Apua tiedonhankintaan - Hämeen ammattikorkeakoulu
Apua tiedonhankintaan
Hämeen ammattikorkeakoulu
Opiskelijoita kirjastossa

Apua tiedonhankintaan

Löydä lähteet helpommin

Tiedonhaun ohjaus ja koulutus

Jos lähteitä ei löydy ja kaipaat vinkkejä tiedonhakuun, apua saat kirjaston järjestämissä verkkopäivystyksissä, alakohtaisissa tiedonhaun työpajoissa sekä muissa koulutuksissa. Lisätietoja eri valmennusmahdollisuuksista ja ajankohtaiset aikataulut näet kirjaston koulutuskalenterista (Sway).

Voit myös olla suoraan yhteydessä koulutusten tiedonhaun ohjauksesta vastaaviin informaatikkoihin:

  • Eerika Kiuru: AOKK, teknologiaosaaminen, yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä biotaloudesta hevostalous, maaseutuelinkeinot ja kestävä kehitys
  • Kari Mikkonen: Hyvinvointiosaaminen
  • Sari Säynäjoki: Biotalous

kirjasto.opetus@hamk.fi

Tiedonhakuopas; mitä, miksi, miten ja mistä?

Lähteet ja niiden arviointi

Opinnäytetyössä tai muussa asiatekstissä voi käyttää erilaisia lähteitä: kirjoja, tieteellisiä artikkeleita, lehtijuttuja, blogipostauksia. Lähteen luotettavuutta voi arvioida eri tavoin, mm. julkaisukanavan perusteella: tieteellinen aikakauslehti on pätevämpi lähde kuin sanomalehti. On myös hyvä tarkistaa onko julkaisun taustalla kaupallisia, poliittisia tai muita kytköksiä, jotka voivat vaikuttaa lähteen luotettavuuteen. Eräs tapa arvioida luotettavuutta on tutkia kenen äänellä ja kenen näkemyksiä lähteessä kerrotaan.

Onko äänessä asiantuntija?

Niitäkin on erilaisia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa jääkiekkoilijoiden selkävaivat.

Jääkiekkoilijan selkävaivat

Kuva: Maria Lassila-Merisalo / Hämeen ammattikorkeakoulu 2016. / Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Kaikki kuvassa mainitut lähteet voivat olla käyttökelpoisia, mutta niitä täytyy osata käyttää oikealla tavalla.

Tieteelliseltä asiantuntijalta saa taustatietoa, joka asettaa ilmiöt laajempaan mittakaavaan ja johon voidaan viitata vallitsevana totuutena.

Tutkimustiedolle voi saada täydennystä ammatilliselta asiantuntijalta, joka osaa antaa sellaista soveltavaa ja kokemusperäistä tietoa, jota tutkijalla ei ole.

Kokemusasiantuntijan tarinaa voi käyttää asiatekstissä esimerkkinä ja ”keskustelun” herättäjänä, mutta se on vain yhden ihmisen kokemus eikä sitä voi yleistää laajemmaksi totuudeksi.

Kerro avoimesti lähteistäsi

Opinnäytetyön teoriaosuuden lähteissä tulee olla tutkittua tietoa. Jos sitä ei ole saatavilla, aiheeseen perehtyminen tulee osoittaa muiden lähteiden avulla. Tieteelliset lähteet ovat opinnäytetyössä oletus: niihin viitataan HAMKin lähdeviitekäytännön mukaisesti, esim.

Jopa 80 prosenttia SM-liigan pelaajista kertoo kärsineensä selkävaivoista (Kiekkonen 2016, 36).

Muita lähteitä käytettäessä kannattaa kertoa, millaisesta lähteestä on kyse. Näin ei tule vahingossakaan väittäneeksi esimerkiksi jääkiekkoilija Teemu Mailasen blogipostausta tieteelliseksi lähteeksi. Huomaatko eron seuraavien esimerkkien välillä?

Selkävaivat ovat Mailasen (2016) mukaan jääkiekkoilijoilla yleisiä.

Mestiksessä pelaava Teemu Mailanen (2016) kertoo blogissaan, että selkävaivat ovat jääkiekkoilijoilla yleisiä.

Ylemmässä esimerkissä Mailasen blogikirjoitukseen viitataan harhaanjohtavasti, kuin se olisi tutkimustietoa. Alemmassa esimerkissä kerrotaan avoimesti, että kyse on blogista.

Jotta voit käyttää lähteitä oikein, sinun on osattava ensin itse arvioida niiden luotettavuutta ja merkittävyyttä.

Tutkimus? Tieteellinen tieto?

Korkeakouluopinnot valmentavat asiantuntijatehtäviin, joissa toimiminen edellyttää kykyä löytää, arvioida ja soveltaa erilaista tietoa. Opiskeluraportit edellyttävät tutkimuksellista työotetta, johon sisältyy mm. jo olemassa olevaan tutkimustietoon viittaaminen.

Aluksi on hyvä selventää itselleen miten tutkimustiedonhaku eroaa arjessa tapahtuvasta tiedonhankinnasta. Vinkkejä arkitiedon ja tieteellisen tiedon erottamiseen voi lukea Itä-Suomen yliopiston Akateemiset opiskelutaidot-oppaasta Tiedon määrittelyä-sivulta. Tutkimuskäsitettä avaa Anna Mikkonen blogitekstissään ”Mitä on tutkimus ja miten sitä luetaan?  Työkaluja, joilla tutkimustiedonhaussa pääsee alkuun ovat HAMK Finna, Finna.fi-palvelu sekä Google Scholar. Usein raporteissa on myös tarpeen käyttää kuvia. Kuvien käytöstä lähteenä ja niihin liittyvistä tekijänoikeuksista listätietoja saa Aalto-yliopiston ImagOA-oppaasta.

HAMKin kirjaston tarjoamat kirjat, lehdet ja alakohtaiset erityistiedonlähteet, kuten RT Tietoväylä, SFS Online ja Terveysportti löytyvät HAMK Finnasta. Hamkilaiset voivat käyttää verkkoaineistoja kaikkialla, ulkopuoliset asiakkaat paikallisesti kirjastossa. Poikkeuksena SFS Online ja Ellibsin e-kirjat, joiden käyttö on rajattu vain Hamkilaisille.

Näin saat parempia hakutuloksia tietokannoissa

Hakusanat kuntoon

Tiedonhaun tärkeimpiä vaiheita on osuvien hakusanojen valinta.

  • Mieti, mitkä sanat parhaiten kuvaavat aihettasi.
  • Etsi synonyymeja: mieti, miten eri tavoilla samaa asiaa voidaan kuvata. Apua saat mm. asiasanastoista, esimerkiksi Finto, suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu.
  • Vaihtele käyttämiäsi hakusanoja ja kokeile erilaisia hakusanayhdistelmiä.
  • Älä luovuta, vaikka et saisikaan tyydyttäviä tuloksia heti ensimmäisellä haulla. Tiedonhaku on jatkuva prosessi, jonka edetessä saat uusia ideoita ja löydät uusia hakusanoja.
  • Kannattaa tutustua myös HAAGA-HELIAn hakusanojen ideointi-videovinkkeihin.

Hakutekniikat

Kaikki tietokantahaut toimivat samojen perusperiaatteiden mukaan. Helsingin yliopiston kirjaston ”Tavallisimmat hakutekniikat”-video kertoo lyhyesti hakutekniikoiden käytöstä. Hakutekniikoiden soveltamista käytäntöön voi kokeilla HAMK Finnassa. Tutustu ensin HAMK Finnan hakuohjeisiin.  Jos hakusi eivät heti tuota haluttuja tuloksia, kiinnitä huomioita käyttämiisi hakusanoihin, ja tutustu tietokannan rajausmahdollisuuksiin.

Älä tuskaile yksin lähteiden etsimisen kanssa, kirjasto auttaa

Täsmäapua omaan tiedonhakuusi saat tiedonhaun työpajoista ja muista kirjaston järjestämistä koulutuksista. Tutustu kirjaston koulutuskalenteriin, josta löydät ajantasaiset tiedot. Tervetuloa!

Tiedonhaut toimeksiantoina

Koulutukset, tutkimusyksiköt ja hankkeet voivat tilata kirjastolta tiedonhakuja ja kirjallisuusselvityksiä.

Toimeksiannoista sovitaan tapauskohtaisesti, mutta yleensä toimeksiantoa varten tarvittavia taustatietoja ovat mm.

  • Hankkeen yleiskuvaus ja kokonaisaikataulu.
  • Tiedonhaun toivottu aikataulu ja käytettävissä oleva aika.
  • Yhteydenpito, seuranta, tulosten kommentointi ja palaute.
  • Hanke/yksikkö, jolle työaikakustannukset kohdennetaan Reportronicissa.
  • Tiedonhakutoimeksiannon tavoite ja sisältö
    • kaukopalvelun käyttö
    • alueellinen rajaus (Suomi, Eurooppa)
    • aikarajaus aineistolle, esimerkiksi viimeiset 10 vuotta
    • tiedon taso ja tyyppi (esim. ainoastaan tieteellinen aineisto tai ainoastaan vertaisarvioitu aineisto)
    • kielirajaus.

Opinnäytetyöhön tai henkilökohtaiseen opiskeluun liittyviin tiedonhakuihin saa ohjausta tietolounailla, tiedonhankinnan pajoissa ja muissa koulutuksissa.

HAMKin ja HAMin ulkopuolisille järjestettävistä tiedonhankinnan koulutuksista ja tiedonhakutoimeksiannoista sovitaan tapauskohtaisesti ja ne laskutetaan voimassaolevan hinnaston mukaisesti.

Ota yhteyttä, etsitään sinulle sopiva ratkaisu.

Informaatikot Eerika Kiuru, Kari Mikkonen ja Sari Säynäjoki – kirjasto.opetus@hamk.fi

 

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU