Luovuus: check, suunnittelu ja johtaminen: check
Nykyinen tapa opiskella lisää yritteliästä asennetta kuin varkain. Opinto-ohjaaja Johanna Nikkola on keksinyt käyttää 15-kohtaista yrittäjämäisen osaamisen tarkistuslistaa nähdäkseen, miten hyvin tavoitteessa pysytään.
Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe Photostock
Yritteliäisyys ja yrittäjämäinen asenne ovat hiljalleen nousseet yhä merkittävämpään asemaan pedagogiikassa. Ennen vuoden 2014 opetussuunnitelmauudistusta yrittäjämäinen osaaminen oli paketoitu kolmen opintopisteen suoritukseksi, joka oli pakollinen kaikille opiskelijoille.
”Se oli vähän irrallinen ja siten pakkopullaa monelle. Nyt opinnoissa käsitellään laajasti ja jatkuvasti yrittäjyyteen liittyvää osaamista niin, että opiskelija itse tunnistaa sen potentiaalin”, kertoo liikennealan koulutuksessa opinto-ohjaajana toimiva Johanna Nikkola.
Nikkola itse tukeutuu tämän tästä ”yrittäjämäisen osaamisen tarkistuslistaan”, josta on versiot sekä opettajille että opiskelijoille. Listauksessa on 15 taitoa, jotka on jaoteltu kolmeen tasoon: ideat ja mahdollisuudet, resurssit sekä toiminta. Ensin mainitussa ovat esimerkiksi taidot nimeltä Mahdollisuuksien havaitseminen ja Luovuus, toisessa kategoriassa esimerkiksi motivaatio ja sinnikkyys tai rahoituksellinen ja taloudellinen lukutaito, ja kolmannessa suunnittelu ja johtaminen sekä ryhmätyötaidot.
”Ne auttavat niin opettajia kuin opiskelijoitakin ymmärtämään, että yrittämiseen liittyviä taitoja pystytään edistämään ihan normaalissa opetuksessa.”
Yrittämiseen liittyviä taitoja pystytään edistämään ihan normaalissa opetuksessa.
Potentiaalin tunnistamista
Nikkolan mukaan osaamisten sanoittamisessa onkin työsarkaa: miten opiskelija tunnistaa omat voimavaransa ja osaa hyödyntää niitä paremmin. Nikkola mainitsee esimerkkinä ryhmätyö- ja verkostoitumistaidot, joissa olisi hyvä nähdä jatkumo työelämään.
”Opiskelukaverit eivät ole vain opiskelukavereita, vaan mahdollisia tulevia kollegoita. Ja ryhmätyöt on vähän kirosanakin, mutta se on perusosaamista työelämässä. Opiskelijan on hyvä yrittää tunnistaa, osaako toimia erilaisissa ryhmissä ja myös luoda niitä itse, eri tarpeisiin.”
Nikkola tutustui Yrittäjämäisen osaamisen tarkistuslistaan alun perin YAMK-opinnäytetyössään. Listaus pohjautuu EU-tasolla kehiteltyyn ”Entrepreneurship competence framework” -ajatteluun, joka on samankaltainen, ideologisesti iso kokonaisuus kuten elinikäinen oppiminen.
Yrittäjämäisen osaamisen tarkistuslista on tiettävästi vain Nikkolan käytössä, eikä sitä ole HAMK-tasoisesti lanseerattu kaikkeen opetukseen. Liiketalouden lehtorit ja kaikille HAMKin opiskelijoille laaditun Yritteliäs korkeakoulu -konseptin luotsaajat Sari Hanka ja Vesa Tuomela näkevät sen kuitenkin mainiona esimerkkinä HAMKin henkilökunnan arjen toiminnasta yritteliäisyyden edistämiseksi.
Myös mainittu, HAMKin tavaramerkiksi hiljattain suojattu Yritteliäs korkeakoulu -konsepti on juuri kirkastanut yrittäjyysopintoja, jotta alasta riippumatta opiskelija pystyy etsimään liiketoimintamahdollisuuksia, ideoimaan ja mallintamaan kannattavaa liiketoimintaa, tekemään liiketoimintakokeiluja sekä pääsee haastamaan liiketoimintaideaansa. Palastellut opinnot vievät ideointiasteelta pikku hiljaa syvemmälle niin, että tulee mahdollisuus kokeilla kevytyrittäjyyttä ja lopulta jopa vuoden mittaista yrittäjyyttä.
”Opiskelijoille tehty esite on vielä hieman raakile, mutta aiheesta on tulossa lisäinformaatiota lähiaikoina”, Sari Hanka kertoo.
Kynnys yrittäjyyteen madaltunut
Johanna Nikkola on tehnyt opinto-ohjaajan työtä jo vuodesta 2013. Hän toimi aluksi sekä tieto- ja viestintätekniikan että liikennealan opiskelijoiden opona, mutta tehtävä on sittemmin rajattu jälkimmäiseen koulutukseen.
”Aikaisemmin ajateltiin vahvemmin niin, että opiskelija on isona joko työntekijä tai yrittäjä. Nyt työnteon eri muodot ja ajatus siitä, että voi tehdä useampia asioita yhtä aikaa, ovat selkeämmin näkyvissä. Opiskelijoilla ei ole enää niin suurta kynnystä ryhtyä kevytyrittäjäksi tai perustaa toiminimi”, Nikkola arvioi.
Esimerkiksi kestävän kehityksen koulutuksessa opiskelevalla Anniina Suvilammella oli yrittäjätausta jo ennen opintojen aloitusta. Niinpä hänelle oli luontevaa ryhtyä jo vuodesta 2008 toimineen, kestävän kehityksen koulutuksen ja biotalouden tieto- ja viestintätekniikan opiskelijoista koostuvan osuuskunta Team Kestävän puheenjohtajaksi. Osuuskunta on tehnyt pääasiassa ympäristöalaan liittyviä toimeksiantoja, kuten luonnonvarojen tutkimusta esiintuovan Elonkierron ystävät ry:n viestintähankkeen.
”Ajattelin, että osuuskuntatoiminta on minulle helppo tapa lähteä laajentamaan omaa yrittäjäkuvaa ja verkostoitua tulevan alan tekijöihin. Tulen valmistuttuanikin toimimaan yrittäjänä, se sopii minun luonteelleni”, Suvilampi toteaa.
