Apua tiedonhankintaan - Hämeen ammattikorkeakoulu
Apua tiedonhankintaan
Hämeen ammattikorkeakoulu
Opiskelijoita kirjastossa

Apua tiedonhankintaan

Löydä lähteet helpommin

Koulutuskalenteri

Tiedot ajankohtaisista koulutuksista löydät kirjaston koulutuskalenterista

 

Tiedonhaun ohjaus

Jos lähteitä ei löydy ja kaipaat vinkkejä tiedonhakuun, osallistu alakohtaisiin tiedonhaun työpajoihin. Lisätietoja saat koulutusalasi informaatikolta.

  • Eerika Kiuru: AOKK, teknologiaosaaminen, yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä biotaloudesta hevostalous, maaseutuelinkeinot ja kestävä kehitys
  • Kari Mikkonen: Hyvinvointiosaaminen
  • Sari Säynäjoki: Biotalous

kirjasto.opetus@hamk.fi

Tiedonhakuopas; mitä, miksi, miten ja mistä?

Lähteet ja niiden arviointi

Opinnäytetyössä tai muussa asiatekstissä voi käyttää erilaisia lähteitä: kirjoja, tieteellisiä artikkeleita, lehtijuttuja, blogipostauksia. Lähteen luotettavuutta voi arvioida eri tavoin, mm. julkaisukanavan perusteella: tieteellinen aikakauslehti on pätevämpi lähde kuin sanomalehti. On myös hyvä tarkistaa onko julkaisun taustalla kaupallisia, poliittisia tai muita kytköksiä, jotka voivat vaikuttaa lähteen luotettavuuteen. Eräs tapa arvioida luotettavuutta on tutkia kenen äänellä ja kenen näkemyksiä lähteessä kerrotaan.

Onko äänessä asiantuntija?

Niitäkin on erilaisia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa jääkiekkoilijoiden selkävaivat.

Jääkiekkoilijan selkävaivat

Kuva: Maria Lassila-Merisalo / Hämeen ammattikorkeakoulu 2016. / Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

Kaikki kuvassa mainitut lähteet voivat olla käyttökelpoisia, mutta niitä täytyy osata käyttää oikealla tavalla.

Tieteelliseltä asiantuntijalta saa taustatietoa, joka asettaa ilmiöt laajempaan mittakaavaan ja johon voidaan viitata vallitsevana totuutena.

Tutkimustiedolle voi saada täydennystä ammatilliselta asiantuntijalta, joka osaa antaa sellaista soveltavaa ja kokemusperäistä tietoa, jota tutkijalla ei ole.

Kokemusasiantuntijan tarinaa voi käyttää asiatekstissä esimerkkinä ja ”keskustelun” herättäjänä, mutta se on vain yhden ihmisen kokemus eikä sitä voi yleistää laajemmaksi totuudeksi.

Kerro avoimesti lähteistäsi

Opinnäytetyön teoriaosuuden lähteissä tulee olla tutkittua tietoa. Jos sitä ei ole saatavilla, aiheeseen perehtyminen tulee osoittaa muiden lähteiden avulla. Tieteelliset lähteet ovat opinnäytetyössä oletus: niihin viitataan HAMKin lähdeviitekäytännön mukaisesti, esim.

Jopa 80 prosenttia SM-liigan pelaajista kertoo kärsineensä selkävaivoista (Kiekkonen 2016, 36).

Muita lähteitä käytettäessä kannattaa kertoa, millaisesta lähteestä on kyse. Näin ei tule vahingossakaan väittäneeksi esimerkiksi jääkiekkoilija Teemu Mailasen blogipostausta tieteelliseksi lähteeksi. Huomaatko eron seuraavien esimerkkien välillä?

Selkävaivat ovat Mailasen (2016) mukaan jääkiekkoilijoilla yleisiä.

Mestiksessä pelaava Teemu Mailanen (2016) kertoo blogissaan, että selkävaivat ovat jääkiekkoilijoilla yleisiä.

Ylemmässä esimerkissä Mailasen blogikirjoitukseen viitataan harhaanjohtavasti, kuin se olisi tutkimustietoa. Alemmassa esimerkissä kerrotaan avoimesti, että kyse on blogista.

Jotta voit käyttää lähteitä oikein, sinun on osattava ensin itse arvioida niiden luotettavuutta ja merkittävyyttä.

Vinkit tiedonhakuun

Tehokas tiedonkäyttö edellyttää kykyä löytää, arvioida ja soveltaa tietoa. Korkeakouluopinnoissa ja asiantuntijatehtävissä korostuu tutkitun tiedon merkitys. HAMK Finna, Finna.fi-palvelu sekä Google Scholar ovat työkaluja, joiden avulla tutkimustiedonhaussa pääsee alkuun. Kuvia etsivä saa apua ImagOA-oppasta. Se on kattava tietopaketti kuvien käytöstä lähdemateriaalina.

HAMKin kirjaston tarjoamat kirjat ja lehdet löydät HAMK Finnasta. HAMK Finnaan kirjautumalla käytössäsi ovat myös alakohtaiset erityistiedonlähteet, esimerkiksi SFS Online, RT tietoväylä ja Terveysportti.

Näin saat parempia hakutuloksia tietokannoissa

Hakusanat kuntoon

Tiedonhaun tärkeimpiä vaiheita on osuvien hakusanojen valinta.

  • Mieti, mitkä sanat parhaiten kuvaavat aihettasi.
  • Etsi synonyymeja: mieti, miten eri tavoilla samaa asiaa voidaan kuvata. Apua saat mm. asiasanastoista.
  • Vaihtele käyttämiäsi hakusanoja ja kokeile erilaisia hakusanayhdistelmiä.
  • Älä luovuta, vaikka et saisikaan tyydyttäviä tuloksia heti ensimmäisellä haulla. Tiedonhaku on jatkuva prosessi, jonka edetessä saat uusia ideoita ja löydät uusia hakusanoja.

Hakutekniikat

Kaikki tietokannat toimivat samojen perusperiaatteiden mukaan ja tarjoavat samoja hakutekniikoita. Helsingin Yliopiston kirjaston tekemässä videossa kerrotaan lyhyesti mitä erilaiset hakutekniikat ovat ja miten niitä käytetään. HAMK Finnan hakuohjeen avulla voit tutustua siihen miten hakutekniikat toimivat käytännössä tietokantahaussa.  Jos hakusi eivät tuota haluttuja tuloksia, tarkista millaisia rajausmahdollisuuksia käyttämäsi hakukone tai tietokanta tarjoaa.

Älä tuskaile yksin lähteiden etsimisen kanssa, kirjasto auttaa

Kirjaston koulutuskalenterista löydät ajantasaiset tiedot tiedonhaun työpajoista sekä muista kirjaston järjestämistä koulutuksista, joista saat täsmäapua omaan tiedonhakuusi. Tervetuloa!

Tiedonhaut toimeksiantoina

Koulutukset, tutkimusyksiköt ja hankkeet voivat tilata kirjastolta tiedonhakuja ja kirjallisuusselvityksiä. 

Toimeksiannoista sovitaan tapauskohtaisesti, mutta yleensä toimeksiantoa varten tarvittavia taustatietoja ovat mm.

  • Hankkeen yleiskuvaus ja kokonaisaikataulu.
  • Tiedonhaun toivottu aikataulu ja käytettävissä oleva aika.
  • Yhteydenpito, seuranta, tulosten kommentointi ja palaute.
  • Hanke/yksikkö, jolle työaikakustannukset kohdennetaan Reportronicissa.
  • Tiedonhakutoimeksiannon tavoite ja sisältö
    • kaukopalvelun käyttö
    • alueellinen rajaus (Suomi, Eurooppa)
    • aikarajaus aineistolle, esimerkiksi viimeiset 10 vuotta
    • tiedon taso ja tyyppi (esim. ainoastaan tieteellinen aineisto tai ainoastaan vertaisarvioitu aineisto)
    • kielirajaus.

Opinnäytetyöhön tai henkilökohtaiseen opiskeluun liittyviin tiedonhakuihin saa ohjausta tietolounailla, tiedonhankinnan pajoissa ja muissa koulutuksissa.

HAMKin ja HAMin ulkopuolisille järjestettävistä tiedonhankinnan koulutuksista ja tiedonhakutoimeksiannoista sovitaan tapauskohtaisesti ja ne laskutetaan voimassaolevan hinnaston mukaisesti.

Ota yhteyttä, etsitään sinulle sopiva ratkaisu.

 Informaatikot Eerika Kiuru, Kari Mikkonen ja Sari Säynäjoki – kirjasto.opetus@hamk.fi

 

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU