Juuri nyt: Robotit tulevat ihmisten arkeen

Hämeen ammattikorkeakoulu

Juuri nyt: Robotit tulevat ihmisten arkeen

07.08.2018 14:16

Robottien tullessa työskentelemään ihmisten kanssa niiden suunnittelussa tarvitaan aiempaa enemmän myös käyttäytymistieteiden osaamista sekä eri alojen ammattitaitoa.

Robotit tekevät tuloaan ja ihmisten kanssa yhteistyössä toimivia robotteja kehitetään kovaa vauhtia.

Tulevaisuuden tutkijat ovat puhuneet niin sanotusta Kondratjeffin kuudennesta aallosta. Siinä teollisen historian kehityksessä ollaan siirtymässä kuudenteen vaiheeseen, jonka keskeinen tekijä on robotisaatio. Viides aalto muodostui informaatioteknologian ympärille, neljättä pohjustivat petrokemian ja elektroniikkateollisuuden kehitys.

Fyysisten robottien osalta nyt menossa on vaihe, jossa niin sanotut yhteistyörobotit ovat yleistymässä. Robotit tulevat ihmisten arkeen.

”Perinteinen teollisuusrobotti tekee tyypillisesti kaiken itse ja sen liikeratoja pitää varoa. Yhteistyörobotti sen sijaan toimii ihmisen kanssa, ihmisen työparina. Ne ovat alkaneet yleistyä parin viime vuoden aikana teollisuudessa, ja tekevät tuloaan myös palveluammatteihin”, sanoo tutkimusinsinööri Ari Saastamoinen Hämeen ammattikorkeakoulusta.

Cobotit ja sosiaaliset robotit

Käsivarsimallinen yhteistyörobotti eli cobotti (collaborative robot) voi työskennellä ihmisen kanssa, sillä se osaa varoa liikkeissään ihmistä ja on helposti ohjelmoitavissa. Esimerkiksi Hämeen ammattikorkeakoulussa käynnissä olevassa Y-Robo-selvityksessä noin metrin käsivarrella toimivalle robotille voidaan tabletin ja ihmisen kädenliikkeiden avulla opettaa halutut työtehtävät hyvin yksinkertaisesti.

”Esimerkiksi muuraamisessa tai lattioiden saumaamisessa robotin voi nopeasti ohjelmoida toteuttamaan samat liikkeet kuin ihminen tekisi. Samaan aikaan ihminen voi tehdä vaikeampia töitä”, sanoo Saastamoinen.

”Monet yritykset ovat olleet cobotista kiinnostuneita. Etenkin jos kyseessä on työ, jota tehdään hankalassa ergonomisessa asennossa tai työympäristössä. Cobotti ei korvaa ihmistä vaan auttaa ja samalla vähentää inhimillisen virheen mahdollisuutta”, sanoo Saastamoinen.

Oma lukunsa robottien maailmassa ovat sosiaaliset robotit, esimerkiksi Nao- ja Pepper-humanoidirobotit. Pientä ihmishahmoa muistuttavaan juttelevaan hahmoon saattaa jo nyt törmätä sosiaali- ja hoitoalalla, ja niiden on ennakoitu yleistyvän ripeästi. Sosiaaliset robotit saattaisivat tuoda apua myös vanhustenhoitoon, joka on ollut ison kritiikin kohteena viime vuosina. Robotit eivät kuitenkaan korvaa työntekijää, vaan niitä käytetään hoito- ja ohjaustapahtumissa ammattilaisen tekemän työn tukena ja rinnalla sekä esimerkiksi virikkeinä.

Robotiikan kasvun odotetaan olevan tulevina vuosina kovaa. Konsulttiyhtiö IDC arvioi reilu vuosi sitten, että robotteihin käytettävä raha tuplaantuu vuoteen 2020 mennessä 188 miljardiin dollariin, ja kasvu jatkuu kovana sen jälkeen.

Ihmistieteet mukaan suunnitteluun

Kun robotit tulevat ihmisen avustajaksi tai työpariksi, se tarkoittaa, että robottien suunnittelussa tarvitaan entistä enemmän myös muuta kuin perinteistä insinööriosaamista. Mukaan astuvat sosiaaliset elementit, ammattiosaaminen ja käyttäytymistieteet. Robotin täytyy olla ihmiselle avuksi.

Tärkeää on tutkia työn tehostumisen lisäksi myös sitä, miten robotit vaikuttavat työnteon arkeen.

”Selvitämme miten työntekijät kokevat yhteistyön robotin kanssa, onko siitä hyötyä ja iloa työssä, ja mitkä ovat robotin kanssa työskentelyn haasteita”, sanoo yliopettaja Essi Ryymin HAMKin ammatillisen osaamisen tutkimusyksiköstä.

”Testasimme Nao-robottia hoitoalan ja insinööriopiskelijoiden kanssa päiväkotiympäristössä. Jotta lastentarhanopettaja voi soveltaa robottia mielekkäästi työssään, tarvitaan insinöörien ja kasvatusalan ammattilaisten hyvää yhteistyötä. Esimerkiksi insinöörin on tultava perehtymään päiväkodin toimintaan ja tavoitteisiin”, sanoo Ryymin.

Robotiikan opetus lisääntyy

Robotiikan suunnittelussa tarvitaankin jatkossa yhä enemmän monialaista osaamista. Alan kysyntään on herätty ja robotiikkakoulutuksiin ollaan satsaamassa monissa korkeakouluissa, myös HAMKissa.

”Kun robotit yleistyvät esimerkiksi sosiaali- ja hoitoalalla, eri alojen osaajien olisi hyvä jo opiskeluvaiheessa tutustua toistensa osaamiseen, kehitellä ja kokeilla yhdessä”, sanoo Ryymin.

”Korkeakoulujen täytyy olla proaktiivisesti mukana testaamassa ja kehittämässä robotteja yritysten ja muiden yhteistyökumppaneidensa kanssa.”

Samaa mieltä on myös Saastamoinen.

”Ennakkoluuloja siitä, että robotit veisivät työpaikat, pitää karsia. Robotit tulevat pikemminkin avuksi hankaliin töihin ja samalla osaksi työyhteisöä.”

Tulevaisuuden näkymä robotiikan työkysymyksiin kannattaisikin nähdä myönteisenä. Robotiikka luo itsessään uusia työpaikkoja ja työtehtävät jalostuvat, kuten on tapahtunut edellistenkin teollisten harppausten yhteydessä.

Mia Jouslehto

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU