Kestävän (jalkine)muotoilun jäljillä - Hämeen ammattikorkeakoulu
Kestävän (jalkine)muotoilun jäljillä
Hämeen ammattikorkeakoulu

Kestävän (jalkine)muotoilun jäljillä

01.10.2019 14:28

Oletko miettinyt, miten kenkä kierrätetään? Ei ole moni muukaan.

Array

Teksti ja kuva: Jaana Siljamäki

Muotoiluteollisuus on jo pitkään elänyt kovien muutospaineiden alla. Yhtäältä ala elää jatkuvasta uudistumisesta, toisaalta muotoilutuotteiden tulisi olla yhä kestävämpiä ja yleinen kulutuskriittisyys lisääntyy. Niinpä muotoiluteollisuudessa pyritään enenevissä määrin ottamaan myös ekologisuus huomioon sen kaikissa tuotantovaiheissa.

HAMKin muotoilun koulutuksessa on mahdollista erikoistua vaate-, jalkine- tai lasi- ja keramiikkamuotoilijaksi. Kaikille niille on yhteistä prosessi, jossa idea konkretisoituu käsinkosketeltavaksi tuotteeksi. Kuinka valmiiseen tuotteeseen päästäisiin siten, että se ei tuota ylimääräistä kuormitusta niin ympäristölle kuin kukkarollekaan?

Neljättä vuotta muotoilun lehtorina HAMKissa toimiva Ville Siipola sanoo, että ekologisuus on korostunut vuosi vuodelta enemmän. Kestävyysnäkökulma korostuu nykyisin laajasti läpi opintojen, myös Siipolan omalla alalla jalkinemuotoilussa. Siipola onkin havahtunut siihen, että vaatteisiin verrattuna kenkien hyödyntäminen uusiomateriaalina on oikeastaan olematonta. Kengät menevät pääosin poltettaviksi.

”Siitä puhutaan yllättävän vähän. Vaatteiden kierrättäminen on yleistä, sillä se on yksinkertaisempaa – ne voidaan kierrättää, myydä ja usein hävittää helpommin. Helposti kierrätettäviä kenkiä sen sijaan ei ole juuri kukaan keksinyt.”

Siipola arvelee, että syynä on laaja materiaalikirjo, joka useimmissa kengissä on. Yksinkertaiselta näyttävässä nahkakengässä on tyypillisesti päällisnahan lisäksi muun muassa vuori, kengän rakennetta tukeva välivuori, kärjessä ja kannassa kovikkeet, pehmusteita, pohjallinen, pinkopohja, pitopohja ja mahdolliset metalliosat.

”Kengät pystytään tekemään kierrätettävistä materiaaleista, mutta laaja materiaalikirjo tekee niiden uudelleen käyttämisestä hankalaa. Kengillä ei ole helposti jälleenmyyntiarvokaan, sillä ne muotoutuvat omistajansa jalkaan.”

Maksimi ulkonäkö, minimi kuormitus

Muun muassa näitä asioita opiskelijat joutuvat pohtimaan tänä syksynä, kun he suunnittelevat itselleen kengät. Tehtävänä on hahmotella olemassa olevasta kaavasta uusi kenkä ja saavuttaa siihen ulkonäöllisiä aspekteja ilman, että lisää tuotteen materiaalikirjoa tai työkustannuksia. Tähän päästäkseen opiskelijat opettelevat käyttämään useita teknologioita, kuten laserleikkausta, koulutuksen tuotekehityslaboratorioissa. Teknologioilla pystytään nopeuttamaan tuotekehitysprosessia huomattavasti.

Esimerkiksi kengänpohjissa ja lasi- ja keramiikkamuotoilussa tuote voidaan 3D-mallintaa ja -tulostaa, jolloin ei tarvita erillisiä, usein kalliita koemuotteja. 3D-tuloste on maissitärkkelyspohjaista muovia, joka voidaan hävittää energiajätteenä. Tekstiilitulostimella puolestaan saadaan hyvin pitkälti lopputuotteen näköistä tekstiiliä kokeiluun. Teknologiat säästävät paitsi aikaa ja ympäristöä, myös merkittävästi kustannuksia.

Kenkien kierrätysongelma ei silti kovin nopeasti ratkea, kun sitä ei ole tähänkään päivään mennessä keksitty. Innovaatioita odotellessa Siipola itse havainnollistaa omaa ratkaisuaan näyttämällä puhelimestaan kuvaa loppuunajetuista kengistään.

”Pidän kenkiä ja kaikkia vaatteita ylipäänsä niin kauan, kuin mahdollista.”

Muotoilun koulutus vastaa ajan haasteeseen

HAMKin muotoilun koulutus uudistuu ja samalla opiskelijamäärä kasvaa neljästäkymmenestä kuuteenkymmeneen. Ensi syksynä alkaa suomenkielisen koulutuksen rinnalla englanninkielinen koulutus nimeltä Smart and Sustainable Design. Jatkuva haku koulutukseen alkaa 1.10. Myös suomenkielinen koulutus on jatkossa nimeltään Älykäs ja kestävä muotoilu, ja se tulee yhteishakuun keväällä 2020.

Koulutuksessa otetaan kestävä ja älykäs muotoilu läpileikkaaviksi arvoiksi, sillä koulutuksen halutaan elävän ajassa. Smart and Sustainable Design, Bachelor of Culture and Arts tulee olemaan Suomessa tutkintonimikkeenä ainut laatuaan.

”Taustalla ovat isot megatrendit. Muotoilunkin saralla on mietittävä entistä enemmän, mitä tehdään ja mitä voi tehdä. Tuotteiden tulisi olla aikaa kestäviä, ja kaikessa tekemisessä tulisi huomioida ekologiset, sosiaaliset, eettiset ja taloudelliset ulottuvuudet. Opiskelijat oppivat arvioimaan näitä osa-alueita kriittisesti entistä paremmin”, muotoilun yliopettaja Mirja Niemelä kertoo.

Muotoilun koulutuksen profiilit eli vaatetus-, jalkine- sekä lasi- ja keramiikkamuotoilu säilyvät, mutta opetuksen sisältöjä muokataan ja uudistetaan. Vieraskielisille tarjotaan suomen kielen opetusta.

”Taiteellisuus, yrittäjyys ja muu muotoilun ydin säilytetään. Perusosaamisen päälle tuodaan uusi kestävyysnäkökulma, joka näkyy eriasteisesti tekemisessä aiheesta riippuen. Älykkään teknologian tuomia mahdollisuuksia hyödynnetään myös opinnoissa.”

Ensimmäisenä vuonna suomen- ja englanninkielisten koulutuksen opinnot toteutetaan erikseen, toisena vuotena ne yhdistyvät. Nykyiset opiskelijat jatkavat opintonsa loppuun normaalisti, mutta myös heidän opetuksessaan uusi painotus jo näkyy.

Koulutuksen kotisivut.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU