Kurkistus tulevaisuuteen - Hämeen ammattikorkeakoulu
Kurkistus tulevaisuuteen

Kurkistus tulevaisuuteen

05.10.2021 07:49

Opetus- ja kulttuuriministeriön entinen johtaja Hannu Sirén selvitti HAMKin ja kumppanikorkeakoulu XAMKin pyynnöstä kehittymismahdollisuuksiamme korkeakouluina. Sirénin mittavasta pohjatyöstä ja raportista selviää useita kiinnostavia kehitysnäkymiä – listasimme niistä muutamia.

Array

Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe PhotoStock

Entistä kansainvälisemmät kampukset Suomessa tulisi kansallisen linjauksen mukaan kolminkertaistaa uusien ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden määrä vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2019 ammattikorkeakouluissa opiskeli yhteensä 9258 ulkomaista tutkinto-opiskelijaa. HAMKissa heitä oli 516, eli 6,4 prosenttia opiskelijoista.

Ulkomaalaisten opiskelijoiden asemaan onkin tulossa lähivuosina muutoksia. Opiskelijoiden maahantulon sujuvoittamiseksi otetaan käyttöön kansallinen D-viisumi sekä selvitetään ulkomaalaislainsäädännön uudistamista siten, että se tukee tutkinnon suorittaneiden pysyvää Suomeen jäämistä. Lainsäädäntömuutoksia ja uudistuksia tulee jo ensi vuonna, ja kokonaisuudessaan uudistus on valmis vuoden 2024 loppuun mennessä.

AMKien tutkimuksen merkitys on kasvanut ja kasvaa Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan profiili on soveltavassa tutkimuksessa sekä pk-sektorin ja julkisen hyvinvointisektorin kehittämisessä. Sirénin mukaan ammattikorkeakoulut

ovatkin tässä mielessä määrällisesti tarkasteltuna todella hyvin onnistuneet alueidensa kehittäjinä. Kanta-Hämeessä noin viidennes tutkimus- ja kehittämistoiminnasta tehdään ammattikorkeakoulussa. Sirénin mukaan luku on korkea, sillä maan keskiarvo on 25 prosenttia, ja monissa muissa maakunnissa toimii ammattikorkeakoulun lisäksi myös yliopisto.

Ammattikorkeakoulun TKI-toiminta onkin määrällisesti korvannut hyvin puuttuvan yliopiston TKI-toimintaa.

”Ammattikorkeakoulun TKI-toiminta onkin määrällisesti korvannut hyvin puuttuvan yliopiston TKI-toimintaa. Haastattelujen valossa näyttää siltä, että ammattikorkeakoulujen asema tutkimuksessa ja tutkimusrahoituksen hakijana on merkittävästi kohentunut viime vuosina. Monissa ammattikorkeakouluissa tutkimustoiminnan henkilötyövuosien määrä on lähes yhtä suuri kuin opetustoiminnan henkilötyövuosien määrä”, Sirén kirjoittaa.

Sijainti ja organisaatiorajat menettävät merkitystään Jatkossa omaa osaamista tukevaa yhteistyötä haetaan sieltä, mistä sitä löytyy – Suomesta tai muualta. Verkon kautta ja digitalisaation edetessä osaamiskeskittymien rinnalle tulee osaamisverkostoja, jotka tukevat uudella tavalla myös pienempien alueiden kehitystä. HAMKissa tätä jo toteutetaan RUN -Eurooppa-yliopiston, Beyond-yhteistyön ja monien muiden kansainvälisten verkostojen kautta.

Yhä yksilöllisempiä opintopolkuja Osa opiskelijoista tulee hyödyntämään merkittävästi keskimääräistä enemmän kotimaisten ja ulkomaalaisten korkeakoulujen opetustarjontaa. Digitaalisuus mahdollistaa myös pienillä kampuksilla opiskelijalle aiempaa paremmat mahdollisuudet valita erilaisia opintoja. Opiskelijan tavoitteet voivat vaikuttaa nykyistä enemmän siihen, millaisista osista tutkinto muodostuu.

HAMKin opiskelija voi jo nyt valita opintoja paitsi Suomen muista ammattikorkeakouluista Campus Onlinen kautta tai esimerkiksi Aalto-yliopiston kanssa yhteisestä konseptista, Design Factorysta, myös osallistua ulkomaisten yhteistyökorkeakoulujen kanssa laadituille opintojaksoille RUN -Eurooppa-yliopiston puitteissa, tai vaikkapa suorittaa projekteja afrikkalaisen kumppanikorkeakoulun opiskelijoiden kanssa. Vaihtoehtoihin kuuluvat tietysti myös perinteiset vaihtojaksot ulkomailla.

AMK-tutkintojen tarve kasvaa Korkeakoulutuksesta tarvittaisiin vuosittain 1 700–3 700 tutkintoa enemmän kuin viime vuosina on suoritettu. Suurin lisäystarve määrällisesti ja myös suhteellisesti (7–15 prosenttia) on ammattikorkeakoulutuksessa.

Digivisio tulee Yksi tärkeimmistä muutosajureista korkeakoulutuksessa ja tutkimuksessa on digitalisaatio. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat yhdessä lähteneet kehittämään sitä merkittävällä panostuksella. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteinen Digivisio 2030 -hanke avaa oppimisen kansalliset tietovarannot yksilön ja yhteiskunnan käyttöön.

Lähteet: Hannu Sirén: Yhteistyöllä osaamista, aluekehitystä ja kansainvälisyyttä -raportti (julkaistu 21.6.2021)

Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu “Ulkomaiset tutkinto-opiskelijat suomalaisissa korkeakouluissa”

 

AMK on osaamiskeskittymä

Korkeakoulut ovat maakunnissa myös alueen sivistyksellisiä ja osaamiskeskittymiä. Niiden palkkalistoilla on alueiden muihin työpaikkoihin nähden poikkeuksellisen paljon korkeasti koulutettuja henkilöitä.

Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöstä noin 20 prosenttia on suorittanut tohtoritutkinnon. HAMKissa vastaava luku on 28 prosenttia ja XAMKin eli Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa 17,5 prosenttia.

HAMKissa aloittaneista oli 27,9 prosenttia kotoisin Kanta-Hämeestä, 23,6 prosenttia Uudeltamaalta ja 42,4 prosenttia muista maakunnista.

Tiedot ovat vuodelta 2019.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU