Suomi on kokoaan suurempi maa miehittämättömässä ilmailussa

Suomella on tuhannen taalan paikka nousta jopa maailman johtavaksi drone-toiminnan tekijäksi, käy ilmi Hämeen ammattikorkeakoulun liikenteen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä.

Miehittämätöntä ilmailua eli drone-toimintaa harjoitetaan Suomessa monella eri alalla. Droneja (drooneja) lennättävät niin viranomaiset kuin tutkimusyhteisö unohtamatta lukuisia kaupallisia toimijoita.

Suomella on tuhannen taalan paikka nousta jopa maailman johtavaksi drone-toiminnan tekijäksi, jos liberaali säädösympäristö ja kaupallinen kiinnostus saadaan hyödynnetyksi oikein. Liikenne ja viestintä kietoutuvat yhä enemmän yhteen ja esimerkiksi 5G-teknologia voi jouduttaa drone-toiminnan tarvitsemien palvelujen kehittymistä.

Muun muassa tämä käy ilmi Hämeen ammattikorkeakoulun liikenteen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä, jonka Maija Mansikkaniemi on tehnyt osana Tulevaisuudet liikennejärjestelmät -koulutusohjelmaa.

Miehittämättömän ilmailun yleistymisestä ja dronien tuomista mahdollisuuksista, mutta myös uhkakuvista, on puhuttu niin Suomessa kuin maailmalla useita vuosia.

Dronet kuljettavat kokeiluissa tavaraa pitsoista paketteihin, mutta koska on ihmisten vuoro? Kaavailuja kokeiluiksi on vireillä, mutta niihin liittyy epävarmuustekijöitä niin kustannusten, turvallisuuden kuin tuotetun lisäarvonkin suhteen.

Droneilla on kuitenkin paljon annettavaa niin perinteisten viranomaistoimintojen tehostamisessa kuin kaupallisten palvelujen toteuttamisessa. Droneilla etsitään entistä helpommin ja halvemmin vaikkapa kadonneita ihmisiä ja laserkeilataan metsänkasvua.

Ilmastonmuutoksen torjunnassa dronet voivat tuoda merkittävä etuja erityisesti tavaralogistiikan niin sanotun viimeisen mailin ongelman ratkaisemiseksi. Pieniä ja kalliita tavaroita voidaan siirtää kumipyöriltä dronen kyytiin ja tuoda näin myös harvaan asutuille tai hankalakulkuisille alueille uusia palveluita.

Maija Mansikkaniemen YAMK-tutkinnon opinnäytetyössä tutkitaan miehittämättömän ilmailun nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä Suomessa sekä kirjallisten lähteiden että laajan haastatteluaineiston perusteella. Ääneen pääsevät niin viranomaiset, kaupalliset toimijat kuin tutkimusmaailmakin.

”Haastattelujen perusteella dronet ovat tulleet jäädäkseen. Niiden tulevaisuus on vielä avoin, joskin mahdollisuuksia täynnä”, Mansikkaniemi toteaa.

Lisätiedot:

Opiskelija: Maija Mansikkaniemi, puh. 046 921 7310, maija.mansikkaniemi(at)lvm.fi

Ohjaaja: lehtori Rami Tervo, puh. 050 574 4838, rami.tervo(at)hamk.fi

Opinnäytetyö kokonaisuudessaan: https://www.theseus.fi/handle/10024/170615

• Tiedote
• Media