Kotihoidon mobiilikirjaamisen ja hoitosuunnitelmien sisältö rakenteellisen kirjaamisen avulla toiminnanohjauksen aikana - Hämeen ammattikorkeakoulu
Kotihoidon mobiilikirjaamisen ja hoitosuunnitelmien sisältö rakenteellisen kirjaamisen avulla toiminnanohjauksen aikana

Kotihoidon mobiilikirjaamisen ja hoitosuunnitelmien sisältö rakenteellisen kirjaamisen avulla toiminnanohjauksen aikana

09.09.2019 10:17

Asiakas oli toiminnan kohde kotihoidon hoitotyön suunnitelmissa, mutta näkökulma muuttui hoitotyön merkinnöissä. Hoitotyön merkinnöissä asiakas oli keskiössä ja rooli muuttui usein toiminnan kohtesta toiminnan suorittajaksi. Tämän opinnäytetyön kyselyn mukaan hoitajien työajasta kului yli puolet (54 %) asiakaskäynteihin sekä noin 30 % muihin asiakkaan asioiden hoitoon. Näin käy ilmi Hämeen ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan johtamisen ja kehittämisen  koulutusohjelman opinnäytetyössä, jonka Katja Kuutti on tehnyt osana ylemmän ammattikorkeakoulun tutkintoa. Opinnäytetyössä käytetty aineisto on kerätty Keravan kotihoidossa.

Kotihoidon hoitotyön suunnitelmien toiminnot oli kirjattu hoitajien näkökulmasta ja ne kuvasivat lähes poikkeuksetta hoitajien tekemää hoitotyötä, jossa asiakas oli toiminnan kohde. Asiakas oli toiminnan suorittajana hoitosuunnitelmissa harvassa ja asiakkaan hoidon kuvaamisen kokonaisuus jäi vaillinaiseksi hoitosuunnitelmissa. Hoitotyön merkinnöissä asiakas siirtyi kohteesta toimintaan osallistujaksi ja osin jopa sen suorittajaksi. Erityisesti hoitotyön merkinnät olivat rakenteellisen kirjaamisen luokkien alla osittain sekaisin ja eri alaluokkien eroja ei oltu tunnistettu. Puhelimen avulla tehtävän kirjaamisen myötä eri toimintojen hoitotyön merkintöjä oli yhdistetty yhden rakenteellisen kirjaamisen komponentin alle. Myös puhekielen yleistyminen ja lyhenteiden käyttö olivat puhelimella tehdyissä merkinnössä yleisiä. On kuitenkin vaikea sanoa, johtuiko tämä yleistyneestä tavasta tekstata puhelimella.

Hoitajien välitön asiakkaalla vietetty aika vei työajasta yli puolet, jopa 54 %. Matka-aikaa asiakaskohteesta toiseen ei laskettu välittömään työaikaan, vaan se oli tässä opinnäytetyössä välillistä työaikaa kuten toimistolla suoritettavat asiakkaaseen suoraan liittyvät hoitotyön toiminnot kuten kirjaaminen, lääkkeenjako sekä puhelut asiakkaalle, omaisille ja eri yhteystyötahoille. Välillistä työaikaa oli 30 % hoitajien työajasta, josta matka-aika vei yli puolet. Opinnäytetyön seurantajaksolla 8 tunnin työpäivästä asiakasasioiden hoitamiseen kului kotihoidon hoitajien työajasta 6 tuntia ja 43 minuuttia.

Lisätiedot:
Opiskelija: Katja Kuutti, 050 3646522, katja.kuutti@kolumbus.fi
Ohjaaja: Päivi Sanerma, paivi.sanerma@hamk.fi

 

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU