Juuri nyt: Avohakkuista on vaikea luopua - Hämeen ammattikorkeakoulu
Juuri nyt: Avohakkuista on vaikea luopua
Hämeen ammattikorkeakoulu

Juuri nyt: Avohakkuista on vaikea luopua

29.03.2019 13:41

Mikäli omistat metsäpalstan, mahdolliset talven tuhot kannattaa käydä tarkistamassa itse tai ammattilaisten avulla.

Array

Kun kevät koittaa ja lumipeite sulaa, jokaisen metsänomistajan olisi hyvä tarkistaa oman metsän tila talven jäljiltä.

”Tänä vuonna on ollut paljon myrskyjä, joten tuulenkaadot on hyvä käydä katsomossa. Myös lumituhot ovat olleet paikoin isoja. Kun suojalumi paakkuuntuu puun latvaan ja jäätyy, sen jälkeen paino on niin iso, että latva putoaa tuulella alas”, sanoo Antti Sipilä.

Sipilä on HAMKin metsätalouden lehtori ja Evon kampuksen koulutuspäällikkö, mutta myös metsänomistaja itsekin. Hän kiersi jo maaliskuun loppupuolella omat metsäpalstansa läpi, ja aikoo pistää tuhoutuneet puut halki, poikki ja pinoon. Syy on selvä.

”Jos varttuneissa kuusikoissa tulee paljon tuhoutuneita puita, ensi kesänä on iso kirjanpainajariski. Kun kirjanpainajat iskevät vaurioituneeseen puuhun, ne voivat sen jälkeen levitä jopa viereisiin terveisiin puihin.”

Vaikka Sipilällä onkin aiempaa työuraa kustannusalalta, hän ei puhu nyt Gutenbergin työn jatkajista, vaan kuusen runkoa tuhoavista kaarnakuoriaisista. Kirjanpainajat aiheuttavat sen, että puiden nestevirtaukset katkeavat, minkä myötä puut heikkenevät ja voivat lopulta kuolla.

Sipilä painottaa, että yksittäiset kaatuneet puut eivät haittaa ja myös lahopuu kuuluu metsään, mutta jos samassa kasassa on useampia runkoja pitkällään, ne on parempi siivota pois.

Metsänomistajia riittää

Yli 600 000 suomalaista omistaa metsää joko yksin tai perikunnan kaltaisen yhteisön kautta. Kaikilla ei tietenkään ole mahdollisuutta tehdä tarkastuskierrosta omassa metsässään.

Apua tarjoavat metsänhoitoyhdistykset, isot metsäyhtiöt ja enenevissä määrin myös pienemmät metsäpalveluyritykset. Moni Evollakin opiskellut on ryhtynyt yrittäjäksi, koska istutuksille, taimikon hoidolle, ennen hakkuita tehtäville ennakkoraivauksille ja muille tukipalveluille on kysyntää.

Avohakkuut puhuttavat

Avohakkuut ovat nousseet keskusteluun eduskuntavaalien alla. Lakialoitetta avohakkuiden lopettamiseksi valtion mailla ajava kansalaisaloite keräsi reilut 60 000 allekirjoitusta, ja se on menossa tulevan eduskunnan käsiteltäväksi.

Tällä hetkellä valtion linja on, että metsistä halutaan saada irti entistä enemmän: valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta nosti juuri alkuvuonna Metsähallituksen tuottotavoitteen ennätyskorkealle tasolle, lähes 149 miljoonaan euroon. Tavoite ei kuitenkaan vaadi lisäämään hakkuita, vaan se syntyy pääosin yleisestä puun hinnannoususta sekä muun muassa Metsähallituksen hallinnoimille valtion maille toteutetuista tuulivoimahankkeista.

”Riittävää puumäärää ei saada ilman avohakkuita”, lehtori Antti Sipilä sanoo suoraan.

Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirjan mukaan vuonna 2018 uudistamishakkuiden pinta-ala oli 176 000 hehtaaria, mistä avohakkuita oli leijonanosa, 144 000 hehtaaria.

Erirakenteista metsänhoitoa – eli eri kokoisten puiden poistamista ilman avohakkuuuta – on tutkittu Evollakin, mutta kokonaisuutena tutkimustieto siitä on vielä vähäistä.

Sipilä listaa, että tämän hetken käsityksen mukaan erirakenteisessa metsänhoidossa tuotto on hieman pienempi, eikä se onnistu juurikääpälahottajasienen valtaamilla alueilla, joita on Etelä-Suomessa paljon. Lisäksi korjuuvaurioriskit lisääntyvät, kun metsässä käydään useammin.

”Yksittäiselle metsänomistajalle se on silti hyvä vaihtoehto, jos sitä haluaa harjoittaa.”

Teollisuus tarvitsee puuta

Sipilä arvioi, että jos avohakkuut lopetettaisiin Suomesta, teollisuus ei saisi enää riittävästi puuta kotimaasta.

”Se olisi dramaattinen muutos. Muutaman vuoden aikavälillä teollisuus joutuisi siirtymään sinne, missä puuvaroja on saatavilla. Puuraaka-aineen tuonnilla tilannetta ei pystyisi paikkaamaan. Hyvin radikaalit muutokset siihen ovat pois ihmisten työpaikoista ja kansantaloudesta. Se täytyisi pitää keskustelussa esillä.”

Sipilä kertoo, että Evon kampuksellakin on opiskelijoita, jotka lähtökohtaisesti vastustavat avohakkuita. Tämän vuoksi opinnoissa tehdään paljon laskelmia aiheen parissa.

”Missään tapauksessa emme halua opettaa, että ainoa metsän lähestymistapa on taloudellisen tuoton maksimointi ja avohakkuut ovat ainoa keino”, hän painottaa.

”Huomattavan monille metsänomistajille tärkeintä on, että monimuotoisuus, maisema ja sienipaikat säilyvät tai että metsää ei muokata. Meidän ammattilaisten täytyy vain löytää ne työkalut, että metsänomistajan toiveet voidaan toteuttaa. Talous on yksi asia, mutta ei suinkaan tärkein.”

Päivitys 3.4.2019 klo 13.00: Metsähallituksen tuottotavoitteen noston perusteita täsmennetty.

Teksti: Iiro-Pekka Airola

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU