Opiskelija Annu Laakso: ”Hoitoalan hienous on, että koulutusta vastaavaa työtä on kaikkialla maailmassa”

Sairaanhoitaja ja HAMKista pian terveydenhoitajaksikin valmistuva Annu Laakso painottaa, että alan koulutus valmentaa kansainväliseen ammattiin. Annu itse on ollut sairaanhoitajana Saudi-Arabiassa jo viitisen vuotta – tällä hetkellä hänellä on hoidettavanaan vain yksi potilas.

Teksti: Jaana Siljamäki Kuvat: Annu Laakso

Valmistuin… sairaanhoitajaksi Turun ammattikorkeakoulusta vuonna 2013 ja ensi joulukuussa valmistun terveydenhoitajaksi HAMKista. Sairaanhoitajan töitä olen tehnyt valmistumisestani lähtien, ja vuodesta 2016 lähtien Saudi-Arabiassa lukuun ottamatta puolentoista vuoden jaksoa, jolloin opiskelin ja työskentelin Suomessa.

Valitsin alan, koska… Sairaanhoitajan ammatti on ollut minulle aina ovi kansainväliseen uraan. Omaa alaa vastaavia töitä pystyy tekemään missä päin maailmaa tahansa. Työkenttäkin on todella laaja, somatiikasta psykiatriaan. Olen myös aina ollut kiinnostunut terveystiedosta ja ihmisen anatomiasta.

Päädyin Saudi-Arabiaan… mielenkiinnosta hyvin erilaista kulttuuria kohtaan. Taisi olla jokin Tehyn lehti, josta luin ilmoituksen hoitajarekrytoinnista sinne. Olin miettinyt kohteeksi Norjaa, kunnes tajusin, että Saudi-Arabia on vastaavanlainen vaihtoehto. Lähdin tänne kaksoissiskoni kanssa, hän on myös sairaanhoitaja, mutta palannut Suomeen.

Ulkomaille pääseminen edellyttää… muutaman vuoden työkokemusta omalta alalta ja sujuvaa englannin kielen taitoa. Hakuprosessi on kokonaan englanniksi ja sen verran vaativa, että siinä käy jo ilmi, pärjääkö kielitaidolla. Alan ammattisanastoa englanniksi piti kyllä opiskella lisää. Saudi-Arabia on hyvin riippuvainen ulkomaisesta työvoimasta ja sairaalassakin työkielenä on virallisesti englanti. Kollegani ovat muun muassa Briteistä ja Irlannista.

Verrattuna Suomeen… terveydenhoitojärjestelmässä on joitain isoja eroja. Täällä on laadukas terveydenhoito, mutta se on monen kerroksen järjestelmä eri väestöryhmille. Suomeen verrattava, pienten maksujen julkinen terveydenhoito on vain saudeille.

Ehkä räikein ero on monissa sairaaloissa olevat VIP-osastot, joissa hoidetaan vain tietyn statuksen potilaita, kuten kuninkaallisia.

Ehkä räikein ero on monissa sairaaloissa olevat VIP-osastot, joissa hoidetaan vain tietyn statuksen potilaita, kuten kuninkaallisia. Olin sellaisella osastolla töissä Kansalliskaartin (National Guard Hospital) sairaalassa, ja sieltä kautta päädyin myös nykyiseen työhöni, eli vain yhden henkilön hoitotiimiin. Siinä työskentelee kahdeksan lääkäriä ja viisi hoitajaa. Kyseessä on luuydinsiirrepotilas.

Kokemuksena tämä on ollut… Ammatillisesti sellainen, että en vaihtaisi mihinkään. Alan osaamista arvostetaan myös palkan muodossa, saa keskittyä sairaanhoitajan tehtäviin ja oman alan asiantuntijuuteen sen sijaan, että työskentelisi jokapaikan höylänä. Lisäkoulutusta on saatavilla, ja kouluttautumista tuetaan työnantajan puolesta muun muassa palkan tarkistamisella ylöspäin, kun osaaminen kasvaa. Itse hankin lisäkoulutuksen kemoterapiasta ja sain työn ohella perehdytyksen vastaavan hoitajan tehtäviin. Myös ylitöistä maksetaan enemmän kuin Suomessa.

Työnantaja maksaa asunnon ja lennot 1–2 kertaa vuodessa kotimaahan.

Hoitoalan ihmisiä houkutellaan ylipäätään samoilla tavoilla, kuin muitakin ammattilaisia. Kokemukseni mukaan ulkomailta tulleille hoitajille työnantaja maksaa asunnon ja lennot 1–2 kertaa vuodessa kotimaahan. Lisäksi on palkallista lomaa keskimäärin 56–60 päivää vuodessa.

Alan opiskelijoille sanon, että… Hoitoalan hienous on, että koulutusta vastaavaa työtä on kaikkialla maailmassa. Ulkomailla saa arvokasta kokemusta ja usein parempaa palkkaa, Saudi-Arabia ei ole ainoa. Osittain koska palkasta ei makseta veroa, täällä pääsee suhteellisen helposti noin kolminkertaisiin nettoansioihin, eikä tarvitse olla mikään VIP-hoitajakaan. Toisaalta VIP-osastolle tai Royal-klinikoille pääseminenkin on realistinen vaihtoehto, sillä niitä yleisesti sairaaloissa. Paljon on niitäkin, jotka käyvät tekemässä töitä vuoden tai kaksi, ja palaavat sitten Suomeen.

Paremmin täällä voisi olla…Tietyt yhteiskunnalliset piirteet, kuten puutteet ihmisoikeuksissa esimerkiksi sananvapauden tai naisten oikeuksien suhteen. Kuitenkin viime vuosina on tehty useita uudistuksia, jotka ovat vahvistaneet isoin harppauksin naisten asemaa julkisessa elämässä. Lisäksi hoitajapula on kansainvälinen ongelma. Iso muutos hoitajien saatavuudessa on tapahtunut myös ollessani täällä. Kiirettä ja ylitöitä on enemmän. Vaikka mittakaava on vielä Suomeen verrattuna eri, on täälläkin työ alipalkattua verrattuna vaikka insinööriin tai muihin miesvaltaisiin aloihin.

Hoitoalan tilannetta Suomessa… seuraan epäuskoisena. Kun valmistuin, silloiset iäkkäämmät kollegat sanoivat, että hoitajapulakeskustelua käytiin jo 80-luvulla. Nytkö päättäjät sitten heräävät tähän asiaan, ja ratkaisevat sen pakottamalla?

Ymmärrän, että hoitajien lähtö ulkomaille on tavallaan kauhuskenaario, mutta minulla on siihen yksilönä ja ammattilaisena oikeus. Esimerkiksi sote-johtajien ja lääkärien palkkojen on perusteluiden mukaan oltava tietyn tasoisia, muuten osaajat lähtevät muualle. Työvoimasta kilpaillaan muillakin aloilla, miksi hoitajat olisivat poikkeus? En voi sietää usein kuultua termiä “käsiparit”, jota hoitajista käytetään. Jos on kyse pelkistä käsipareista, niitä voi hakea vaikka kadulta.

Voisin palata Suomeen… jos palkkaus ja työolot saadaan kuntoon, terveydenhoitajan työ Suomessa kyllä kiinnostaa. Alan neuvottelutulos toi pienen kipinän hoitoalan valoisammasta tulevaisuudesta. Aviomieheni asuu Suomessa, ja olisi mukava päästä viettämään avioelämää myös samassa maassa, vaikka tämä toisaalta meille kymmenen vuoden yhdessäolon jälkeen jo tuttu systeemi onkin.

• Kuukauden HAMKilainen