Kuukauden kiertotaloustoimija Topias Lahti MateMar Oy, rahan säästöä kierrättämällä - Hämeen ammattikorkeakoulu
Kuukauden kiertotaloustoimija Topias Lahti MateMar Oy, rahan säästöä kierrättämällä

Kuukauden kiertotaloustoimija Topias Lahti MateMar Oy, rahan säästöä kierrättämällä

20.12.2019 14:43

Topias Lahti on MateMar Oy:n perustaja ja yksi Hämeenlinnan kaupungin kestävän biotalouden ekosysteemin yritysedustajista.

Topias Lahti on vuonna 2017 alkunsa saaneen, jätehuollon konsultointiin erikoistuneen MateMar Oy:n toinen perustaja. MateMar tulee sanoista materiaalimarketti. Ajatus nimen takana on se, että materiaaleja pitäisi saada paremmin kiertoon. MateMarin toiminta perustuu siihen, että asiakkaalle kertyy rahallista säästöä tehostamalla jätteiden lajittelua. Topias on yksi Hämeenlinnan kaupungin kestävän biotalouden ekosysteemin yritysedustajista.

MateMar sai alkunsa, kun Topias lähti YAMK-opintojensa aikana selvittämään kaupan alan yrityksen jätevirtaa ja huomasi, että jätevirta koostuu suurelta osin kierrätettävästä materiaalista. Lajittelun tehostaminen tuo yrityksille säästöä, nimittäin sekajäte tai energiajäte on jakeista kalleimpia. Esimerkiksi pakkauksista peräisin olevat kalvomuovit, pahvit ja kartongit saa viedä lajitteluun ilmaiseksi ja puukin on puolet halvempaa kuin energiajae, kertoo Topias. Selvityksessä kävi ilmi, että yritykselle syntyi energiajätettä 12 tuhannen euron edestä vuodessa. Tästä lajittelua tehostamalla voitiin säästää puolet. Lajittelun tehostaminen toisi kyseiselle yritykselle kuuden tuhannen euron vuotuisen säästöpotentiaalin. Vastaavien uutisten kertominen asiakkaalle on Topiaksen mukaan oman työn suola. Tähän periaatteeseen perustuu koko MateMarin liiketoiminta. Asiakasta laskutetaan vasta, jos yritykselle saadaan lajittelun avulla säästöä. Energiajätteen seassa on lähes aina kierrätyskelpoista materiaalia. Se, onko niitä kannattavaa lähteä lajittelemaan, on selvityksen arvoinen asia ja tähän MateMar tarjoaa apua. Alkuun pääsee MateMarin sivuilta löytyvän ilmaisen energiajätelaskurin avulla.

Mikä saa yrittäjän lähtemään mukaan kaupungin vetämään ekosysteemitoimintaan?

Yrityksen perustamisen jälkeen seuraava askel oli luoda ja laajentaa verkostoa. Sopivaan saumaan saapui myös sähköposti Linnan Kehitykseltä, jossa mainostettiin mahdollisuutta lähteä mukaan Hämeenlinnan ekosysteemitoimintaan. Joukkoon haluttiin mukaan yrittäjiä. Topias päätti tarttua tarjoukseen, eikä ole katunut päätöstään. ”Mitä suurempi verkosto, sitä paremmat edellytykset yrityksellä on menestyä”, Topias toteaa. Biotalouden ekosysteemitoimen porukka kokoontuu kerran kuussa ja Topiaksen näkökulmasta jokaisessa tapaamisessa paikalla on potentiaalinen asiakas. Osallistuminen on ollut Topiaksen mukaan opettavaista ja se on tuonut mukanaan uusia näkökulmia: ”On mielenkiintoista huomata, miltä kannalta kaupunki käsittelee asioita ja miten esimerkiksi tutkimus- ja oppilaitokset käsittelevät asioita”. Ekosysteemiporukkaan mahtuu mukaan ja etenkin yrittäjäedustusta kaivataan lisää. Tällä hetkellä biotalouden ekosysteemiin tarvittaisiin mukaan maatalousyrittäjiä.

Yhteistyö ekosysteemitoimen parissa liittyy myös isompaan kokonaisuuteen. Vaikka MateMar käsitteleekin lajittelun hyötyjä eurot edellä, on taustalla myös halu edistää kiertotaloutta materiaalien tehokkaamman hyödyntämisen avulla. Topias tuo ilmi, että asia perustuu jo itseasiassa jätelakiin, sillä jätelaissa säädetyn jätteiden etusijajärjestyksen mukaan jätteet tulisi ensisijaisesti kierrättää materiaaleina ja vasta sitten hyödyntää energiana. Yhteistyö korkeakoulun kanssa kiinnostaa myös. ”Yhteisenä projektina olisi kiinnostavaa selvittää kuinka paljon Kanta-Hämeen alueen jätemateriaaleista olisi kierrätettävissä”, hän pohtii.

 

Hämeenlinnan ekosysteemitoiminta

Hämeenlinnan kaupunki on aloittanut vuoden 2019 alusta ekosysteemityön. Hämeenlinnan viisi ekosysteemiä vahvistavat alueen avointa yhteistyötä. Tavoitteena ekosysteemitoiminnassa on yhdistää yritykset, tutkimuslaitokset, opiskelijat ja eri yhteisöt. Yksi ekosysteemeistä on kestävä biotalous. Ekosysteemiä vetää Hämeen ammattikorkeakoulun biotalouden tutkimusyksikön johtaja Annukka Pakarinen. Ekosysteemit koostuvat eri alojen asiantuntijoista ja yrittäjistä. 

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU