Uusi suunnitelma hulevesien riskien hallintaan valuma-aluekohtaisesti - HAMK
Uusi suunnitelma hulevesien riskien hallintaan valuma-aluekohtaisesti
ruskea joki

Uusi suunnitelma hulevesien riskien hallintaan valuma-aluekohtaisesti

10.11.2021 09:28

HAMK laatii hulevesien hallinnan kehittämiseksi turvallisuussuunnitelman, jossa huomioidaan pistemäiset riskikohteet osana koko valuma-alueen maankäyttöä. Kokeilut ovat käynnissä Hämeenlinnassa, Hattulassa ja Espoossa, mutta tavoitteena on valtakunnallinen toimintamalli. Suunnitelma tukee kaupunkisuunnittelua.

Array

Huleveden eli sade- ja sulamisvesien sekä rakennusten perustusten kuivatusvesien laatu syntyy alueiden ominaisuuksista ja pistemäisistä riskikohteista. Tällä hetkellä hulevesien hallinta perustuu hyvin paikallisiin luontopohjaisiin rakenteisiin tai riskitoimintojen tunnistamiseen, kun taas kokonaisvaltainen kaupunkivaluma-aluekohtainen riskien tunnistaminen ja hallinnointi on vielä puutteellista.

Hämeen ammattikorkeakoulu tuottaa ja pilotoi kaupunkisuunnittelun tueksi valuma-alueen vesistökuormituksen vähentämiseen tarkoitetun turvallisuussuunnitelman (WSSP – Water Shed Safety Plan). Suunnitelmassa otetaan huomioon sekä hulevesirakenteiden toimivuus ääriolosuhteissa – esimerkiksi pakkassäässä tai hetkellisessä ylikuormitustilanteessa – että väliaikaiseen käyttöön tarvittavien ratkaisujen kehittäminen esimerkiksi tapahtumien tai maarakentamisen ajaksi.

Hulevesi ei ole pelkkä ongelma

Hulevesien syntymisen juurisyynä ovat kaupunkien läpäisemättömät pinnoitteet, sillä ne estävät veden imeytymistä ja toisaalta jättävät sadeveden kulkemaan pinnoitteen päällä. Vesi huuhtoo matkaansa pinnoilla olleet haitta-aineet kuten kiintoaineksen, ravinteita ja metalleja. Hulevesistä syntyy kahdenlaisia ongelmia: määrään liittyvät tulvat, ja laatuun liittyvät muutokset niissä puroissa, joihin hulevesi lopuksi johdetaan.

Hulevesiin liittyvää haastetta ei kuitenkaan pitäisi ratkoa kaikilla kaupunkialueilla samoilla keinoin. Korkean riskin paikat vaativat varman ratkaisun, kun taas matalan riskin alueilla riittävät kevyemmät ja muihin kaupunkitoimintoihin yhdistetyt ratkaisut.

”Vaikka huleveden hallinta perustuu määrään ja laatuun, ei se ole koko totuus tiivistyvässä ja monitoiminnallisessa kaupunkisuunnittelussa. Vesi on luonnon voimavara, jota voi hyödyntää myös rakennetussa ympäristössä. Se ei ole vain ongelma, joka pitää hoitaa pois”, projektipäällikkö Outi Tahvonen toteaa.

Turvallisuussuunnitelman laatiminen alkaa hulevesirakenteiden nykytilan kartoituksella yhteistyössä kaupunkiorganisaatioiden kanssa. Rakenteiden toimivuus ääriolosuhteissa selvitetään kenttämittakaavan kokeissa Hattulassa, Hämeenlinnassa ja Espoossa. Hallintamalli pilotoidaan Hämeessä ja tavoitteena on, että WSSP vakiintuu vähitellen valtakunnalliseen käyttöön.

Helsingin Seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY osallistuu tutkimukseen laajentamalla lietteestä valmistetun biohiilen ominaisuuksien tutkimista veden puhdistuksessa. HSY toteuttaa Ämmässuon ekoteollisuuskeskukseen biosuodatukseen perustuvan hulevesien käsittelyjärjestelmän keväällä 2021.

HULeveden hallinta kaupunkiVAluma-aluelähtöisessä TUrvallisuussuunnittelussa (HULVATTU) on kaksivuotinen hanke, joka toteutetaan yhdessä HSY:n kanssa. Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 306 333 eurolla vesiensuojelun tehostamisohjelmasta.

Lisätietoja

Outi Tahvonen
Tutkijayliopettaja
HAMK Bio -tutkimusyksikkö
0403519352
outi.tahvonen@hamk.fi

Hankkeen verkkosivut

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU