Juuri nyt: Erikoistuminen on pienpanimoiden etu - Hämeen ammattikorkeakoulu
Juuri nyt: Erikoistuminen on pienpanimoiden etu
Hämeen ammattikorkeakoulu

Juuri nyt: Erikoistuminen on pienpanimoiden etu

04.06.2019 09:42

Kesä on oluen valmistajille kiireistä aikaa. Pienpanimoiden takaa löytyy paljon erilaisia tarinoita, mutta myös raakaa työtä ja vankkaa osaamista. Tulevaisuus voi tuoda alalle hieman lisää keskittymistä.

Array

Kun kesällä on kuuma, suomalaiset sammuttavat janonsa yhä useammin pienpanimoiden tuotteilla.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviran tilastojen mukaan viime vuonna (2018) suomalaiset pienpanimot valmistivat olutta yhteensä 21,7 miljoonaa litraa. Kymmenen vuoden takaiseen verrattuna pienpanimoiden tuotanto on kasvanut lähes seitsemänkertaiseksi.

Viime vuonna 5,8 prosenttia Suomessa tuotetusta oluesta tuli pienpanimoilta.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kuvan lähde: Valviran Twitter-tili)

 

 

 

 

 

 

 

 

Suomen lain mukaan panimo on pieni, kun kalenterivuoden aikana tuotetun oluen määrä on korkeintaan 15 miljoonaa litraa. Viime vuonna pienpanimoiden määrä ylitti ensi kertaa sadan rajan: niitä oli yhteensä 104. Tänä vuonna on aloittanut Valviran mukaan kuusi uutta panimoa.

”Nämä kulkevat tietyllä tavalla trendeinä. Jos mennään vuosia taaksepäin, ensin oli kotiviinit, sitten tilaviinit – ja sitten rupesivat tulemaan muut käymisteitse valmistetut tuotteet, minkä yhteydessä alkoivat nousta pienpanimot”, HAMKin bio- ja elintarviketekniikan lehtori Susanna Peltonen kertoo.

Kesä tietää paljon kiireitä, koska tuotteiden menekki on suurimmillaan.

”Tuotannon suunnittelulle on haaste, että saadaan arvioitua, milloin mikäkin tuote on valmiina. Käymistankin täytyy täyttyä ja tyhjentyä hyvässä tahdissa”, Bryggeri Helsingin tuotantopäällikkö Roope Lehtoranta kuvailee.

Yhteisö vaikuttaa

Bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi HAMKista valmistunut Lehtoranta ajautui alalle opiskeluaikana tehtyään pienpanimossa ensin harjoittelun ja sitten opinnäytetyön, eikä enää osaisi vaihtaa.

”Jokainen, joka lähtee panimoalalle, ei voi enää muita töitä tehdä”, Lehtoranta tiivistää hieman humoristisestikin.

Hänen arvionsa mukaan Suomen pienpanimoiden kulttuuri on todella monipuolinen, koska sen kehittymistä eivät ole kahlinneet samalla tavalla vahvat perinteet kuin vaikka Keski-Euroopassa.

”Tuntuu, että kaikki saavat toteuttaa itseään vapaasti. Suomessa pienpanimoiden yhteisö on vahva ja tässä on kiva olla mukana.”

Susanna Peltonen kuvaa pienpanimoiden maailmaa ja taustoja todella mielenkiintoiseksi.

”Kukaan ei voi välttämättä sanoa, miksi juuri tietty yritys tai tuotemerkki on pärjännyt, kun reilun sadan kilometrin päässä toinen yritys ei ole”, hän sanoo.

Pienpanimoiden käynnistämisen taustalla on usein jo kotioloissa hankittu osaaminen sekä vankka pohja ja usko omaan tuotteeseen.

”Ihmiset eivät ole yleensä lähteneet liikkeelle siitä, että tulisivat suoraan alalle, vaan ovat usein erilaisia alanvaihtajia tai downshiftaajia, jotka ottavat uuden suunnan ja harrastuksesta tehdään yritystoimintaa. Yleensä aloittavilla yrittäjillä on jo hankittuna aiempaa osaamista kone-, laite- sekä prosessipuolelta – he voivat olla esimerkiksi insinööritaustaisia. Lisäksi myös reseptiikka on jo hallussa”, Peltonen kuvaa.

Tuotekehitykselle tukea

Alan koulutus kiinnostaa tällä hetkellä hyvin paljon. Pieni opetuspanimo löytyy myös Hämeen ammattikorkeakoulun tiloista Hämeenlinnassa, vaikka fokus on toisaalla kuin perusprosessiosaamisen opettamisessa.

”Meidän osuus kakusta on tutkimuksen ja tuotekehityksen puolta. Ne ovat osa-alueita, joille pystymme tuomaan tukea yrityksille.”

Pitkään panimoalan kehitystä työnsä puolesta seuranneen Peltosen mielestä on etu, että Suomesta löytyy myös isoja, kansainvälisiä toimijoita.

”Se ruokkii pienempiä yrittäjiä erikoistumaan yhä enemmän omiin tuotteisiin, segmentteihin ja tarttumaan trendeihin. Kun kohderyhmä on mietitty tarkkaan, se on kaikkien etu.”

Pienpanimoiden nousua ovat tukeneet myös muutokset ihmisten kulutustottumuksissa: kauppaan mennään entistä harvemmin hakemaan pelkästään halvinta vaihtoehtoa, vaan oluessa painotetaan laatua ja persoonallisuutta.

Peltonen kaipaisi vielä pienpanimoilta lisää rohkeutta vientiin. Jotkut tuotteet voisi lanseerata suoraan ulkomaille ja tuoda sitten Suomeen, eikä päinvastoin.

Roope Lehtoranta arvioi, että tulevaisuudessa Suomessakin vaikuttaa kansainvälisesti nähty trendi, jossa ainakin osa pienpanimoista yhdistyy osaksi isompia kokonaisuuksia. Hän kuitenkin toivoo, että tekijöiden määrä ei vähene, koska panimoissa jokaisen mielipide voi johtaa erilaisiin tuotteisiin.”

Lehtoranta muistuttaa, että kaikesta huolimatta panimoissa työskentely on kovaa työtä, eivätkä todellisuus ja teoria aina kättele. Hän uskoo, että realistisille ja innovatiivisille tekijöille riittää töitä – eikä matematiikan ja kemian tärkeyttä voi kuulemma korostaa liikaa.

”Teoria on aina teoriaa ja reseptiikan kanssa voi kotonaan olla vaikka kuinka hullu, mutta tuotannon realiteetit ovat aika raakoja ja niiden armoilla pitää mennä”, Lehtoranta tiivistää.

Teksti: Iiro-Pekka Airola

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU