Jätevesilähteen etäisyys uimarannasta vaikuttaa merkittävästi infektioriskiin
Jätevesilähteen etäisyys uimarannasta vaikuttaa merkittävästi sen aiheuttamaan infektioriskiin
laituri järven rannalla

Jätevesilähteen etäisyys uimarannasta vaikuttaa merkittävästi sen aiheuttamaan infektioriskiin

25.05.2021 09:14

Suomessa uimaveden laatu on yleisesti hyvä, mutta veden saastumista esiintyy ajoittain. Veden laatua voivat heikentää erilaiset jätevesivuodot ja -päästöt, kuten pumppaamojen vikatilanteissa ympäristöön päätyvät viemärivedet, mutta myös rankkasateiden mukanaan tuomat eläinperäiset huuhtoumat.

Array

Hämeen ammattikorkeakoulu on mukana valumavesien infektioriskejä tutkivassa hankkeessa, jossa on selvitetty noroviruksen ja kampylobakteerien aiheuttamia infektioriskejä uimavedessä. Tutkimuksessa hyödynnettiin mikrobiologista riskinarviointityökalua (Quantitative Microbial Risk Assessment, QMRA).

Laskelmien mukaan riski saada uimavedestä noroviruksen aiheuttama suolistotulehdus on suurempi kuin riski kampylobakteerin aiheuttamaan infektioon. Jätevesilähteen, kuten yhdyskunnan jätevedenpuhdistamon purkuputken etäisyydellä uimarannasta on suuri merkitys. Jos jätevesiä päätyy uimarantojen lähelle, erityisesti norovirusinfektioiden riski kohoaa merkittävästi, 1,5–20-kertaiseksi. Sen sijaan eläintilojen valumavedet eivät aiheuttaneet yhtä suurta infektioriskiä.

”Kun hellekausina ihmiset kerääntyvät uimarannoille, mahdollisissa saastumistapauksissa altistuvien määrä lisääntyy. Infektioriskin vuoksi uimarantavettä tai muitakaan pintavesiä ei tulisi niellä”, muistuttaa THL:n erikoistutkija Päivi Meriläinen.

Tutkimuksessa laskettiin infektioiden lukumääriä myös kuvitteellisessa pohjavedenottamon tulvatilanteessa, jossa jokivettä päätyisi talousveden joukkoon. Tällöin suuri joukko ihmisiä voisi päätyä juomaan taudinaiheuttajamikrobeja sisältävää talousvettä ja sairastuneita voisi olla todella paljon.

Innovatiivisia ratkaisuja jäte- ja valumavesien puhdistamiseen

Maankäytön vuoksi jäte- tai valumavesien päätymistä uimarantojen läheisyyteen ei aina voida välttää. Silloin tarvitaan kustannustehokkaita puhdistusmenetelmiä. Yksi tehokkaista ratkaisuista ovat rakennetut kosteikot. Lisäksi voidaan käyttää erilaisia suodatinratkaisuja ja desinfiointimenetelmiä.

”Olemme tänä keväänä testanneet biohiilisuodattimien kykyä poistaa jäteveden mikrobeja laboratorio-olosuhteissa”, sanoo HAMK Bion tutkimuspalvelupäällikkö Jarkko Nummela.

Hankkeessa selvitetään myös Ypäjän Hevosopiston alueella Loimijokeen laskevaan ojaan asennetun hiekka-biohiilisuotimen toimivuutta ja tutkitaan alhaisen energiatarpeen UV-LED-teknologiaan perustuvia desinfiointiratkaisuja.

Monen toimijan yhteishanke

Tutkimukset ovat osa Häme edelläkävijänä yhdyskuntajätevesien ja eläintilojen valumavesien hallinnassa vesivälitteisten infektioriskien torjumiseksi (VAIR) -hanketta, jossa ovat mukana Helsingin yliopiston Lammin biologinen asema, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Hämeen Ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Hanke on Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Hämeen Liiton rahoittama. Hanketta rahoittavat myös HS-Vesi ja Riihimäen Vesi.

Tutkimusryhmän erilaisten saastelähdejäljitysmenetelmien käyttökelpoisuutta Suomen olosuhteissa selvittänyt alkuperäisjulkaisu on hyväksytty julkaistavaksi Frontiers in Microbiology -lehdessä.

Hanke järjestää 26.5.2021 kansainvälisen asiantuntijaseminaarin ”Solutions preventing hygiene and other contamination risks caused by runoff waters”. Seminaari on osa Open Bioeconomy Week -tapahtumaa.

Lisätiedot

Tiina Tulonen
Projektipäällikkö
Helsingin yliopisto
p. 050 357 3126
etunimi.sukunimi@helsinki.fi

Jarkko Nummela (biohiili)
tutkimuspalvelupäällikkö
HAMK Bio
p. 050 574 5193
etunimi.sukunimi@hamk.fi

Harri Mattila (kansainvälinen yhteistyö)
tutkijayliopettaja
HAMK
p. 050 554 5645
etunimi.sukunimi@hamk.fi

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU