Juuri nyt: Aivojen hyvinvoinnista kannattaa huolehtia - Hämeen ammattikorkeakoulu
Juuri nyt: Aivojen hyvinvoinnista kannattaa huolehtia
Hämeen ammattikorkeakoulu

Juuri nyt: Aivojen hyvinvoinnista kannattaa huolehtia

05.02.2019 09:00

Multitaskaus on nykypäivää. Miten huolehdin aivoistani, jaksamisestani ja työkyvystäni asioiden pirstaloitumisen keskellä?

Array

Omasta aivotyökunnosta huolehtiminen on yhä tärkeämpää nykyajan töissä. Päivää ja ajattelua katkovat lukemattomat viestit erilaisista järjestelmistä ja laitteista. Yhtäjaksoisen keskittymisen aika yksittäiseen hoidettavaan asiaan on käynyt yhä lyhyemmäksi. Lisäksi aivoja kuormittavat uusien järjestelmien ja työtapojen opettelu, yleensäkin tarve oppia koko ajan uutta. Monella kuormitus jatkuu vapaa-ajallakin.

Aivokuormitus on organisaatioissa nähty pitkään työn laatuun vaikuttavana tekijänä. Nyt aivokunnosta on tulossa työhyvinvointiasia.

”Aivojen hyvinvoinnista huolehtiminen, niin sanottu kognitiivinen ergonomia, on yhtä lailla tärkeää kuin perinteinen työergonomiasta tai lihaskunnosta huolehtiminen”, sanoo Hämeen ammattikorkeakoulun henkilöstöpäällikkö Henna Tanhuanpää.

Aivotutkija Minna Huotilainen avaa kognitiivisen ergonomian merkitystä videolla, jonka voit avata tästä

HAMKissa käynnistyy aivovuosi

Hämeen ammattikorkeakoulussa vuosi 2019 on pyhitetty aivojen ergonomialle. Aivotyön ergonomia -hanketta rahoittaa Kunnallinen eläkelaitos (Keva) työelämän kehittämisrahalla.

”Haluamme parantaa tietoisuutta aivokuormituksen vaaroista ja haastamme ihmisiä korkeakoulun eri yksiköissä miettimään, miten keskeytyksiä voisi hallita nykyistä paremmin”, sanoo Tanhuanpää.

Yhteistyötä asian edistämiseksi tehdään yhdessä Terveystalon kanssa. Työ alkoi tammikuussa esimiesten työpajoilla, ja pelisääntöjen ja keskittymistä tukevien toimintatapojen edistämistä viedään eteenpäin henkilöstön parissa.

Yhteiset pelisäännöt ja lisää itsekuria

Onneksi keskittymiskyvyn parantamiseen voi vaikuttaa. Tässä itsensä johtamisella on iso merkitys. Vaatii itsekuria olla reagoimatta kaikkiin itseensä kohdistuviin ärsykkeisiin. Jokaiseen tietokoneen ruudulla vilahtavaan sähköpostiin ei välttämättä tarvitse vastata heti. Toisinaan jo pelkkä sähköpostikuvakkeen välähtäminen saa ajatukset kääntymään pois työn alla olevasta asiasta ja työ keskeytyy. Sähköposti-ilmoitukset ja Skypen voisikin välillä sulkea, ja rauhoittaa sillä työskentelyhetkeä. Oman huoneen oven voi vetää kiinni, avokonttorissa hakeutua rauhallisempaan työskentelytilaan tai kenties vetäytyä etätöihin.

Työyhteisöissä kannattaisikin sopia yhteisistä pelisäännöistä eli mitä voidaan tehdä keskittymiskyvyn parantamiseksi, oli kyse sitten tavoitettavuudesta tai luvallisten taukojen pitämisestä työn lomassa.

”Hellitä hetkeksi, katso ulos ikkunasta ja anna aivojen levätä. Käy nauramassa työkavereiden kanssa kahvikupin ääressä, lähde pienelle happihyppelylle ulos. Pääasia että ajatukset saavat hetken levätä”, ohjeistaa Tanhuanpää.

Kymmenen minuutin tauko voi lisätä työtehoa paljon enemmän kuin sen viemät minuutit.

Uni ja liikunta huoltavat aivoja

Huotilainen ja toinen aivotutkija, Mona Moisala luettelevat kirjassaan Keskittymiskyvyn elvytysopas keinoja parantaa omaa keskittymiskykyä. Unohda kiire-sana, sillä se luo itsessään helposti stressiä. Jos olet aktiivinen säheltäjä, hanki itsellesi jokin hidas homma. Esimerkiksi hitaasti tehtävä kotityö opettaa vähitellen hitauden sietämistä. Ulkoista ylimääräinen muistettava, kirjoita muistilistoja asioista, jotta ne eivät pyöri mielessä taustalla.

Tutkijat muistuttavat myös unen, liikkumisen ja syömisen merkityksestä. Koska ihminen on kokonaisuus, uni, liikkuminen ja tasapainoinen syöminen tukevat myös pään hyvinvointia. Käsitykset riittävästä unen määrästä vaihtelevat, mutta aikuisen unentarve on henkilöstä riippuen pääsääntöisesti 6–9 tuntia. Pitkittynyt väsymys tahmaa ajattelua ja johtaa helposti alisuoriutumiseen. Liikunta virkistää sekä mieltä että kehoa. Harjoittele myös positiivista ajattelua. Iloinen mieli muistaa asiat paremmin kuin pessimistinen.

Aivokunnosta huolehtiminen on tärkeää tulevaisuuden takia, jotta ihmiset jaksavat työssä riittävän pitkään ja nauttisivat työstä.

”Vastuu on siis sekä työntekijällä että työnantajalla, että ihminen pitää huolen työhyvinvoinnistaan myös aivojen osalta. Yhteisillä pelisäännöillä ja toista kunnioittamalla pääsemme jo pitkälle”, sanoo Tanhuanpää.

Mia Jouslehto

 

Lisää aiheesta: 

Aivotutkija Minna Huotilainen ja HAMKin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä keskustelevat aivokuormituksen vähentämisen merkityksestä videolla, jonka näet täältä.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU