Apua tiedonhankintaan - Hämeen ammattikorkeakoulu
Apua tiedonhankintaan
tiedonhaku
Opiskelijoita kirjastossa

Apua tiedonhankintaan

Tukea ja apua tiedonhankintaan

Älä tuskaile yksin lähteiden etsimisen kanssa, anna kirjaston auttaa!

Tutustu tiedonhakuoppaaseen ja osallistu koulutuksiin. Täsmäapua tiedonhakupulmiin saat Tietolounailla sekä yksilö- ja pienryhmäohjauksissa.

Tiedonhakuopas

Hyvä lähde

Opinnäytetyössä tai muussa asiatekstissä voi käyttää erilaisia lähteitä: kirjoja, tieteellisiä artikkeleita, lehtijuttuja, blogipostauksia. Lähteen luotettavuutta voi arvioida eri tavoin, mm. julkaisukanavan perusteella: tieteellinen aikakauslehti on pätevämpi lähde kuin sanomalehti. On myös hyvä tarkistaa onko julkaisun taustalla kaupallisia, poliittisia tai muita kytköksiä, jotka voivat vaikuttaa lähteen luotettavuuteen. Eräs tapa arvioida luotettavuutta on tutkia kenen äänellä ja kenen näkemyksiä lähteessä kerrotaan. Katso oheinen video aiheesta.

Asiantuntijalähteen arviointi

Tieteelliseltä asiantuntijalta saa taustatietoa, joka asettaa ilmiöt laajempaan mittakaavaan ja johon voidaan viitata vallitsevana totuutena. Tutkimustiedolle voi saada täydennystä ammatilliselta asiantuntijalta, joka osaa antaa sellaista soveltavaa ja kokemusperäistä tietoa, jota tutkijalla ei ole. Kokemusasiantuntijan tarinaa voi käyttää asiatekstissä esimerkkinä ja ”keskustelun” herättäjänä, mutta se on vain yhden ihmisen kokemus eikä sitä voi yleistää laajemmaksi totuudeksi.

Lähteiden haku

Tutkimustiedonhaku eroaa arjessa tapahtuvasta tiedonhankinnasta ja tutkimustietoon johtaa useita reittejä. Tutustu blogitekstiin: ”Mitä on tutkimus ja miten sitä luetaan?  sekä ”Mikä on artikkeli”-videoon.

Tiedonhakuprosessi

  • Hakusanat kuntoon
    • Keskity käsitteisiin: mitkä sanat parhaiten kuvaavat aihettasi?
    • Etsi synonyymeja: mieti, miten eri tavoilla samaa asiaa voidaan kuvata
    • Hyödynnä sanakirjoja, sisällysluetteloita ja termipankkeja, mm. Finto, suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu.
  • Hakutekniikka
    • Kaikki tietokantahaut toimivat samojen perusperiaatteiden mukaan. Tutustu kuitenkin aina kunkin tietokannan hakuohjeisiin ja rajausmahdollisuuksiin.
  • Älä luovuta. Tiedonhaku on prosessi, aihe ja hakusanat kirkastuvat prosessin edetessä.

HAMK Finna

HAMK Finna on HAMKin verkkokirjasto, josta löydät hamkilaisen tutkimuksen ja oppimisen tueksi kirjoja, lehtiä ja alakohtaisia erityistiedonlähteitä. Esimerkiksi RT Tietoväylä, SFS Online ja Terveysportti löytyvät HAMK Finnasta. Kaikki verkkoaineistot ovat käytettävissä 24/7 HAMKin käyttäjätunnuksilla. Poikkeuksena Epress-palvelun lehdet, joiden käyttö on rajattu kampuksille ja Eduroam-verkkoon. Asiakkaat, joilla ei ole HAMKin käyttäjätunnuksia voivat käyttää e-aineistoja paikallisesti kirjastossa lukuun ottamatta SFS Onlinea ja Ellibsin e-kirjoja, joiden käyttö on sidottu HAMKin käyttäjätunnuksiin.

Kansallinen Finna

Finna.fi eli kansallinen Finna on useiden muistiorganisaatioiden yhteiskäyttöliittymä, josta löydät mm. opinnäytetöitä, kotimaisia lehtiartikkeleita sekä avoimia oppimateriaaleja.

Google Scholar

Google Scholar on Googlen tutkimustietoa etsivä hakupalvelu.

 

Kuvat lähteinä

Jos käytät raportissasi kuvia, merkitse myös niihin lähdetiedot ja varmista, että sinulla on käyttöoikeus kuvaan, kts. Aalto-yliopiston ImagOA-opas.

Lähteiden käyttö

Opinnäytetyön teoriaosuuden lähteissä tulee olla tutkittua tietoa. Jos sitä ei ole saatavilla, aiheeseen perehtyminen tulee osoittaa muiden lähteiden avulla. Tieteelliset lähteet ovat opinnäytetyössä oletus: niihin viitataan HAMKin lähdeviitekäytännön mukaisesti, esim.

Jopa 80 prosenttia SM-liigan pelaajista kertoo kärsineensä selkävaivoista (Kiekkonen 2016, 36).

Muita lähteitä käytettäessä kannattaa kertoa, millaisesta lähteestä on kyse. Näin ei tule vahingossakaan väittäneeksi esimerkiksi jääkiekkoilija Teemu Mailasen blogipostausta tieteelliseksi lähteeksi. Huomaatko eron seuraavien esimerkkien välillä?

Selkävaivat ovat Mailasen (2016) mukaan jääkiekkoilijoilla yleisiä.

Mestiksessä pelaava Teemu Mailanen (2016) kertoo blogissaan, että selkävaivat ovat jääkiekkoilijoilla yleisiä.

Ylemmässä esimerkissä Mailasen blogikirjoitukseen viitataan harhaanjohtavasti, kuin se olisi tutkimustietoa. Alemmassa esimerkissä kerrotaan avoimesti, että kyse on blogista.

 

Tietolounas

Tietolounaalla HAMKin tietoasiantuntijat päivystävät verkossa vastaten lähteiden etsimiseen, tietoaineistojen käyttöön ja muihin tiedonhankintaan liittyviin kysymyksiin. Tule kysymään, jos jokin tiedonhaussa mietityttää.
Tietolounaat ovat kesätauolla. Tiedonhakupulmissa voit varata tiedonhaun ohjausajan kalenterista.

Tietoaineisto- ja tiedonhakuwebinaarit

Tietoaineisto- ja tiedonhakuwebinaareista sekä muista erillisistä koulutustilaisuuksista opiskelijoille tiedotamme täällä.

Yksilö- ja pienryhmäohjaus

Tiedonhaun yksilö- ja pienryhmäohjaus

Jos omatoiminen tiedonhaku ei tuota tulosta, voit varata tiedonhaun ohjaustuokion (max. 60 min.) itsellesi tai tiimillesi kalenterista. Saat ohjauksessa vinkkejä ja tukea lähteiden hakuun. Ohjaajina toimivat HAMKin tietoasiantuntijat Eerika Kiuru ja Kari Mikkonen. Tervetuloa!

Tiedonhankinnan itseopiskelu

Tiedonhankinnan itseopiskeluun on starttipaketti Learnissa. Sen avulla kertaat ja harjoittelet tiedonhankinnan taitoja omatoimisesti esim. opinnäytetyövaiheessa. Kurssiavain on Tieto.

 

Opintoihin sisältyvä tiedonhankinnan opetus

Tiedonhankinnan opetus sisältyy koulutusten opintojaksoihin. Lisätietoja: Eerika Kiuru ja Kari Mikkonen / kirjasto.opetus@hamk.fi

 

Kirjaston palveluesitteet

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU