Monialaisuus – ratkaisu moneen ongelmaan - Hämeen ammattikorkeakoulu
Monialaisuus – ratkaisu moneen ongelmaan
Symbolikuvassa palapelin muodostavat puhekuplat

Monialaisuus – ratkaisu moneen ongelmaan

04.05.2021 08:07

Monialaiselle, verkostomaiselle tekemiselle ja onnistumiselle on omat ehtonsa. HAMKissa tehdään parhaillaan läheistä tutkimustyötä mm. Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitoksen kanssa. Opiskelijoiden ja yritysten välillä puolestaan on jatkuvasti käynnissä erilaista yhteiskehittelyä.

Array

Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Adobe Photostock

Ilmakehä-, maaperä- ja sosiaalitieteilijät maisema-arkkitehtien kanssa saman ongelman äärellä. Viime vuoden lopulla käynnistyi monellakin tapaa ainutlaatuinen tutkimushanke, jossa tavoitteena on mitata ja mallintaa julkisten ja yksityisten viheralueiden eli kaupunkivihreän hiilensidontakykyä.

Tutkimusta tekevät Hämeen ammattikorkeakoulu, Aalto-yliopisto, Helsingin yliopisto, Kööpenhaminan yliopisto ja Ilmatieteen laitos yhtä suurin osuuksin. Lisäksi vuorovaikutukseen osallistuu asukkaita, yrityksiä, kaupunkeja ja monia muita toimijoita.

HAMKin osuutena on soveltavalle korkeakoululle luonteva näkökulma: pohtia kaupunkivihreän rakentamista, hoitoa ja ylläpitoa käytännössä. Työtä tehdään läheisesti etenkin Aalto-ylipiston arkkitehtuurin laitoksen tutkijoiden kanssa, jotka pohtivat kaupunkivihreän toteutusketjun edeltävää vaihetta eli kaavoitusta ja suunnittelua.

Rahoituksen myönsi Suomen Akatemian yhteydessä toimiva Strategisen tutkimuksen neuvosto, joten tutkimuksellisesti on kyse varsin korkean profiilin toiminnasta.

”Kovaan seuraan pääsyä edesauttoi edeltävä, iso hankkeemme, jossa muun muassa tehtiin Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyönä Pelto-observatorio-palvelu. Sitä HAMKin puolelta oli vetämässä johtava tutkijayliopettaja Iivari Kunttu”, hankkeessa HAMKista tutkijoina olevat Outi Tahvonen ja Harri Mattila arvioivat. Mattilan mukaan vaikutusta oli myös sillä, että Outi Tahvosen aihepiiriin osuva, ekoviisaaseen kaupunkirakentamiseen liittyvä väitöstutkimus valmistui pari vuotta sitten.

Yhteinen tavoite, erilaiset käsitteet

Monialaisen, verkostomaisen tekemisen olemassaololle ja onnistumiselle on omat reunaehtonsa. Mattilan ja Tahvosen mukaan ensimmäinen edellytys on rahoitus, joka tavoittelee monitieteisiä ratkaisuja. Kun iso, monialainen yhteistyö sitten alkaa, hyvin tehtyjen pohjatöiden merkitys korostuu.

”Kun hanketta on valmisteltu pitkään, itse työ ei lähde vastakohtien etsimisestä vaan käsissä on ongelma, jota suppiloidaan eri näkökulmien läpi yhteen laariin. Ymmärrys tavoitteesta on yhteinen”, Tahvonen kuvaa.

Vaikka yhteinen suunta olisikin selvillä, menee kuitenkin aikansa, että eri alojen ihmiset aidosti ymmärtävät toisiaan. Monialaisen yhteistyön yhteydessä ei suotta käytetä termiä törmäyttäminen. Tahvosen sanoin, kunkin ”ammatillinen selkäreppu” painaa. Esimerkiksi kun puheena oli kasvillisuus kaupungissa, yksi puhui tarkkaan kasvin rakenteesta, sen ilmaraoista, kaasujen vaihdosta. Toinen mietti kasvillisuutta laajemmin osana kaupunkirakennetta.

”Tutkijat ovat syvällä omassa osaamisessaan. Kyllä tässäkin meni aikaa käsitteiden määrittelyyn”, Mattila komppaa.

Mattilan mielestä monialaisessa tekemisessä on kuitenkin avain monen asian ratkaisuun maailmassa.

”Tutkimusta on tehty liian pitkään omissa poteroissa. Oikeasti uusi tieto syntyy rajapinnoille.”

Oikeasti uusi tieto syntyy rajapinnoille.

Monialaisuutta on paitsi eri tutkimuslaitosten välillä, myös HAMKista mukana olevan työryhmän sisällä. Mattilalla on myös rakennustekniikan insinöörin tausta, Tahvosen osaaminen liittyy rakennettuun ympäristöön ja ympäristönsuojeluun. HAMK Bio -tutkimusyksiköstä tutkijoina ovat myös Paula-Kaisa Leppänen, Anna Ryymin ja Mona Kalpala.

Lisäksi HAMK Edu -tutkimusyksiköstä ovat mukana Essi Ryymin ja Heta Rintala. He tutkivat miten ihmiset toimivat ja tekevät kaupunkivihreän hiilensidontakykyyn liittyviä päätöksiä moniammatillisissa rakennusprojekteissa tai yksityisinä pihanomistajina.

”Tavoitteenamme on myös edistää tutkijoiden, yrittäjien ja suunnittelijoiden vuoropuhelua ja monialaista yhteistyötä. Tämä tapahtuu esimerkiksi fasilitoiduissa työpajoissa, joissa ratkaistaan yhteisiä ongelmia ja jaetaan tietoa ajankohtaisista teemoista ”, kertovat Rintala ja Ryymin.

***

CO-CARBON -tutkimushanke järjestää 24.5–4.6.2021 Hiiliviisas kaupunkivihreä -festivaalin. Festivaalin avaa kaikille avoin webinaari, joka lähetetään suorana Tiedekulmasta tiistaina 25.5.2021 klo 13–15. Tutustu ohjelmaan.

Opiskelijat yhteiskehittelijöinä – yritykset kertovat

Toinen merkittävä verkostoitumisen tapa ovat opiskelijoiden ja yritysten väliset yhteiskehittelyt. Niitä on käynnissä jatkuvasti, ja monen tahon kanssa on jo vuosien yhteistyö takana.

Viime aikoina yhteistyötä tehneet yritykset kertovat, mikä yhteiskehittelyn onnistumisessa on oleellista ja mitä he siitä hyötyivät.

Envor Group, operatiivinen johtaja Samuli Laine:

”Opiskelijatiimi lähti pilotoimaan jätekimppakonseptia Jokioisiin 20 kotitalouden asuinalueelle. Opiskelijat kartoittivat jätekimpan tarvetta ja asukkaiden kiinnostusta, rakensivat ohjeistusta kierrätykseen ja jätekimpan pyörimiseen. Lisäksi he kehittivät jäteastioiden täyttymistä seuraavaa anturia.

Saimme opiskelijoilta ideoita markkinointiin ja jätehuollon kehittämiseen sekä tietoa heidän selvityksensä kautta. Ulkopuolisilta saadaan tuoreita ajatuksia, joten pidän yhteistyötä antoisana.

Meillä on HAMKin opiskelijayhteistyössä pitkä historia, ja sanoisin että opiskelijat ovat entistä aktiivisempia. Heidän kannaltaan myönteinen suunta on ollut se, että toimeksiannoista on tullut todellisia tapauksia. Erilaisten projektien lisäksi opiskelijat ovat olleet meillä harjoitteluissa ja kesätöissä. Nykyinen laitospäällikkömmekin on entinen HAMKin opiskelija.”

Linnan kehitys Oy (Iittala Village –matkailukylän yhteiskehittäminen), kehittäjä Pia Niemikotka:

”Tavoitteena oli tutustuttaa Iittalaan Lasimäelle saapuva vierailija myös lähialueen ympäristöön ja paikallisten elämään mobiiliohjatun kävelyreitin avulla. Opiskelijat tarinallistivat reitin, miettivät sen teknisen toteutustavan, käsikirjoittivat ja äänittivät ensimmäiset tarinat sekä suunnittelivat reitin infomateriaalin Iittala Villagen brändin mukaisesti. Simppelin, omatoimimatkailijan omalla älypuhelimella ladattavan aineiston saa Iittala Villagen sivuilta.

Yhteistyö vaatii sitoutumista molemmilta osapuolilta – opiskelijoilta ohjaajineen sekä kehittämisprojektin tilaajalta. Sellainen malli on paras, että on mietitty jatkumoa. Nyt tarinareitin valmiiksi asti toteuttaa Go Iittala Village -hanke yhteistyössä Lasimäen kauppiasyhdistyksen kanssa.

Oikeastaan haluaisimme Iittalassa tiivistää yhteistyötä oppilaitosten kanssa entisestään. Lasimäelle voisi kehittyä jatkossa nuorten kädentaitajien kasvattamo, jonka kautta saataisiin lisää yrittäjiä yhteisöön. Tämä vaatisi kyllä ihan oman kehitysprojektinsa yhteistyössä alueen yritysten kanssa.

Design Factoryn yhteistyöstä Iittala Villagessa olemme hyvillä mielin. Näen, että työelämään on tulossa hyviä ihmisiä: osaavia ja oma-aloitteisia.”

Osuuskauppa Hämeenmaa, asiakkuusjohtaja Jaana Järvenselkä:

”Haastoimme opiskelijoita parantamaan asiakkaan tunnekokemusta ruokakaupassa asioidessa. Kokemus oli erittäin mielenkiintoinen ja yrityksen edustajana pääsin tuomaan mukaan työelämän näkökulmaa. Opiskelijoiden ajatukset olivat pitkälle vietyjä, vaikka projekti oli lyhytkestoinen. Saimme hyviä ajatuksia toimintamme jatkokehittelyyn.

Suora vuorovaikutus opiskelijoiden kanssa on meille tärkeää. Ammattikorkeakoulussa tehtävä kehitystyö on merkityksellistä liiketoiminnallemme.

Jotta yhteiskehittelyt onnistuvat, yhteistyölle tulee olla selkeät tavoitteet. Olemme tehneet yhteistyötä pitkään ja kokemukseni mukaan kehitystä on tapahtunut koko ajan. Etänä saadaan kasaan yhä isompia opiskelijaryhmiä, yhteistyö on mutkattomampaa, aikataulut ovat entistä tiiviimpiä mutta silti laadukkaita. Työelämälle ominaine nopearytmisyys näkyy myös näissä yhteyksissä.”

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU