Juuri nyt: Todistusvalinnasta tulee pääreitti korkeakouluopintoihin

Juuri nyt: Todistusvalinnasta tulee pääreitti korkeakouluopintoihin

09.10.2018 16:20

Korkeakoulujen opiskelijoiden valintamenettely uudistuu asteittain vuoteen 2020 mennessä. Uudistuksessa varsinaisten valintakokeiden merkitys pienenee ja tilalle nousee todistusvalinta.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen opiskelijat valitaan vuoteen 2020 mennessä uudella tavalla. Uudistuksen tavoitteena on vähentää tarpeettomia välivuosia ja aikaistaa korkeakouluopintojen aloitusta.

Jatkossa valtaosa ammattikorkeakoulujen opiskelijoista valitaan joko ylioppilastutkintotodistuksen arvosanojen perusteella tai ammatilliselta polulta tulevat päästötodistuksen arvosanojen mukaan. Valintakoe muuttuu kanavaksi niille, joita ei voida valita opiskelemaan todistuksen perusteella. Näitä ovat muun muassa ulkomaisen tutkinnon ja ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet.

Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijapalvelupäällikkö Leena Luoma ja yliopettaja Tuija Engbom ovat tyytyväisiä, ettei uudistus ole ammattikorkeakouluissa tapahtumassa kertarysäyksellä.

”Näyttää siltä, että muutos tapahtuu asteittain. Korkeakoulujen pitää viimeistään tulevan elokuun aikana ilmoittaa, miten todistusvalinta toteutetaan. Jo nyt tiettyihin opintoihin on tänä ja viime vuonna valittu opiskelijoita pelkän todistuksen perusteella”, Engbom sanoo.

AMK-pyrkiminen muuttuu portaittain
Käytännössä vielä keväällä 2019 ammattikorkeakoulujen opiskelijavalinnat tehdään todennäköisesti valtaosin nykyisellä valintakokeella ja vanhalla pisteytyksellä. Syksyllä 2019 opiskelupaikkaa hakeville voimassa olisi uusi digitaalinen valintakoe, mutta ei vielä uutta todistusvalinnan pisteytystä. Keväällä 2020 sekä valintakoe että pisteytys tapahtuvat joka tapauksessa uuden mallin mukaisesti.

Uusiutuvat valintaperusteet koskevat siis ainakin niitä nuoria, jotka nyt ovat nyt lukion ensimmäisellä luokalla. Ammattikorkeakouluihin tulee myös aiempaa selvemmin kiintiöt lukiosta ja ammatillista reittiä pitkin opintoihin hakeville.

AMK-opintoihin haettaessa uusi pisteytystapa ei Luoman mukaan pakota nuoria tekemään lukiossa ainevalintojaan nykyistä aiemmin. Pisteitä saa kaikkiaan viidestä aineesta: äidinkielestä, matematiikasta, vieraasta kielestä sekä kahdesta reaaliaineesta tai vieraasta kielestä.

”Pisteytyksessä pitkä matematiikka, äidinkieli ja ensimmäinen vieras kieli tuottavat samat pistemäärät. Kaikissa näissä paras arvosana Laudatur tuottaa pisteytyksessä 46 pistettä. Nämä antavat tilaa oppilaalle tehdä ammatinvalintapäätöksen myöhemminkin”, sanoo Luoma.

Myös lyhyt matematiikka tuottaa AMK-opintoihin haettaessa enemmän pisteitä kuin reaaliaineet. Sen korkein arvosana tuottaa 40 pistettä kun reaaliaineista saatava korkein pistemäärä on 30. Sen sijaan sillä, kirjoittaako reaalissa esimerkiksi historian, terveystiedon tai fysiikan, ei ole pisteiden kannalta merkitystä. Toki korkeakoulut voivat itse päättää, painottavatko ne haussa joitain aineita tai laittavatko kynnysehtoja sisälle pääsyyn.

Ammatillista linjaa ammattikorkeakouluihin hakevat sen sijaan pisteytetään uudessa järjestelmässä tutkintotodistuksen keskiarvon perusteella. Lisäksi pisteitä saa viestintä- ja vuorovaikutusosaamisesta, matemaattisluonnontieteellisestä osaamisesta sekä yhteiskunta- ja työelämäosaamisesta. Korkein yhden osion pistemäärä on 20 pistettä.

Kaikille sama valintakoe
Ammattikorkeakouluihin on uudistuksen myötä tulossa koko maahan yksi yhteinen valintakoe. Koe on sama, oli opiskelijan tähtäimessä sitten tradenomin, sosiaalialan tai vaikkapa teknillisen alan opinnot. Kokeeseen ei voisi päntätä etukäteen, vaan aineisto annetaan kokeen yhteydessä.

Valintakokeiden ja todistuspisteytyksen lisäksi ammattikorkeakouluihin voi päästä jatkossakin avointen opintojen kautta, jos kasassa on 60 opintopistettä. Myös niin sanottuja väyläopintoja pitkin voi hakeutua ammatillisista opinnoista tai lukiosta ammattikorkeakouluihin.

”Hakureitit monipuolistuvat. Opiskelijoille ollaan kehittämässä myös reittejä päästä sisään aiemmin hankitun osaamisen avulla”, sanoo Engbom.

Yliopistoihin kaksi pisteytystapaa
Myös yliopistoihin pyrittäessä todistusvalinnasta tulee pääasiallinen sisäänpääsyreitti. Yliopistoon pyrittäessä todistusvalinta perustuu kahteen erilaiseen pisteytykseen, joista koulutusalat valitsevat joko tavallisen tai matemaattis-luonnontieteellisiä aineita painottavan version. Tällöin opiskelijan lukioaikaisilla ainevalinnoilla on merkitystä jatko-opiskelupaikan saannin kannalta.

Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI julkisti yliopistoja koskevan pisteytyksen huhtikuun lopulla. Pisteytys tulee käyttöön viimeistään keväällä 2020, mutta jotkin korkeakoulut saattavat ottaa sen käyttöön jo ensi vuonna. Yliopistojen odotetaan tiedottavan asiasta lisää touko-kesäkuun vaihteessa.

Yliopistoihin valintakokeen kautta sisään pääsee arviolta kolmannes opiskelijoista. Yliopistojenkin valintakoe muuttuu näillä näkymin sellaiseksi, ettei siihen enää tarvitse valmistautua pitkään. Koeaineisto annettaisiin itse kokeessa.

Hakevat opiskelijat sitten yliopistoihin tai ammattikorkeakouluihin, tavoitteena on nopeuttaa koulutusputkessa kulkemista ja opiskelijoiden pääsyä työelämään.

”Iso osa opiskelijoista on pitänyt välivuoden ennen korkeakouluopintoja. Uudistuksella pyritään vähentämään sitä”, sanovat Engbom ja Luoma.

Mia Jouslehto

Lisää tietoa aiheesta:

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU