Kosteikot ja UV-LED -tekniikka lupaavia menetelmiä luonnonvesien hygieniariskien hallintaan
Kosteikot vähentävät tehokkaasti puhdistetun jäteveden sisältämiä taudinaiheuttajia. Myös UVC-valokäsittely vähensi taudinaiheuttajien määrää sekä puhdistetussa jätevedessä että kasteluvetenä käytettävässä pintavedessä, mutta käytön haasteena on veden luonnollinen sameus, joka heikentää UVC-valon tehoa.
Juuri päättyneessä Antibioottiresistenssin ja taudinaiheuttajamikrobien torjuminen vesiympäristössä -hankkeessa selvitettiin tauteja aiheuttavien mikrobien sekä antibiooteille vastustuskykyisten mikrobien esiintymistä vedenpuhdistamojen alapuolisissa pintavesissä sekä hevos- ja sikatilojen valumavesien vaikutusalueilla. Selvityksen mukaan taudinaiheuttajia voi päätyä vesiympäristöön, mutta siinä, missä ja milloin näin tapahtuu, on paljon vaihtelua. Resistenssigeenejä havaittiin kaikissa kohteissa lukuun ottamatta hevostilojen valumavesiä.
”Jatkossa on tarpeen tutkia vielä tarkemmin vesiin päätyvien taudinaiheuttajien aiheuttamia riskejä ja keinoja niiden pienentämiseksi. Maailmassa on runsaasti kuivuudesta kärsiviä alueita, joilla veden uudelleenkäyttö on tarpeen. Tällöin jätevesien haitallisten mikrobien hävittäminen on välttämätöntä. Tutkimusten jatkaminen palvelee myös suomalaisen vesiosaamisen vientiä”, hankkeen koordinaattori Sari Uusheimo sanoo.
Puhdas vesi on hyvän elämän perusta
Puhdas vesi on hyvän elämän ja kaiken taloudellisen toiminnan perusta. Hyvälaatuinen vesi on erityisen tärkeää virkistyskäytön kannalta sekä silloin, kun vettä käytetään talousveden valmistukseen. Maataloudessa kasteluveden hygieenistä puhtautta vaaditaan puutarha- ja kasvihuoneviljelyksillä. Käyttöveden hygieeniseen laatuun liittyvät riskit tiedostetaan, mutta kattavia vaikutusarviointeja ja keinoja riskien hallintaan ei ole riittävästi käytettävissä.
Hämeen liiton rahoittamassa hankkeessa selvitettiin jätevesien ja valumavesien puhdistamiseen tarvittavia uusia innovatiivisia ratkaisuja. Hanke toteutettiin Helsingin yliopiston Lammin biologisella asemalla yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Luonnonvarakeskuksen (LUKE), Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ja Led Future Oy:n kanssa.
Lisätietoja:
Projektikoordinaattori Sari Uusheimo, HY, sari.uusheimo@helsinki.fi, p. 050-4620555
Dosentti, erikoistutkija Tarja Pitkänen, THL, tarja.pitkanen@thl.fi, p. 029-5246315 (taudinaiheuttajamikrobit)
Akatemiatutkija Jenni Hultman, HY, jenni.hultman@helsinki.fi, p. 029-4157111 (resistenssiominaisuudet)
Dosentti, erikoistutkija Markku Saastamoinen, Luke, markku.saastamoinen@luke.fi, p. 029-5326509 (hevostalous)
Dosentti, tutkijayliopettaja Harri Mattila, HAMK, harri.mattila@hamk.fi, p. 050-5545645
Ilkka Hirvonen, Led Future Oy, ilkka.hirvonen@ledfuture.fi, p. 044-7771777
