Opinnäytetyö

Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön lähtökohtana on selkeästi muotoiltu työelämälähtöinen tutkimusongelma, johon haetaan vastausta käyttäen tarkoituksenmukaisia aineistoja ja yleisiä tutkimusmenetelmiä. Tyypillisesti tutkimuspainotteisissa opinnäytetöissä haetaan empiirisen tutkimusasetelman ja -aineistojen avulla vastausta tutkimusongelmaan, esimerkiksi järjestetään koe tai tehdään kysely- tai haastattelututkimus.

Tutkimuspainotteinen opinnäytetyö pohjautuu perusrakenteisiin (ks. ohjeellinen rakenne), jotka ovat yleisesti käytössä määrällisessä ja laadullisessa tieteellisessä tutkimuksessa. Määrällisissä töissä (kokeet, kyselyt) käytetään yleensä käsitteitä tutkimusongelma ja tutkimushypoteesi, laadullisissa töissä (kyselyt, haastattelut) käsitettä tutkimuskysymys.

Tutkimuspainotteinen opinnäytetyö

• pohjautuu yleensä työelämän kehittämistarpeisiin
• sisältää tarkat tavoitteet ja tutkimusongelmat/-kysymykset ja niihin sopivat tieteelliset tutkimusmenetelmät
• toteutetaan käytännön näkökulman sisältävänä tutkimuksena (soveltava tutkimus)
• perustuu ammattialalta ja tutkittavasta aiheesta aikaisemmin julkaistuihin tutkimuksiin ja tietoperustaan
• sisältää koottua tietoa ja havaintomateriaalia eli aineiston, joka auttaa tavoitteiden ja tutkimusongelmien/-kysymysten ratkaisussa, ymmärtämisessä ja selittämisessä
• sisältää aineiston analysoinnin
• on mahdollista toteuttaa itsenäisenä tutkimuksena tai osana laajempaa tutkimus- tai kehittämishanketta esim. HAMKin tutkimusyksiköissä
• painottaa järjestelmällisyyttä ja tutkimuksellisen työotteen hallintaa.

Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne

Johdannossa perustellaan aiheen valinta ja ajankohtaisuus. Esitellään työn keskeinen idea ja kuvaus työelämäyhteydestä. Kuvataan opinnäytetyön tausta ja lähtökohdat sekä työssä esiintyvät keskeiset käsitteet. Johdannon lopussa kuvataan työn tavoite ja esitetään tutkimusongelma.

Tutkimuksen tietoperustassa esitetään opinnäytetyön aihe suhteessa tietoperustaan ja taustatietoon. Kuvataan oman tutkimuksen kytkeytyminen aiemmin julkaistuun tietoperustaan ja siihen, miten tietoperustaa hyödynnetään opinnäytetyössä.

Aineisto ja menetelmät -osassa esitetään ne menettelytavat, menetelmät ja tekniikat, joilla tutkimusongelmiin/-kysymyksiin aiotaan vastata. Kuvataan aineiston keruu- ja analyysimenetelmät ja esitetään suunnitelma tutkimuksen käytännön toteutuksesta.

Tulosten esittely on raportin keskeisin osa. Tulosten avulla osoitetaan tutkimuksessa saavutetut tulokset eli vastaukset tutkimusongelmaan ja -kysymyksiin. Tulosten jäsentely voidaan tehdä monella tavalla, esimerkiksi tutkimuskysymyksittäin. Tulosten esittelyn on oltava aineistoon perustuva, looginen ja systemaattinen kokonaisuus.

Tulosten tarkastelu, johtopäätökset ja pohdinta -luvuissa tiivistetään keskeiset tulokset sekä verrataan niitä aikaisempien tutkimusten tuloksiin ja pohditaan kriittisesti tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Pohdinnassa esitetään myös luotettavuuteen ja ongelmanratkaisuun liittyvää itsearviointia ja tarkastellaan opinnäytetyöprosessin merkitystä omalle ammatilliselle kehittymiselle. Tuloksista tehdyt päätelmät osoittavat, miten opinnäytetyö on muuttanut tai lisännyt tietoa tutkittavalla tai kehitettävällä alueella ja miten sen tuloksia voidaan käytännössä hyödyntää.

Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön arviointi

Tutkimuspainotteisen opinnäytetyön arviointikriteerit ja niiden tarkempi kuvaus esitellään seuraavassa. Kaikki kohdat arvioidaan arviointiasteikolla 1–5.

Tehtävä

• Työllä on selkeä tavoite ja tarkoitus.
• Valitut kysymykset tukevat tavoitteen saavuttamista.
• Tutkimusongelma on selkeästi esitetty.
• Tehtävänasettelu on ajankohtainen, innovatiivinen ja työelämää hyödyttävä.

Tietoperusta

• Työhön on valittu aiheen kannalta olennaiset käsitteet. Ne on määritelty hyvin ja niitä käytetään sujuvasti.
• Työhön valittu tietoperusta tukee opinnäytetyön tehtävää.
• Tietoperusta sisältää monipuolisia lähteitä, jotka osoittavat vankkaa perehtyneisyyttä aiheeseen, toimintaympäristöön ja traditioon.
• Opinnäytetyössä osoitetaan syvällistä lähdekriittisyyttä. Lähteiden luotettavuutta on arvioitu analyyttisesti ja asiantuntevasti.

Aiheen rajaus ja tutkimuskysymykset

• Tehtävä on toteuttamiskelpoinen ja työ on rajattu perustellusti.
• Tutkimuskysymykset on kuvattu ymmärrettävästi, riittävän tarkasti ja yksiselitteisesti.
• Tutkimuskysymyksissä kuvatut tehtävät ovat riittävän haastavia opinnäytetyöksi.
• Opiskelija on toiminut aktiivisesti tavoitteiden ja tutkimusongelman rajaamisessa ja kuvaamisessa.

Aineiston hankinta ja menetelmät

• Työssä on esitetty aineiston keruumenetelmät ja menettelytavat.
• Työssä on kuvattu aineiston analyysimenetelmät.
• Menetelmät on valittu niin, että niillä voidaan vastata tutkimusongelmaan/-kysymyksiin.
• Menetelmien valinta on perusteltu. 

Toteutusprosessi

• Opinnäytetyöprosessi on toteutettu itsenäisesti ja loogisesti ohjausta tarkoituksenmukaisesti käyttäen.
• Opinnäytetyön toteutustapa palvelee aihetta.
• Opinnäytetyössä on noudatettu tekijän itsenäisesti tekemää ja kuvaamaa aikataulua.
• Tekijä on osoittanut opinnäytetyöprosessissa hyviä projektinhallintataitoja.

Tulokset ja johtopäätökset

• Tulokset on kuvattu selkeästi ja jäsennelty tutkimusongelmaan ja -kysymyksiin sopivalla tavalla.
• Tulokset vastaavat esitettyihin tutkimusongelmiin/-kysymyksiin.
• Aineisto on analysoitu perusteellisesti ja käytettyihin menetelmiin sopivilla tavoilla.
• Tuloksia on pohdittu ja ne on kytketty tietoperustaan.
• Tulosten luotettavuutta (reliabiliteetti, validiteetti) on arvioitu perusteellisesti ja kriittisesti.
• Johtopäätöksissä on tiiviisti vastattu kaikkiin tutkimuskysymyksiin.

Pohdinta ja kehittämisehdotukset

• Opinnäytetyö osoittaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä.
• Työssä on esitetty kehittämisehdotuksia ja ne pohjautuvat työn tuloksiin.
• Tulokset hyödyttävät tilaajaa ja/tai kehittävät ammattialan toimintatapoja ja työmenetelmiä.
• Opinnäytetyöseminaarit olivat loogisia, selkeitä, ammattimaisia ja analyyttisia.

Eettisyys, kestävyys ja vastuullisuus

• Opinnäytetyö noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja ammattialan eettisiä ohjeita.
• Tekijä on osoittanut sitoutuneisuutta ja vastuullisuutta opinnäytetyöprosessissa.
• Opinnäytetyössä on analysoitu kestävää kehitystä ja vastuullisuutta oman työn aihealueen näkökulmasta.

Raportointi

• Raportin rakenne on johdonmukainen ja selkeä.
• Raportti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä.
• Lähteitä on käytetty/hyödynnetty monipuolisesti ja kriittisesti.
• Lähteisiin, myös kuvalähteisiin, viitataan ohjeiden mukaisesti.
• Ulkoasu on viimeistelty ja ohjeiden mukainen.
• Opinnäytetyön seminaariesitys on syvällinen ja havainnollistava.

Toiminnallinen opinnäytetyö on työelämän kehittämistyö, joka tavoittelee käytännön toiminnan kehittämistä, ohjeistamista, järjestämistä ja tehostamista. Työssä kehitetään, toteutetaan ja arvioidaan uusia tuotteita, palveluja, toimintatapoja tai työkäytäntöjä. Työ edellyttää asiaan liittyvän tutkimusongelman/-kysymyksen muotoilua sekä asianmukaisen tutkimusmenetelmän käyttöä.

Toiminnallinen opinnäytetyö

• painottaa tutkivaa ja kehittävää työotetta
• sisältää teoreettisen ja toiminnallisen osuuden
• sisältää tutkimusongelmat/-kysymykset ja tietoperustan
• sisältää toiminnallisen osuuden tulokset ja niiden tarkastelun suhteessa ammattialan tietoperustaan
• tuottaa toiminnallisena osuutena konkreettisen tuotteen/tuotoksen tai projektin toteutusprosessin (esimerkiksi opas, sähköinen aineisto, näyttelyn tai tapahtuman suunnittelu, kehittämissuunnitelma).

Toiminnallisen opinnäytetyön ohjeellinen rakenne

Johdannossa kuvataan tekijän kiinnostus ja lähtökohdat aiheeseen sekä työelämäyhteys. Johdannossa esitellään produktin tai prosessin tausta ja perustellaan tarve sekä esitetään tutkimusongelma tai -kysymys.

Kehittämistyön tietoperustassa esitellään, mitä aiheesta jo tiedetään ja minkälaisia vastaavia tuotteita, tuotoksia tai prosesseja on aikaisemmin tehty. Lähtökohtana on näyttöön perustuminen eli hyödynnetään tutkimuksia, katsauksia ja suosituksia.

Kehittämistyön tarkoitus ja tavoite -osassa avataan, mitä työssä tavoitellaan, sekä miksi, miten ja missä työn tuloksia hyödynnetään. Kuvataan tietoperustan sekä tavoitteen yhteys ja perustellaan menetelmien valinta.

Tuotteen, tuotoksen tai projektin suunnittelu ja toteutus -osassa kuvataan suunnittelu ja toteutus johdonmukaisesti. Kuvaukseen voi sisällyttää kirjallisen kuvauksen lisäksi esimerkiksi kuvia, kuvioita ja videoita.

Johtopäätöksiin ja pohdintaan sisältyvät arviointi, johtopäätökset, jatkosuunnitelmat ja käyttöönotto. Toiminnallisen opinnäytetyön tekijä pohtii ja arvioi sekä tuloksia että opinnäytetyöprosessiaan. Pohdinnassa kuvataan myös palaute, jonka tilaaja, kohderyhmä tai asiantuntijat ovat antaneet tehdystä tuotoksesta tai prosessista.

Toiminnallisen opinnäytetyön arviointi

Toiminnallisen opinnäytetyön arviointikriteerit ja niiden tarkempi kuvaus esitellään seuraavassa. Kaikki kohdat arvioidaan arviointiasteikolla 1–5.

Tehtävä

• Työllä on selkeä tarkoitus ja tavoite. Valitut kysymykset tukevat tavoitteen saavuttamista.
• Tehtävänasettelu on ajankohtainen, innovatiivinen ja työelämää hyödyttävä.
• Tehtävä on toteuttamiskelpoinen, ja työ on rajattu perustellusti.

Tietoperusta

• Työhön on valittu aiheen kannalta olennaiset käsitteet. Ne on määritelty hyvin ja niitä käytetään sujuvasti.
• Työhön valittu tietoperusta tukee opinnäytetyön tehtävää.
• Tietoperusta sisältää monipuolisia lähteitä, jotka osoittavat vankkaa perehtyneisyyttä aiheeseen, toimintaympäristöön ja traditioon.
• Opinnäytetyössä osoitetaan syvällistä lähdekriittisyyttä. Lähteiden luotettavuutta on arvioitu analyyttisesti ja asiantuntevasti.

Työsuunnitelma ja menetelmät

• Opinnäytetyön toteutustapa palvelee aihetta.
• Menetelmä on tietoisesti ja perustellusti valittu.

Toteutusprosessi

• Opinnäytetyöprosessi on toteutettu itsenäisesti ja se on edennyt tavoitteellisesti ohjaajan ja toimeksiantajan ohjausta hyödyntäen

Tulokset ja johtopäätökset

• Lopputuotos vastaa asetettuun tavoitteeseen ja tarkastelu on rajattu.
• Tulosten luotettavuutta on arvioitu perusteellisesti ja kriittisesti.
• Johtopäätöksissä yhdistetään tietoperusta, tuotos ja oma pohdinta.
• Tulokset hyödyttävät tilaajaa ja niitä voidaan soveltaa ammattialan toimintatapoja tai työmenetelmiä kehitettäessä.

Eettisyys, kestävyys ja vastuullisuus

• Opinnäytetyö noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja ammattialan eettisiä ohjeita.
• Tekijä on osoittanut sitoutuneisuutta ja vastuullisuutta opinnäytetyöprosessissa.
• Opinnäytetyössä on analysoitu kestävää kehitystä ja vastuullisuutta oman työn aihealueen näkökulmasta.

Raportointi

• Raportin rakenne on johdonmukainen ja selkeä.
• Raportti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä.
• Raportissa olevien kuvien ja taulukoiden otsikkotekstit selittävät niiden sisällön selkeästi ja yksiselitteisesti.
• Lähteisiin, myös kuvalähteisiin, viitataan ohjeiden mukaisesti.
• Lähteitä on käytetty/ hyödynnetty monipuolisesti ja kriittisesti.
• Ulkoasu on viimeistelty ja ohjeiden mukainen.
• Opinnäytetyön seminaariesitys on syvällinen ja havainnollistava.

Portfolio-opinnäytetyössä opiskelija kerää suunnitelmallisesti valitsemastaan teemasta opintojensa eri vaiheessa tehtyjä projekti- tai muita tehtäviä yhdeksi kokonaisuudeksi. Työ edellyttää asiaan liittyvän tutkimusongelman/-kysymyksen muotoilua sekä asianmukaisen tutkimusmenetelmän käyttöä.

Portfolio-opinnäytetyölle ominaisia piirteitä ovat

• Työtä varten määritellään ja laaditaan tutkimusongelmat/-kysymykset ja valitaan tutkimusmenetelmät.
• Portfolio-opinnäytetyön tekemisen voi aloittaa heti kun on saavuttanut riittävät tiedot ja taidot työn tekemiseen
• Työ antaa opiskelijalle mahdollisuuden käsitellä ja tarkastella valitsemaansa teemaa eri näkökulmista useissa projekteissa
• Työ koostuu opintojen eri vaiheissa tehdyistä tuotoksista, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden (tuotosten ei tarvitse olla kirjallisia, mutta ne on pystyttävä dokumentoimaan esimerkiksi kuvien ja videoiden avulla)
• Työstä tehdään kirjallinen eri työosiot yhteen kokoava raportti
• Työ painottaa tutkivaa ja kehittävää työotetta, kiinnostusta valittuun aihealueeseen, tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta, kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä pitkäjänteiseen työskentelyyn.

Portfolio-opinnäytetyön ohjeellinen rakenne

Johdannossa esitellään valitun teeman tausta ja perustellaan tarve. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan. Johdannossa esitetään tutkimusongelma/-kysymykset.

Valitun teeman tietoperustassa esitellään valittua teemaa ja tuotoksia yhteen sitova tietoperusta: mitä tiedetään teemasta aikaisemmin eli perehdytään ja hyödynnetään tutkimuksia, katsauksia ja suosituksia.

Portfoliotuotosten esittelyssä kuvataan tuotokset sekä jokaiseen tuotokseen liittyvät valinta-, suunnittelu- ja toteutusprosessit sekä tuotosten hyödynnettävyys. Kuvataan käytetyt tutkimus- ja kehittämismenetelmät. Lisäksi kuvataan tuotosten kytkeytyminen tietoperustaan ja työelämään.

Tuotoksista tehtävät johtopäätökset ja pohdinta -osassa tekijä pohtii ja arvioi kriittisesti portfolio-opinnäytetyön kokonaisuutta, kehityksen kaarta sekä jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa kuvataan myös tuotosten tilaajan palaute ja tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.

Portfolio-opinnäytetyön arviointi

Portfolio-opinnäytetyön arviointikriteerit ja niiden tarkempi kuvaus esitellään seuraavassa. Kaikki kohdat arvioidaan arviointiasteikolla 1–5.

Tehtävä

• Työllä on selkeä tavoite ja tarkoitus. Valitut kysymykset tukevat tavoitteen saavuttamista.
• Tehtävänasettelu on ajankohtainen, innovatiivinen ja työelämää hyödyttävä.
• Tehtävä on toteuttamiskelpoinen ja työ on rajattu perustellusti.

Teorian hallinta

• Työhön on valittu aiheen kannalta olennaiset käsitteet. Ne on määritelty hyvin ja niitä käytetään sujuvasti.
• Työhön valittu tietoperusta tukee opinnäytetyön tehtävää.
• Tietoperusta sisältää monipuolisia lähteitä, jotka osoittavat vankkaa perehtyneisyyttä aiheeseen, toimintaympäristöön ja traditioon.
• Opinnäytetyössä osoitetaan syvällistä lähdekriittisyyttä. Lähteiden luotettavuutta on arvioitu analyyttisesti ja asiantuntevasti.

Käytännön toteutus ja menetelmät

• Opinnäytetyöprosessi on toteutettu itsenäisesti, tarkoituksenmukaisesti ohjausta hyödyntäen.
• Opinnäytetyön toteutustapa palvelee aihetta.
• Valittu menetelmä on perusteltu.

Teorian soveltaminen käytäntöön

• Osaamisalueiden teoria tukee käytännön sovellusten toteutusta.
• Opiskelija analysoi teorian ja käytännön soveltuvuutta eri osaamisalueiden osalta.
• Portfoliosta on selkeästi havaittavissa ammatillisen osaamisen kasvu.

Oman osaamisen kehittämistarve, eettisyys ja luotettavuus

• Opinnäytetyö noudattaa hyvää tieteellistä ja ammatillista käytäntöä sekä ammattialan eettisiä ohjeita.
• Tekijä on osoittanut sitoutuneisuutta ja vastuullisuutta opinnäytetyöprosessissa.
• Tekijä arvioi selkeästi oman osaamisensa ja kehitystarpeensa.
• Opinnäytetyö osoittaa opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä.
• Opinnäytetyössä on analysoitu kestävää kehitystä ja vastuullisuutta oman työn aihealueen näkökulmasta.

Raportointi

• Raportin rakenne on harkittu ja hallittu.
• Raportti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä.
• Lähteitä on käytetty/hyödynnetty monipuolisesti ja kriittisesti.
• Lähteisiin, myös kuvalähteisiin, viitataan ohjeiden mukaisesti.
• Ulkoasu on viimeistelty ja ohjeiden mukainen.
• Opinnäytetyön seminaariesitys on syvällinen ja havainnollistava.

Opinnäytetyö soveltuu toteutettavaksi artikkelimuotoisena etenkin silloin, kun sen aihe on erityisen ajankohtainen tai suurta yleisöä/ammattialaa kiinnostava ja opinnäytetyön tuloksilla on uutuusarvoa. Artikkeliopinnäytetyön keskiössä on opiskelijan kirjoittama(t) artikkeli(t). Artikkelimuotoisen opinnäytetyön ohjaajan on tärkeää tuntea eri julkaisukanavia ja niiden käytäntöjä. Ennen artikkeliopinnäytetyön aloittamista ohjaajan tulee olla yhteydessä HAMKin julkaisupalveluihin julkaisut@hamk.fi.

Artikkeliopinnäytetyö

• perustuu tutkimukselliseen työotteeseen
• pohjautuu yleensä työelämän kehittämistarpeisiin
• sisältää vähintään yhden julkaisukelpoisen artikkelin
  • AMK-opinnäytetyössä esimerkiksi kaksi (2) HAMK Unlimited Professional ‑artikkelia tai yksi (1) HAMK Unlimited Journal -artikkeli, jossa ykköskirjoittajana
  • YAMK-opinnäytetyössä esimerkiksi yksi HAMK Unlimited Journal -artikkeli sekä 1–2 ammatillista artikkelia, mieluiten ulkopuolisiin kanaviin suunnattuja, joista vähintään yhdessä ykköskirjoittajana
  • ohjaaja ja HAMKin julkaisupalvelut varmistavat artikkelin julkaisukelpoisuuden
  • opiskelijan valmistuminen ei riipu siitä, julkaistaanko artikkeli vai ei
• YAMK-opinnäytetyössä artikkelin tulee osoittaa opiskelijan laajaa perehtyneisyyttä aiheeseen sekä vahvaa tietotaitoa artikkelin aiheesta.

Huomioitavaa artikkeliopinnäytetyössä

Huomioitavaa on, että kaikissa artikkeleissa tulosten tulee olla aiemmin julkaisemattomia. Jos opinnäytetyössä on useampia eri artikkeleita, niiden tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus. Julkaisukanavat valitaan ohjauskeskustelussa ammattialan ja opinnäytetyön luonteen ja tavoitteiden mukaan. Artikkeli voidaan kirjoittaa yhdessä ohjaavan opettajan tai muun asiantuntijan kanssa, mutta tekijyydestä on sovittava (katso TENKin suositus tekijyydestä sopimiseksi). Opiskelijan tulee olla vähintään yhdessä artikkelissa ykköskirjoittajana. Artikkelin hyväksyttävät julkaisukielet ovat suomi, ruotsi ja englanti, mutta artikkelin ja opinnäytetyöraportin ei tarvitse olla kirjoitettu samalla kielellä.

Artikkeliopinnäytetyön ohjeellinen rakenne

Johdannossa esitellään valitun teeman tausta ja perustellaan se. Lisäksi siinä voidaan kuvata tekijän kiinnostus ja lähtökohdat valitsemaansa teemaan.

Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet -osassa esitellään opinnäytetyöhön valittu teema ja sen tietoperusta, perustellaan artikkeliopinnäytetyömuodon valinta ja kuvataan opinnäytetyön tavoitteet.

Artikkeliprosessien kuvauksessa kuvataan artikkelit sekä jokaiseen artikkeliin liittyvät valinta-, suunnittelu- ja toteutusprosessit sekä artikkelien hyödynnettävyys. Kuvataan käytetyt tutkimus- ja kehittämismenetelmät ja aineistot. Lisäksi esitellään ja perustellaan valitut julkaisukanavat.

Tuotoksista tehtävät johtopäätökset ja pohdinta -osassa pohditaan ja arvioidaan kriittisesti artikkeliopinnäytetyön kokonaisuutta ja jatkosuunnitelmia. Pohdinnassa myös tarkastellaan kriittisesti omaa oppimista.

Liitteisiin tuodaan opinnäytetyön artikkelit ja mahdolliset aineistot.

Artikkeliopinnäytetyön pääpaino on opiskelijan kirjoittamissa artikkeleissa, minkä vuosi raportin ohjepituus ilman julkaisuja ja liitteitä on 15–20 sivua.

Artikkeliopinnäytetyön julkisuus ja arkistointi HAMKissa

Kaikki opinnäytetyöt ovat julkisia. Jos opiskelijan tavoitteena on saada artikkeli/artikkelit julkaistua, Theseukseen tallennetaan ainoastaan opinnäytetyön raportti ilman artikkeleita. Tällöin artikkeleita ei saa tallentaa Theseukseen, koska tällöin ensijulkaisu tapahtuu Theseuksessa, eivätkä lehdet välttämättä enää julkaise artikkelia/artikkeleita. Jos artikkeli/artikkelit on jo julkaistu, tulee sen/niiden uudelleen julkaisuun opinnäytetyössä pyytää lupa kustantajalta ja samalla sopia, minkä version artikkelista saa julkaista (kustantajan versio, final draft tms.). Tämä on erityisen tärkeää, mikäli opinnäytetyö on tarkoitus julkaista Theseuksessa, jossa opinnäytetyö on avoimesti kenen tahansa luettavissa. Lupien kysyminen ja julkaistavan artikkeliversion selvittäminen on tärkeää myös ammattilehdissä, sillä esimerkiksi artikkelissa oleviin kuviin saattaa liittyä tekijänoikeuksia.

Artikkeliopinnäytetyön arviointi

Artikkeliopinnäytetyön arviointikriteerit ja niiden tarkempi kuvaus esitellään seuraavassa. Kaikki kohdat arvioidaan arviointiasteikolla 1–5.

Tehtävä

• Työllä on selkeä tarkoitus ja tavoite. Valittu käsittelytapa tukee tavoitteen saavuttamista.
• Tehtävänasettelu on ajankohtainen, innovatiivinen ja työelämää hyödyttävä.

Tietoperusta

• Artikkeli(e)n rajaus ja näkökulma osoittavat vankan ymmärryksen ja perehtyneisyyden sekä aiheeseen että valittuun julkaisukanavaan.
• Artikkeleihin on valittu olennaiset ja perustellut lähteet. Raporttiosuudessa on taustoitettu lähteiden valintaa ja arvioitu niiden luotettavuutta analyyttisesti ja asiantuntevasti. 

Työsuunnitelma ja menetelmät

• Opinnäytetyön toteutustapa palvelee aihetta.
• Valittu menetelmä on tietoinen ja perusteltu.

Toteutusprosessi

• Opinnäytetyöprosessi on toteutettu itsenäisesti ja loogisesti, tarkoituksenmukaisesti ohjausta käyttäen.
• Opinnäytetyön toteutustapa palvelee aihetta. Opinnäytetyön tutkimuksellinen viitekehys on tarkoituksenmukainen ja relevantti.
• Valittu julkaisukanava on tarkoituksenmukainen ja perusteltu.

Tulokset, tuotokset ja johtopäätökset

• Tulokset vastaavat esitettyihin tutkimusongelmiin/-kysymyksiin.
• Tulosten luotettavuutta on arvioitu kattavasti ja kriittisesti.
• Johtopäätöksissä artikkelit on yhdistetty mielekkääksi kokonaisuudeksi. Tietoperusta, tulokset ja oma pohdinta tukevat toisiaan.
• Artikkeli/artikkelit levittävät tutkimukseen ja kehitystyöhön liittyvää tietoa ammattiyhteisön käyttöön. Artikkelin/artikkelien tulokset ovat merkityksellisiä ja ammattialan kannalta hyödynnettäviä.

Eettisyys, kestävyys ja vastuullisuus

• Opinnäytetyö noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä ja ammattialan eettisiä ohjeita.
• Tekijä on osoittanut sitoutuneisuutta ja vastuullisuutta opinnäytetyöprosessissa.
• Opinnäytetyössä on analysoitu kestävää kehitystä ja vastuullisuutta oman työn aihealueen näkökulmasta.

Raportointi

• Raportin sisällöllinen rakenne on johdonmukainen ja selkeä.
• Raportti muodostaa itsenäisen kokonaisuuden myös ilman artikkeleita.
• Raportti on sujuvaa ja virheetöntä asiatekstiä.
• Lähteitä on käytetty/hyödynnetty monipuolisesti ja kriittisesti.
• Lähteisiin viitataan ohjeiden mukaisesti.
• Ulkoasu on viimeistelty ja ohjeiden mukainen.
• Opinnäytetyön seminaariesitys on syvällinen ja havainnollistava.