Uusi geenitekniikka kartoittaa suolistoperäisiä taudinaiheuttajia
Uusilla geenitekniikkaan perustuvilla menetelmillä voidaan entistä tarkemmin kartoittaa, mistä päästölähteistä suolistoperäiset taudinaiheuttajat ovat peräisin ja millaisen riskin ne aiheuttavat vesistöjen käyttäjille. Hämeen ammattikorkeakoulu on mukana “Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi” -hankkeessa, joka selvittää haitallisten bakteerien ja virusten päästölähteitä ja kulkeutumista Kanta-Hämeen alueella.
Olennainen osa tutkimusta on selvittää, kuinka vesistöjen käyttäjiin kohdistuvaa vesivälitteistä infektioriskiä vähennetään.
”Ratkaisuksi kokeillaan muun muassa biohiilen, UV-säteilyä hyödyntävän ledvalotekniikan ja kosteikkojen käyttöä”, kertoo hanketta koordinoivan Helsingin yliopiston Lammin biologisen aseman projektikoordinattori Josefiina Ruponen.
HAMKin roolina on selvittää laboratoriokokeilla biohiilen ja ultraviolettivalon käyttöä veden käsittelyssä ja vastata aiheeseen liittyvän kansainvälisen verkoston luomisesta.
Jätevedenpuhdistamojen yhteyteen rakennetuilla kosteikoilla ja UV-tekniikalla voidaan estää bakteerien ja virusten kulkeutumista vesistöihin.
”Taudinaiheuttajia tuhoavaa UV-tekniikkaa voidaan käyttää myös vihannespuutarhojen kasteluveden hygienian varmistamiseen. Hankkeessa testataan myös biohiiltä sisältävän suodatuskentän tehokkuutta hevoslaitumelta valuvien vesien sisältämien suolistomikrobien poistoon”, Ruponen kertoo.
Vedestä harvoin suolistoinfektiota
Suomessa riski sairastua suolistoinfektioon veden hyöty- ja virkistyskäytön seurauksena on suhteellisen pieni. Saastuneen talousveden välityksellä leviäviä vesiepidemioita havaitaan Suomessa tyypillisesti alle kymmenen vuosittain. Haitallisten bakteerien ja virusten leviämisestä, säilyvyydestä ja alkuperästä sekä niihin vaikuttavista ympäristöolosuhteista tarvitaan kuitenkin tarkempaa tietoa.
Suolistoperäisiä taudinaiheuttajia päätyy vesiympäristöön jätevedenpuhdistamoilta tehokkaista poistomenetelmistä huolimatta. Etenkin poikkeustilanteet, kuten rankkasateet tai putkivuodot lisäävät päästöriskiä. Myös asutusten sade- ja sulamisvedet ovat mahdollinen päästölähde, sillä ne sisältävät usein koirien ja lintujen jätöksiä. Bakteereita ja viruksia kulkeutuu vesistöihin lisäksi eläintilojen lannanlevityksen sekä laidunten ja jaloittelutarhojen valumavesien mukana.
Hämeen liiton rahoittama hankkeen tarkoituksena on kartoittaa talous-, uima- ja kasteluvesien saastumisriskejä sekä etsiä keinoja riskien hallintaan ja se pohjautuu Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tukeen. Päätoteuttajana hankkeessa on Helsingin yliopiston Lammin biologisen asema. Mukana ovat myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Luonnonvarakeskus (Luke). Hanke ajoittuu välille 1.8.2019-31.5.2021.
Lisätietoja:
Projektipäällikkö Tiina Tulonen, HY, tiina.tulonen@helsinki.fi, +358 50 357 3126
Kansainvälinen yhteistyö: yliopettaja Harri Mattila, HAMK, harri.mattila@hamk.fi, +358 50 554 5645
Projektikoordinaattori Josefiina Ruponen, HY, josefiina.ruponen@helsinki.fi, +358 50 415 4407
Vesivälitteiset infektioriskit: erikoistutkija Tarja Pitkänen, THL, tarja.pitkanen@thl.fi, +358 29 524 6315
Eläintilat: erikoistutkija Markku Saastamoinen, Luke, markku.saastamoinen@luke.fi, +358 40 546 9879
