Katleena Kortesuo: ”Itsensä brändääminen on helppoa, mutta hidasta”

Hämeen ammattikorkeakoulu

Katleena Kortesuo: ”Itsensä brändääminen on helppoa, mutta hidasta”

07.09.2017 11:52

Someguru. Muun muassa tähän määritelmään törmää, kun googlaa Katleena Kortesuon. Kortesuohon voi liittää myös määritteet tietokirjailija, viestintäkouluttaja, yrittäjä ja – liiketalouden  monimuoto-opiskelija HAMKissa.

Array

Kortesuo uumoilee saavansa alemman AMK-tutkinnon valmiiksi jouluksi. Niin hän tosin arveli viime syksynäkin. Mutta realistista se on: jäljellä ovat vain ”herkut” ruotsin kieli ja laskentatoimi. 

”Olen pyörittänyt omaa yritystä 15 vuotta, mutta bisnespuoli prakaa. Olen huono seuraamaan kustannuksia ja paska johtaja. Olen lyhytjänteisempi kuin ADHD:sta kärsivä gerbiili eikä yritykseni olisi pystyssä ilman kahta tiimiläistäni, Antti Mustakalliota ja Siiri Pietilää”, Kortesuo paukuttaa. 

Opintoihin hän hakeutui myös ollakseen esimerkki aikuistuville lapsilleen. 

”En halua antaa kuvaa, että ilman korkeakoulututkintoa pärjää, vaikka itse olen pärjännytkin. Olen kuitenkin aina myös opiskellut jotain. Ammattikorkeakoulusta lähdin hakemaan konkretiaa, jota täältä on myös saanut.”

Kortesuo on aikaisemmin opiskellut suomen kieltä Helsingin yliopistossa, rakennuspiirtäjäksi, tuotekehittäjäksi ja yrittäjän erikoisammattitutkinnon. Ennen kaikkea hän on kuitenkin parikymppisestä saakka kirjoittanut, kertomansa mukaan kaksi läppäriä tukkoon niin, että niiden toiminta hidastui käyttökelvottomaksi. Hänen lajinsa ovat aina olleet ”kriittis-humoristiset” asiatekstit ja kolumnit, jotka ovat päätyneet lehtien palstoille ja tietokirjoiksi. Aihepiirejä ovat olleet viestintä eri näkökulmista, työelämän muutos ja historiikit. 

Kortesuo on malliesimerkki oman asiantuntijuuden brändäämisestä. ”Someguruksi” kun ei tulla sattumalta. Kortesuo vertaa itsensä brändäämistä kakkakasan lapiointiin: helppoa mutta hidasta. 

”Ensin pitää olla se asiantuntijuus, jota rakensin kahdeksan vuotta. Kiersin hulluna ympäri Suomea ja sain kiitosta viestintäkoulutuksistani, mutta olin tuntematon nimi. Palkkataso oli keskinkertainen ja burnout lähellä. Illat menivät hotellihuoneissa itkeskellessä,” Kortesuo muistelee. 

Kortesuo ymmärsi alalleen oleellisen henkilöbrändäyksen merkityksen lukemalla bisneskirjallisuutta. Hän perusti blogin ja mietti, miten erottuu aidosti kilpailijoistaan. Heikkoutensa lyhytjänteisyyden kääntöpuoli, nopeus, on yksi tekijä. Se on valtti esimerkiksi silloin, kun asiakas soittaa vaikka keskellä yötä ja pyytää ratkomaan akuutin viestintäkriisin. Toinen vahvuus on Kortesuon mukaan se, että hän osaa halutessaan olla hauska. 

”Lisäksi tarvittiin ulkoisia tunnusmerkkejä. Punainen tukka vaihtui rastoihin. Et jää mieleen vain esittelemällä omia taitojasi. Pitää olla aidosti oma itsensä. Siitä seuraa myös kohderyhmien rajautuminen niin, että kaikkia ei enää tavoittele.”

Nykyisin Kortesuolla on kahdenlaisia päiviä. Hän joko kirjoittaa tai kouluttaa. Pääosin koulutettavat asiakkaat ovat isoja yrityksiä tai julkishallinnon organisaatioita. Hänen referenssejään ovat mm. Osuuspankki ja ulkoministeriö. 

”Yrittäjänä olen oppinut tiedostamaan omat surkeat puoleni, mutta en ole jäänyt jumittamaan niihin. Suomalaisessa koulumaailmassa keskitytään liikaa siihen, että lähdetään kitkemään heikkouksia. Pidemmälle pääsee tukemalla vahvuuksia.”

Teksti: Jaana Siljamäki

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU