Metsäluonto kaipaa liekkejä - kansainväliset asiantuntijat koolla Evolla - Hämeen ammattikorkeakoulu
Metsäluonto kaipaa liekkejä – kansainväliset asiantuntijat koolla Evolla

Metsäluonto kaipaa liekkejä – kansainväliset asiantuntijat koolla Evolla

24.04.2017 14:19

Metsäpalot olivat ennen yleisiä Länsi-Euroopassakin, ja monet eläin- ja kasvilajit sopeutuivat paloihin, tulivat jopa riippuvaisiksi palaneesta ympäristöstä. Kun luontaisia metsäpaloja ei enää juuri ole, nämä lajit uhkaavat kadota luonnostamme.

Metsäluonnon köyhtymistä voidaan estää jäljittelemällä metsäpaloja. Poltot suojelualueilla ja kulotus talousmetsissä ovat tällaisia luonnonhoitotoimia. Luonnonhoidon resursseja mm. METSO-ohjelmassa on kuitenkin vähennetty viime aikoina, eivätkä suunnitelmalliset poltot ja kulotukset ole saaneet tarvittavaa tulta alleen. Asiantuntijat kahdeksasta maasta kokoontuvat Lammille Hämeenlinnaan etsimään keinoja tulen hallitun käytön edistämiseksi monimuotoisuuden turvaamisessa.

Tuli on olennainen osa luonnontilaisen metsän kehitystä. Polttaminen luonnonsuojelualueilla on tärkeä metsän luonnonhoitotoimi, jonka tarkoituksena on palauttaa metsätalouskäytössä ollut alue luonnontilaisen kaltaiseksi. Esimerkiksi pohjantikka viihtyy erityisen hyvin ennallistetuissa metsissä, joissa se napsii ravinnokseen poltossa syntyneissä lahopuissa eläviä kaarnakuoriaisia. Suomessa on noin 40 uhanalaista lajia, jotka tarvitsevat palaneita elinympäristöjä. Suojelualueilla toteutettavissa jopa kymmenien hehtaarien laajuisissa ennallistamispoltoissa syntyy valtava määrä lahopuuta ja tätä elintärkeää palanutta elinympäristöä.

Tulen hallittu käyttö vaatii erityisosaamista sekä erityisen tarkkaa suunnittelua ja toteutusta. Tämä osataan Suomessa, koska tulen käyttö on perinteisesti liittynyt metsänkasvatukseen. Monessa muussa maassa perinne on katkennut tai osaamista ei ole, vaikka tulen käyttöä tarvittaisiin. Sekä yksityisten maanomistajien, metsäyhtiöiden että valtion suojelualueiden luonnonhoitajien panosta tarvitaan paloympäristöjä vaativien lajien säilymiseksi.

Lammin Evolla metsäopetusta on annettu jo 150 vuotta. Nykyisin Hämeen ammattikorkeakouluun kuuluvalla “Metsäkampuksella” koulutetaan metsätalousinsinöörejä biotalouden, metsänhoidon ja matkailun asiantuntijoiksi. Moni heistä ryhtyy opintojen jälkeen yrittäjäksi.

Toimittajat tervetulleita

Toimittajat ovat tervetulleita tapaamaan työpajaan kokoontuneita johtavia metsien ennallistamisen asiantuntijoita Helsingin yliopiston Lammin biologiselle asemalle ke 27.4. klo 14

www.helsinki.fi/lammi/yhteydet/yhteydet.html

Tapahtuma on osa EU-rahoitteista Paahde-LIFE-hanketta, jossa hoidetaan paahdetta vaativien lajien elinympäristöjä 69 Natura-alueella kautta Suomen. Hankkeen vetäjänä toimii Metsähallituksen Luontopalvelut, kumppaneina mm. Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK.

Lisätietoja:

Projektipäällikkö Tuomas Haapalehto, Metsähallitus, Luontopalvelut, puh. 040 353 2480; tuomas.haapalehto(at)metsa.fi
Henrik Lindberg, HAMK Biotalous, puh. 050 574 5380; henrik.lindberg(at)hamk.fi

Paahde-LIFE-hanke: www.metsa.fi/paahdelife

Seminaariohjelma: www.metsa.fi/documents/10739/1723574/seminar2017_program_Fire_For_LIFE.pdf/3ba1f78a-3b5d-433d-9adb-9c6adf64d5f3

Lähde: metsähallituksen tiedote, julkaistu: 24.04.2017 KLO 09:10

[addthis tool=”addthis_sharing_toolbox”]