Apua tiedonhankintaan

Hämeen ammattikorkeakoulu
Opiskelijoita kirjastossa

Apua tiedonhankintaan

Löydä lähteet helpommin

HAMK Finna on kirjaston käyttöliittymä, jonka kautta löydät helposti ja nopeasti kaikki kirjaston aineistot. Saat verkkoaineistot (e-kirjat, e-lehdet ja tietokannat) käyttöösi paikasta riippumatta kirjautumalla Finnaan HAMKin käyttäjätunnuksellasi.

 

 

Tiedonhankinnan ohjaus ja opetus HAMKissa

Kirjasto ohjaa itsenäiseen, eettiseen ja aktiiviseen tiedonhankintaan- ja käyttöön, joka on työelämässä olennainen taito.

Kysy tiedonhausta- ja käytöstä

  • Kysy meiltä: kirjasto.opetus@hamk.fi
  • Kirjaston opetustiimin kuuluvat informaatikot ja ensisijaiset koulutuskohtaiset opetusvastuut:
    • Eerika Kiuru: AOKK, Teknologiaosaaminen, yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen sekä biotaloudesta hevostalous, maaseutuelinkeinot ja kestävä kehitys
    • Kari Mikkonen: Hyvinvointiosaaminen
    • Sari Säynäjoki: Biotalous

Tiedonhankinnan työpajat

Tiedonhankinnan työpajoissa voit esittää mieltäsi askarruttavia tiedonhakuun liittyviä kysymyksiä ja saat tukea tiedonhakuun.

Lisätiedot ja aikataulut >>
HUOM: linkki vaatii kirjautumisen (ko. sisältö intrassa)

Opintoihin sisältyvä tiedonhankinnan ohjaus

  • Tiedonhankinnan ja -käytön osaamista vahvistavat opintokokonaisuudet sisältyvät opetussuunnitelmiin koulutusten toiveiden mukaisesti. Toteutukset on räätälöity moduuleihin niin, että tiedonhankinnan- ja käytön osaamistavoitteiden on mahdollista toteutua opetusmallista riippumatta sekä kontakti- että verkko-opetuksessa. Opetuksen toteutumista seurataan kalenterivuosittain ja sen laatua arvioidaan eri tavoin mm. kerätyn palautteen avulla
  • Tutustu esimerkkikokonaisuuksiin tästä [linkki]

Tiedonhakutoimeksiannot

Kirjaston asiantuntijat tekevät tiedonhakuja ja kirjallisuusselvityksiä tutkimusyksiköille ja hankkeille sopimuksen mukaan. Tiedonhauista ei peritä erillistä maksua, mutta tiedonhakutoimeksiantojen työaikakustannukset kohdennetaan hankkeelle/yksikölle HAMKin taloushallinnon Repotronic-työajanseurannan avulla. Lisätiedot ja yhteydenotto >>

Ohjeet tiedonhankintaan

 

Työelämässä olennaisen erottaminen epäolennaisesta on keskeinen taito, joka perustuu kykyyn arvioida tietoa. Tiedon arviointia on esimerkiksi ymmärrys siitä, että on olemassa yleistietoa, ammatillista tietoa sekä tieteellistä tietoa. Sujuva tiedonkäyttäjä tunnistaa tiedon eri tasot ja osaa käyttää eri tietolähteitä monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti.

Miksi tiedonhakua pitäisi harjoitella?

Elämme keskellä informaatiotulvaa. Tiedonhakutaitoihin kuuluu olennaisena osana taito suodattaa informaatiota: erottaa luotettava epäluotettavasta ja olennainen epäolennaisesta.

Olen vieraalla paikkakunnalla ja haluan löytää tietyn kaupan. Sulkemisaikaan on puoli tuntia. Googlaan kaupan osoitteen ja lähden kävelemään sitä kohti. Kun pääsen perille, huomaan että kauppa on muuttanut jo vuosi sitten toiseen paikkaan. Etsin uuden osoitteen kartalta ja tajuan, että kauppa suljetaan juuri.

