HAMK selvittää jäteveden ravinteiden kierrättämistä ja hyödyntämistä
Hämeen ammattikorkeakoulu on mukana kahdessa ympäristöministeriön rahoittamassa projektissa selvittämässä puhdistamolietteestä tuotetun lietehiilen hyödyntämistä sekä puhdistamolietteiden keskitettyä käsittelyä ja ravinteiden kierrätystä.
Lietehiilen fosforin käyttökelpoisuus ratkaisevaa lannoitekäytössä
HAMK tutkii puhdistamolietteestä tuotetun lietehiilen hyödyntämistä osana HSY:n koordinoimaa RAHI-hanketta, jossa selvitetään jäteveden ravinteiden ja hiilen talteenottoa. HAMK keskittyy tutkimuksessa puhdistamolietteen pyrolyysissä tuotetun lietehiilen käyttötestaukseen sen sisältämien ravinteiden, etenkin fosforin kierrättämiseksi.
Tavoitteena on selvittää HSY:n pyrolyysilaitoksella tuotetun lietehiilen käyttöä erilaisissa kasvualustoissa, sekä todentaa lietehiilen vaikutukset biokaasuprosessiin, ja tuotetun mädätteen lannoiteominaisuuksiin. Tutkimuksen taustalla on aiemmin HAMKin laboratoriossa havaitut lietehiilen positiiviset vaikutukset yhdyskuntabiojätteen mädätyksessä.
– Lietehiilellä voitaisiin parhaimmillaan saavuttaa moninkertainen positiivinen vaikutus, kun ensin hyödynnetään biokaasuprosessin tehostamisessa ja edelleen mädätteen lannoitekäyttöarvon parantamisessa ja täten hiilensidonnassa, kertoo HAMKin tutkijayliopettaja Maritta Kymäläinen.
Käytännön kokeellista tutkimusta ja analysointia tehdään HAMKin laboratorioissa Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksessa ja lannoite- ja kasvualustakäyttöön liittyvää tutkimusta Lepaan kampuksella.
Logistisia ratkaisuja lietteiden keskitettyyn käsittelyyn
HAMK on mukana Gasumin koordinoimassa Järkki-hankkeessa, jossa yhdistetään uusia puhdistamolietteiden käsittelyteknologioita keskitetyiksi lietteidenkäsittelykonsepteiksi ja arvioidaan näiden ympäristökestävyyttä elinkaaritarkastelun avulla. Uusia kehittyneitä teknologioita tarvitaan lietteiden ravinteiden turvallisen ja tehokkaan kierrätyksen mahdollistamiseksi. Tämä tarkoittaa usein merkittäviä investointeja, jolloin keskitetty käsittely on perusteltua.
– Lietteiden käsittelyyn tarvitaan kokonaisvaltaista näkökulmaa, jossa uusia teknologioita kyetään yhdistämään parhaalla mahdollisella tavalla huomioiden niin lietteiden kuin lopputuotteidenkin logistiikkaan liittyvät reunaehdot, kertoo Gasumin projektipäällikkö Viljami Kinnunen.
Keskitetyssä lietteiden käsittelyssä logistiikka on olennaisessa osassa, ja HAMKin rooli hankkeessa onkin selvittää logistiikan mallinnustyökaluilla sopivia laitoskokoja ja sijaintipaikkoja. Tätä varten tarvitaan luotettavaa tietoa Suomen jätevedenpuhdistamojen lietemääristä ja ravinnepitoisuuksista, kuin myös tulevaisuuden uusien jätevesien käsittelyratkaisujen vaikutuksista lietteisiin. HAMK vastaa logistisen mallinnuksen ohella myös näistä logistisiin tarkasteluihin liittyvien lähtötietojen keruusta. Hankkeen toteutus jakautuu HAMKilla Bio- ja Smart-tutkimusyksiköiden kesken.
Hanke toteutetaan Gasumin ja HAMKin yhteistyönä osallistaen työpajojen avulla alan laajaa sidosryhmää. Ensimmäinen työpaja järjestetään 15.6. klo 13–15 Teamsissä. Tutustu ja ilmoittaudu tapahtumaan täällä.
Lisätiedot:
Maritta Kymäläinen (RAHI, Järkki)
Tutkijayliopettaja, HAMK Bio
p. 050 4706 677
maritta.kymalainen@hamk.fi
Iivari Kunttu (Järkki)
Tutkijayliopettaja, HAMK Smart
p. 050 4622 692
iivari.kunttu@hamk.fi
RAHI ja Järkki ovat osa ympäristöministeriön Raki-ohjelmaa ravinteiden kierrätyksen edistämiseksi ja Saaristomeren tilan parantamiseksi.
