon monimuotoisuuteen eniten vaikuttaneet viisi luonnonkatastrofia. Wilson käy läpi myös ihmisen toimintaa ja sen vaikutuksia maailman ekosysteemeille. Hänen näkemyksensä on, että ihmisen toiminnan luonnonsuojelulliset ja taloudelliset tavoitteet on integroitava. Muuten tuloksena on kuudes sukupuutto.

 

Lukuvinkit kokosi Päivi Hollanti Forssan kampuskirjastosta

 

 

 

[addthis tool=”addthis_sharing_toolbox”]