Juuri nyt: Vanhustenhoito tarvitsee avointa arvokeskustelua 
Hämeen ammattikorkeakoulu

Juuri nyt: Vanhustenhoito tarvitsee avointa arvokeskustelua 

05.03.2019 10:06

Epäkohtien parantaminen vanhustenhoidossa vaatii toimivaa yhteistyötä hoitoammattilaisten välillä. Potilaan tulee olla kaiken keskiössä. 

Array

Vanhustenhoidossa ilmenneet epäkohdat ovat puhuttaneet mediassa alkuvuonna. Keskustelu lähti liikkeelle, kun sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira siirsi Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakodin toiminnan yksityiseltä hoivayhtiöltä kaupungin vastuulle siellä ilmenneiden vakavien puutteiden vuoksi. Sen jälkeen hoivakodeissa esiin nousseista ongelmista on uutisoitu eri puolilla Suomea.

”Asia ei yllätä, eikä ole uusi. Harmistus nousee siitä, että vieläkään asiat eivät ole menneet eteenpäin, vaan tilanteen täytyy kärjistyä ja näin vakavia tapauksia tulla esiin, jotta vanhustenhoidon epäkohdat saavat ansaitsemansa huomion”, sanoo Piiku Pakkanen, joka on lehtori Hämeen ammattikorkeakoulun hyvinvointiosaamisen yksikön hoitotyön koulutuksessa.

”Nyt on viimeinen aika reagoida, kun tiedetään, miltä tulevaisuuden väestörakenne näyttää”, hän painottaa viitaten siihen, että jatkossa Suomessa on hoitoa tarvitsevia ikääntyviä kansalaisia aina vain enemmän.

Yhteinen ymmärrys tärkeää

Piiku Pakkasen mukaan asioiden parantamisessa esiin nousee valvonta, sekä organisaatioiden itsensä että viranomaisten tekemänä. Valvonnan laadusta ja riittävyydestä on ollut julkisuudessa kahtalaista mielipidettä.

Pakkanen haluaa kuitenkin painottaa erityisesti arvokeskustelua vanhusten hoivatyötä tekevien organisaatioiden sisällä.

”Että kaikilla on yhteinen ymmärrys siitä, mikä on meidän sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaistenja miten työ pitää tehdä, jotta se vastaa meille annettuun yhteiskunnalliseen tehtävään ja tavoitteisiin hoitotyön johtajina ja ammattilaisina”, Pakkanen täsmentää.

Tämä edellyttää yhteistä keskustelua organisaation arvoista. Kun arvomaailma on avattuna, tällöin asiat on helpompi ottaa puheeksi ja tuoda esiin myös tilanteet, joissa arvoja laiminlyödään – eli esimerkiksi sen kaltaisissa tapauksissa, joita nyt on noussut esiin.

Organisaatioiden omavalvontasuunnitelmat ja laadun kriteerit tulee olla kuvattuina ja avattuina. Jokaisen työntekijän tulee tunnistaa, mitä ne tarkoittavat omassa työssä ja miten niiden toteutumista arvioidaan.

Piiku Pakkanen näkee, että hoitotyön ammattieettisten arvojen toteutuminen vaatii jatkuvaa kouluttautumista sekä seurantaa ja arviointia.

”Tämä on meidän kaikkien tehtävä: organisaation, esimiesten ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten.”

Asiakasta tulee kuunnella

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin ihminen.

”Työtä pitää tehdä niin, että potilaalla on asiat hyvin. Aito asiakaslähtöisyys saattaa merkitä luopumista siitä, että työtä tehdään vanhalla totutulla tavalla”, Piiku Pakkanen linjaa.

”Asiakkaan toimintakyky ei aina välttämättä anna mahdollisuutta palautteen antamiseen, siksi pitäisi miettiä uusia keinoja siihen, että asiakas, omaiset ja läheiset tulevat jatkuvasti kuulluiksi. Ammattilaisten ja organisaatioiden tulee olla valmiita tarkastelemaan omaa työtään kriittisesti sekä tunnistaa asioita, joita tulee kehittää asiakkaan ja potilaan parhaaksi.”

Hän muistuttaa, että vaikka otsikoihin on noussut nyt se, miten huonosti asiat joissakin yksiköissä nyt ovat, on myös paljon hoitopaikkoja, joissa asiat ovat hyvin, ja asiakkaan ja omaisen ääni tulee kuulluksi.

Digitalisaatiollakin on osansa

Lehtori Piiku Pakkanen kertoo, että hoitotyön opetuksessa korostuvat ammatin yhteiskunnallinen tehtävä ja tavoite sekä ammattieettiset periaatteet.

Sosiaali- ja terveysalalla ihmiset tekevät paljon yhteistyötä erilaisten ammattiryhmien kanssa, mikä edellyttää toisen ammattikunnan työn ja arvojen tuntemista. Tällöin työtä voidaan tehdä sujuvasti yhdessä asiakkaan parhaaksi ja ohjata hänet oikeiden palvelujen äärelle.

Piiku Pakkasen mukaan digitalisaatio on yksi olennainen osa myös hoitopalveluiden kehittämisessä. Hänen mukaansa suurin osa hoitohenkilökunnasta suhtautuu uuden teknologian hyödyntämiseen pääosin positiivisesti.

”Ajattelisin, että on myös eettinen velvollisuutemme ottaa uusia teknologisia ratkaisuja käyttöön niin, että sen myötä voimme paremmin kohdentaa palveluita niitä eniten tarvitseville ja jäljelle jäävä aika voidaan käyttää toisen ihmisen kohtaamiseen. Olemme kaikki osa tätä muutosta, ja meidän tehtävämme sote-ammattilaisina on myös varmistaa, että asiakas- ja potilasturvallisuus säilyy”, Pakkanen linjaa.

Teksti: Iiro-Pekka Airola

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU