Viljelmien tarkkailu siirtyy taivaalle ja antureihin – asiaa digitalisaation hyödyistä Mustialassa - Hämeen ammattikorkeakoulu
Viljelmien tarkkailu siirtyy taivaalle ja antureihin – asiaa digitalisaation hyödyistä Mustialassa
traktori täsmäviljelyssä

Viljelmien tarkkailu siirtyy taivaalle ja antureihin – asiaa digitalisaation hyödyistä Mustialassa

14.02.2020 14:36

Erilaiset digitaaliset palvelut sekä tilakohtaisen datan kerääminen ja niiden hyödyntäminen tuotannon suunnittelussa kehittyvät kovaa vauhtia. Peltojen tarkkailu vain pientareelta ei anna todellista kuvaa kasvuston tilasta. Kun kuvakulmaa muutetaan lintuperspektiiviin, eroavaisuudet huomataan helposti. Mustialassa jaetaan kokemuksia digitaalisaation parhaista käytännöistä 10.3.

Array

Satelliitti- ja droonikuvia voidaan hyödyntää esimerkiksi lohkojen kasvuston kasvukunnon arvioinnissa, täsmäviljelyssä, paikkauskylvössä ja salaojituksen toimivuuden arvioinnissa. Myös maan kasvukuntoa, kuten esimerkiksi multavuutta, voidaan arvioida kuvien perusteella.

Hämeen ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkimusmaatilalla Mustialan kampuksella on tehty kasvukauden havaintoja droonilla jo useamman kasvukauden ajan. Kesällä 2019 käytössä oli myös maan lämpötila-antureita, joiden avulla tutkittiin muun muassa maissipellon maan lämpötilan vaihteluita eri katteiden alla. Mustialan luomutilan kokemuksista ja satelliittipaikannuksen, droonien ja erilaisten anturien hyödyntämisestä peltoviljelyssä kerrotaan Digitaalisuus apuna viljelyssä -webinaarissa tiistaina 10.3.2020 klo 12.30-14.00. Webinaariin pääsee osallistumaan tästä linkistä. Asiantuntijoina ovat Tage Stam ProAgria Etelä-Suomesta ja Timo Teinilä Hämeen ammattikorkeakoulusta. Tarkempi ohje osallistumiseen löytyy täältä.

Lisätietoja:

Outi Vahtila,
projektipäällikkö, Hämeen ammattikorkeakoulu
0500-121261
outi.vahtila@hamk.fi
http://bit.ly/luomuhame

Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) toteuttaa yhteistyössä LUKEn, ProAgria Etelä-Suomen ja Koulutuskeskus Salpauksen kanssa Luomussa vara parempi -hankkeen (2019-2021). Rahoituslähteenä on EU-osarahoitteinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma (2014-2020). Hankkeen tavoitteena on edistää hämäläisen luomun tuotantoa, jalostusta ja käyttöä.