Saavutettavuuden vaatimus mullistaa maailmaa hiljalleen - Hämeen ammattikorkeakoulu
Saavutettavuuden vaatimus mullistaa maailmaa hiljalleen
Hämeen ammattikorkeakoulu

Saavutettavuuden vaatimus mullistaa maailmaa hiljalleen

03.12.2019 22:06

Erilaiset organisaatiot miettivät parhaillaan, miten vaatimuksiin entistä saavutettavammista palveluista vastataan. Korkeakoulussa saavutettavuuden määritelmä on hyvin laaja. Sen pohjana on ymmärrys siitä, että keskivertoihmistä ei ole olemassa.

Array

Teksti: Jaana Siljamäki

Mistä puhutaan, kun puhutaan saavutettavuudesta? Yhden määritelmän mukaan julkisella sektorilla verkkosivustojen ja mobiilisovellusten tulee olla sellaisia, että niitä pystyy käyttämään kuka tahansa, myös ihmiset, joilla on jokin fyysinen poikkeavuus tai vamma. Taustalla on pyrkimys edistää kaikkien mahdollisuutta toimia täysivertaisesti yhteiskunnassa, joka on yhä enemmän digitaalinen.

Kehitystä ohjaa EU:n saavutettavuusdirektiivi. Lainsäädäntö tuo useita konkreettisia vaatimuksia ja ensi vuosikin tulee olemaan monella kiireinen.

”HAMKin verkkosivujen pitää olla 23.9.2020 alkaen saavutettavuusvaatimusten mukaisia, esimerkiksi videoissa tulee olla tekstitykset”, Hämeen ammattikorkeakokulun webmaster Essi Ylönen sanoo.

Korkeakoulukontekstissa saavutettavuudella tarkoitetaan kuitenkin montaa muutakin asiaa. 

“Sillä voidaan laajassa merkityksessä tarkoittaa sitä, miten korkeakoulun tilat, sähköiset järjestelmät, oppimis- ja työskentely-ympäristöt sekä asenneilmapiiri palvelevat ominaisuuksiltaan monenlaisia ja erilaisissa elämäntilanteissa olevia opiskelijoita ja koko henkilöstöä. Saavutettava korkeakoulu osaa huomioida yksilöllisiä tarpeita, jotka voivat johtua esimerkiksi henkilön terveydentilasta, iästä tai kieli- tai kulttuuritaustasta”, kertoo HAMKin ammatillisen erityisopettaja- ja opinto-ohjaajakoulutuksen lehtori Päivi Pynnönen.

Pynnönen on mukana opiskeluolosuhteiden kehittämiseen tähtäävässä OHO-hankkeessa, jossa on mukana kahdeksan yliopistoa ja kolme ammattikorkeakoulua. Hankkeessa rakennettiin kriteeristö korkeakoulujen saavutettavuuden arviointiin.

Kommunikointi muuttuu

Myös tutkijayliopettaja Merja Saarela HAMK Smart -tutkimusyksiköstä on jo vuosia miettinyt saavutettavuuteen liittyviä näkökulmia muun muassa vetämällä Moniaistisuus ja avustava teknologia -tutkimusryhmää. Hän näkee, että korkeakouluissa ja laajemmin yhteiskunnassa on alettu viedä käytäntöön periaatteita, jotka juontavat isosta ihmiskuvan muutoksesta.

”Tähän saakka maailmaa on rakennettu ajatellen keskivertoihmistä. Nyt on alettu ymmärtää, että sellaista ei olekaan, vaan me kaikki olemme omanlaisensa yhdistelmä ominaisuuksia ja vahvuuksia. Silloin toimintaympäristössä pitäisi ottaa tämä erilaisuus huomioon”, Saarela sanoo.

Saarelan mukaan korkeakouluissa näkö- ja kuulovammaisten osuus on tuskin viittäkään prosenttia, mutta sen sijaan erilaisia oppimis- ja lukivaikeuksia on todella monilla, myös henkilökunnassa.

”Saavutettavuus on noussut agendalle, koska yhteiskuntaa palveluineen rakennetaan yhä enemmän virtuaaliseen maailmaan. Se haastaa meitä ajattelemaan ja kommunikoimaan eri tavalla kuin aikaisemmin. Kun saavutettavuutta lähestytään ihmisoikeusnäkökulmasta kuten Unesco ja EU tekevät, on saavutettavuuden näkökulma on alettu ottaa vakavasti ja asia on konkretisoitunut myös lakipykäliksi”, Saarela sanoo.

HAMK osin askeleen edellä

Pynnösen ja Saarelan mukaan HAMKissakin saavutettavuudessa riittää vielä tekemistä, mutta joissain asioissa ollaan eturintamassa muihin korkeakouluihin nähden. HAMKin verkkosivuilla on ollut jo viisi vuotta sisällöt ääneen lukeva Read Speaker –toiminto, joka on viety myös oppimisympäristö Moodleen.

”Meillä on myös käsittääkseni ainutlaatuinen, sisäinen Learning design -projekti, joka on jo ottanut saavutettavuusnäkökulman mukaan miettiessään tulevia oppimisympäristöjä”, Saarela kertoo.

Lisäksi meneillään on kaiken aikaa pienempiä askeleita saavutettavuuden parantamiseksi, alkaen verkkosivupäivittäjien uusista ohjeista ja erilaisista koulutuksista, joissa opastetaan esimerkiksi huomioimaan opiskelijoiden oppimisen erityisvaikeuksia ja tekemään helpommin omaksuttavia Word-dokumentteja ja PowerPoint-esityksiä. Muutamissa hankkeissa etsitään tapoja, joilla luennoitsijan puheen saisi samanaikaisesti tekstiksi, joka edelleen voitaisiin reaaliajassa kääntää jollekin muullekin kielelle.

”Teknologia on tässä ajattelumalleja edellä. Meillä on esimerkiksi jo erilaisia kääntäjiä ja sanelua tekstiksi muuttavia ominaisuuksia omissa kännyköissämme. Nyt teknologia täytyy vain valjastaa järkevästi käyttöön opetuksessa”, Saarela huomauttaa.

Saavutettavuuden voi kiteyttää niinkin, että se pyrkii tekemään kaikesta mahdollisimman helppoa kaikille ihmisille. Onko tämä mahdoton vaatimus toteuttaa korkeakoulussa?

Saarela lohduttaa pitkillä siirtymäajoilla ja Pynnönen muistuttaa, että paljon on jo tehty ja on edelleen tehtävissä olemassa olevissa puitteissa.

”HAMKissa saavutettavuutta tukevat jo opiskelijahuoltoryhmät, mahdollisuus konsultaatioon opinto-ohjaajan, erityisopettajan ja psykologin kanssa, verkkoaineistot liittyen oman arjen hallintaan ja uraohjaukseen, kirjaston Celia-palvelut sekä yhteisöllisyys, jota tukee kampusten sopiva pienuus ja toisesta välittämisen kulttuuri”, Pynnönen luettelee.

Hänen mukaansa työ jatkuu kehittämällä pedagogisia ratkaisuja ja oppimisympäristöjä, joissa opiskelijoiden yksilöllisiä vahvuuksia ja erilaisia tuen tarpeita pystytään huomioimaan joustavammin.

”Saavutettavuus on jatkuvasti arvioitava ja kehitettävä asia, joka hyödyttää meidän jokaisen arkea ja kaikkien osallisuutta korkeakoulussamme”, toteaa Pynnönen.

Äänikirjapalvelun suosio kasvaa 

Hämeen ammattikorkeakoulun kirjasto aloitti ensimmäisten korkeakoulujen joukossa yhteistyön saavutettavan kirjallisuuden ja julkaisemisen asiantuntijakeskus Celian kanssa vuonna 2016. Celia tuottaa kirjoja saavutettavassa muodossa, enimmäkseen äänikirjoina. Celian käyttäjiksi voivat rekisteröityä kaikki, joille painetun tekstin lukeminen on vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi hankalaa.  

Palvelun käyttäjien määrä HAMKissa on kasvanut tasaisesti. Viime vuonna käyttäjiä oli 50, tällä hetkellä hamkilaisia Celian asiakkaita on lähes 90. Celian valikoimista äänikirjoina on saatavilla pääosin yleisimmät kurssikirjat, ja pääpaino on ensimmäisen vuoden kurssikirjoissa. Kurssikirjoja tuotetaan myös tilauksesta, jolloin opiskelijalle tuotetaan hänen tarvitsemansa kurssikirja äänikirjana. 

”Monet, jotka ovat sinnitelleet vaikkapa lukivaikeuden kanssa korkeakouluopintoihin saakka, ovat olleet todella kiitollisia tästä palvelusta”, tietopalvelusihteeri Asta Ojala sanoo.  

Palvelun käyttäjäksi pääsyä on helpotettu. Enää ei vaadita lääkärintodistusta, vaan perusteeksi palvelun käytölle riittää henkilön oma arvio.  

”Täytyy kuitenkin olla jokin peruste, kuten juuri lukivaikeus, migreeni tai vastaava. Pelkkä mieltymys äänikirjojen kuunteluun ei siis riitä.” 

Lisätietoa Celiasta

 

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU