Osaamisen vienti on ajattelun mullistamista - Hämeen ammattikorkeakoulu
Osaamisen vienti on ajattelun mullistamista
metsä-alan koulutukseen tutustumassa

Osaamisen vienti on ajattelun mullistamista

05.10.2020 07:57

Vaikka Suomessa on maailman parasta koulutusta, sitä ei koskaan viedä muualle sellaisenaan. HAMKin osaamisen vienti on kymmenessä vuodessa hioutunut prosessiksi, joka kehittää yhtä paljon kohteitaan kuin kouluttajiaankin.

Array

Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Sara Kaloinen

Brasilia, Kiina, Vietnam, Venäjä, Indonesia. Siinä muutamia maita, joissa Hämeen ammattikorkeakoulu on viime vuosina toteuttanut niin sanottua osaamisen vientiä. Se on koulutusviennin osa-alue, jossa HAMK on erikoistunut erityisesti opettajankoulutukseen tai jonkin tietyn sektorin koulutuksen uudistamiseen, perustuen HAMKin omaan monialaiseen osaamiseen. Jälkimmäisestä esimerkkejä ovat parhaillaan käynnissä olevat sairaanhoidon koulutuksen uudistus Kazakstanissa yhdessä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ja metsäalan koulutusuudistus Uruguayssa.

Ideana on auttaa paikallisia toimijoita – he voivat olla koulutusorganisaatioiden henkilökuntaa ja ministeriöiden väkeä – ymmärtämään roolinsa muutoksen tekijöinä ja varmistaa, että heillä on tarvittava osaaminen muutoksen eteenpäin viemiseen.

”Emme tee muutosta heidän puolestaan, vaan heidän kanssaan. Malli, jota lähdetään luomaan, tulee olla heidän mallinsa. Suomalaista järjestelmää ei viedä yhtään mihinkään, koska on kulttuuri- ja kontekstisidonnaista, mikä missäkin toimii”, HAMKin Global Education -yksikön myyntipäällikkö Maaret Viskari sanoo.

Hän lisää, että HAMKin tapa on kutakuinkin päinvastainen verrattuna esimerkiksi amerikkalaisten ja brittien malliin, jossa tarjoillaan valmiita ratkaisuja.

Pitkiä prosesseja

Jotta muutos aidosti tapahtuu, prosessi kestää aina useita vuosia. Kohdemaasta kehittämiseen sitoutuu ryhmä ihmisiä, yleensä parikymmentä henkilöä, joskus isompikin ryhmä.

”Jonkin verran kuulee sitä, että apua tarvitsevasta maasta on lähetetty yksittäisiä ihmisiä vaikkapa Cambridgeen kouluttautumaan huippuosaajiksi, ja ihmetellään, kun se ei tuota laajempia tuloksia. Laajempi, strateginen muutos ei lähde yksilöistä”, Viskari pohtii.

Laajempi, strateginen muutos ei lähde yksilöistä.

Tyypillisesti esimerkiksi ryhmä opettajia kutsutaan HAMKiin kahdeksi-kolmeksi kuukaudeksi, mitä on edeltänyt laaja selvitystyö ja neuvottelut verkon välityksellä. Jossain vaiheessa prosessia myös HAMKin asiantuntijat lähtevät intensiivijaksolle maahan. Välissä on systemaattinen online-ohjaus. Koronapandemian vuoksi toimintatapa on katkolla, ja kaikki ohjaus tapahtuu verkossa.

”Kulttuurin ymmärtäminen on kieltämättä vaikeampaa näin, ja tietynlainen yhteiskehittely on haastavampaa. Toisaalta tilanteen vuoksi verkko-opetusosaamisen kysyntä kasvaa kovasti. Rahoituksellisestikin painopiste osaamisen viennissä on siirtynyt siihen.”

Kaksisuuntaista oppia

Kohdemaan koulutusjärjestelmä on usein hyvin perinteinen, jolloin koulutus ja yhteiskunnan tarpeet eivät kohtaa, Viskari kertoo. Esimerkiksi monissa maissa, etenkin Afrikassa, korkeakouluista valmistuvat eivät työllisty oman alan tehtäviin, jolloin kallis koulutus on mennyt hukkaan.

”Silloin lähdetään kehittämään sitä, että koulutusjärjestelmä tuottaisi osaavaa työvoimaa markkinoille. Tärkeää on tuoda työnantajien ja oppilaitosten edustajat saman pöydän ääreen. Tämä saattaa tapahtua osaamisen viennin hankkeen välityksellä ensimmäistä kertaa koskaan.”

Osaamisen vienti on liiketoimintaa, johon rahoitus tulee asiakkaalta tai ulkopuoliselta rahoittajalta, jotka tukevat kyseisen maan koulutusreformeja, kuten esimerkiksi kehityspankit. HAMKissa on tehty osaamisen vientiä noin kymmenen vuotta. Liikevaihto on kasvanut tasaisesti ja projektit ovat monipuolistuneet. Kyseessä on kilpailtu ala, jossa onnistuneet referenssit ovat elintärkeitä.

”Sanoisin, että olemme joukossa, jotka tekevät tätä systemaattisesti Suomessa. Eli on luotu organisaatio, jossa on kirkastunut mitä tehdään ja miksi.”

Viskari painottaa, että osaamisen vientiä tehdään myös ennen kaikkea omaksi hyödyksi. Globaali toiminta kehittää organisaation osaamista hyvin tehokkaasti.

Mitä sitten on opittu?

”Asiantuntijamme ovat vaativissa prosesseissa mukana. Olemme oppineet ymmärtämään koulutuspolitiikkaa ja rahoittajien toimintaa, kulttuurien välistä vuorovaikutusta, verkostoitumista viranomaisiin ja koulutusorganisaatioihin ja tuotemuotoilua sekä räätälöintiä, eli sen oman osaamisen paketointia.”

Vaativassa työssä on palkitsevat hetkensä. Viskari nostaa mieleen jääneenä hankkeena pari vuotta sitten Indonesiassa tehdyn projektin, jossa koulutettiin kylissä kiertäviä metsäneuvojia.

”Indonesiassa on paljon metsäpaloja, ja ne syttyessään aiheuttavat globaaleja ilmasto-ongelmia. Metsäneuvojia kouluttamalla voidaan saada kylien ihmiset ymmärtämään, miten metsästä saa monipuolista elinkeinoa ilmastoystävällisesti. Paikallisella vaikutuksella voisi lopulta olla isompaa vaikutusta.”

HAMKin osaamisen vientiä maailmalla

  • HAMKin Global Education -yksikkö kehittää koulutusjärjestelmiä, pedagogiikkaa ja alan johtajuutta, konsultoi erityisesti ammatillisen koulutuksen, korkeakoulutuksen ja varhaiskasvatuksen reformeissa ja auttaa koulutusten digitaalisten strategioiden toimeenpanossa eri maissa.
  • Toteuttaa myös räätälöityjä kehityshankkeita eri sektoreilla, erityisesti HAMKin omilla asiantuntija-aloilla kuten biotalous, hyvinvointi, yrittäjyys, älyteknologia ja kiertotalous.
  • Yhteistyökumppaneina eri maiden ministeriöitä, viranomaisia, koulutusorganisaatioita, varhaiskasvatuksen toimijoita ja yrityksiä.
  • HAMKin osaamisen vientiin kuuluu myös tutkintojen myyminen EU/ETA -alueen ulkopuoliselle opiskelijoille.
  • Toimintaympäristönä Latinalainen Amerikka, Aasia, Venäjä, Afrikka ja Eurooppa.
    Lisätietoa ja toteuneita hankkeita nettisivulla

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU