Opinnäytetyö: Kuinka korkeakoulu voi saavuttaa hiilineutraaliuden?
Ilmastonmuutoskeskustelu on aktivoinut myös korkeakouluja ja tietoisuus niiden päästökuormasta on kasvanut. Juuso Puurula vertaili ympäristösuunnittelijan tutkintoon kuuluvassa opinnäytetyössään pohjoismaisten korkeakoulujen ilmastotoimia ja niiden vaikutuksia korkeakoulujen hiilijalanjälkeen.
Vertailussa oli 13 suomalaista korkeakoulua ja seitsemän korkeakoulua muista Pohjoismaista. Puurula opiskelee Hämeen ammattikorkeakoulun kestävän kehityksen koulutuksessa.
Tavoitteena oli tuottaa Hämeen ammattikorkeakoululle ehdotuksia, joilla se voi vähentää tuottamiaan kasvihuonekaasupäästöjä ja siten päästä asettamiinsa kestävän kehityksen tavoitteisiin.
Korkeakoulujen hiilijalanjäljestä suurin osa syntyy kiinteistöjen energian kulutuksesta sekä liikenteestä. Tämä käy ilmi muiden korkeakoulujen tekemistä hiilijalanjälkilaskennoista. Sen vuoksi toimet päästöjen vähentämiseksi korkeakoulussa kannattaisi suunnata erityisesti näille sektoreille. Kiinteistöjen energiankulutuksesta syntyviä päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi parantamalla energiatehokkuutta, vähentämällä energian kulutusta, siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön, lisäämällä kiertotalouden sovellutuksia rakennus- ja peruskorjausvaiheissa sekä lisäämällä älykästä taloautomaatiota.
Liikenteen päästöjä voidaan vähentää esimerkiksi kehittämällä kevyen liikenteen edellytyksiä mm. parantamalla sanitaatio- ja suihkutiloja, rakentamalla sähköautojen latauspaikkoja, tarjoamalla työntekijöille työmatkalippua julkiseen liikenteeseen tai kehittämällä etätyöskentelytapoja ja -välineitä. Yksittäisten toimenpiteiden vaikuttavuutta korkeakoulun hiilijalanjälkeen on kuitenkin vaikea mitata, minkä vuoksi toimia tulisi tehdä laaja-alaisesti kaikilla sektoreilla.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen lisäksi päästöjä voidaan myös sitoa. Tämä tarkoittaa lähinnä hiilinielujen kasvattamista, mihin on hyvät edellytykset luonnonvara-aloihin erikoistuneilla korkeakouluilla kuten HAMKilla. Uudet hiiliviljelyn ja biohiilen sovellutukset tulisivatkin olla laajan tutkimuksen kohteena.
Lisäksi korkeakoulu voi vaikuttaa hiilijalanjälkeensä kasvattamalla hiilikädenjälkeään lähinnä tutkimuksen ja koulutuksen kautta. Tämä tarkoittaa, että panostuksilla ilmastokestävään TKI-toimintaan sekä opetukseen, voidaan saavuttaa laajempia päästövähennyksiä korkeakoulun sidosryhmien keskuudessa. Opiskelijat tulisi myös varustaa tulevaisuuden työelämätaidoilla, joita ovat ilmastonmuutos-, kestävä kehitys- sekä kiertotalousosaaminen.
Opinnäytetyön tilaajana toimi Hämeen ammattikorkeakoulu.
Lisätiedot:
Juuso Puurula
opiskelija
Kestävän kehityksen koulutus
Hämeen ammattikorkeakoulu
0456714428
juuso_puurula@hotmail.com
Nina Kokkonen
Opinnäytetyön ohjaaja
Hämeen ammattikorkeakoulu
0505974019
nina.kokkonen@hamk.fi
Opinnäytetyö kokonaisuudessaan Theseuksessa.