Mikä meni pieleen? Taisin katsoa kiireessäni ensimmäistä Google-haun tulosta, joka ei ollut kaupan oma sivu, vaan ulkopuolinen mainosrahoitteinen palvelu. Palvelun Tietoja sivusta -välilehdeltä huomaan, että: tiedot ovat sivuston käyttäjien ja ylläpitäjien lisäämiä. Tietoja tai lähdettä ei juurikaan tarkasteta eikä palvelu vastaa näiden tietojen väärinkäytöksestä, oikeellisuudesta tai julkaisukelpoisuudesta. Tietoja on kenellä tahansa mahdollisuus lisätä tai muuttaa.

Ei järin luotettava sivusto. 

Opiskeluun liittyvässä tiedonhaussa Google on melko heikko työkalu, koska se antaa paljon epäolennaisia tuloksia. Google Scholar on parempi, ja HAMKin käyttäjätunnuksella pääset myös käyttämään tietoaineistoja HAMKin Finnassa.

Asiantuntijoita on eritasoisia

Opinnäytetyössä tai muussa asiatekstissä voi käyttää erilaisia lähteitä: kirjoja, tieteellisiä artikkeleita, lehtijuttuja, blogipostauksia. Lähteen luotettavuutta voi arvioida julkaisukanavan perusteella: tieteellinen aikakauslehti on pätevämpi lähde kuin sanomalehti. Tarkista vielä, onko julkaisun taustalla kaupallisia, poliittisia tai muita kytköksiä, jotka voivat vaikuttaa lähteen luotettavuuteen.

Luotettavuutta voi punnita myös katsomalla, kenen äänellä ja kenen näkemyksiä lähteessä kerrotaan. Onko äänessä asiantuntija? Niitäkin on erilaisia. Otetaan esimerkiksi vaikkapa jääkiekkoilijoiden selkävaivat.

Jääkiekkoilijan selkävaivat

Kaikki yllä mainitut lähteet voivat olla käyttökelpoisia, mutta niitä täytyy osata käyttää oikealla tavalla.

Tieteelliseltä asiantuntijalta saa taustatietoa, joka asettaa ilmiöt laajempaan mittakaavaan ja johon voidaan viitata vallitsevana totuutena.

Tutkimustiedolle voi saada täydennystä ammatilliselta asiantuntijalta, joka osaa antaa sellaista soveltavaa ja kokemusperäistä tietoa, jota tutkijalla ei ole.

Kokemusasiantuntijan tarinaa voi käyttää asiatekstissä esimerkkinä ja ”keskustelun” herättäjänä, mutta se on vain yhden ihmisen kokemus eikä sitä voi yleistää laajemmaksi totuudeksi.

Kerro avoimesti lähteistäsi

Opinnäytetyön teoriaosuuden lähteissä tulee olla tutkittua tietoa. Jos sitä ei ole saatavilla, aiheeseen perehtyminen tulee osoittaa muiden lähteiden avulla. Tieteelliset lähteet ovat opinnäytetyössä oletus: niihin viitataan HAMKin lähdeviitekäytännön mukaisesti, esim.

Jopa 80 prosenttia SM-liigan pelaajista kertoo kärsineensä selkävaivoista (Kiekkonen 2016, 36).

Muita lähteitä käytettäessä kannattaa kertoa, millaisesta lähteestä on kyse. Näin ei tule vahingossakaan väittäneeksi esimerkiksi jääkiekkoilija Teemu Mailasen blogipostausta tieteelliseksi lähteeksi. Huomaatko eron seuraavien esimerkkien välillä?

Selkävaivat ovat Mailasen (2016) mukaan jääkiekkoilijoilla yleisiä.

Mestiksessä pelaava Teemu Mailanen (2016) kertoo blogissaan, että selkävaivat ovat jääkiekkoilijoilla yleisiä.

Ylemmässä esimerkissä Mailasen blogikirjoitukseen viitataan harhaanjohtavasti, kuin se olisi tutkimustietoa. Alemmassa esimerkissä kerrotaan avoimesti, että kyse on blogista.

Jotta voit käyttää lähteitä oikein, sinun on osattava ensin itse arvioida niiden luotettavuutta ja merkittävyyttä.

Tässä osiossa keskitymme tiedonhaun suunnitteluun ja toteutukseen liittyviin asioihin.

Voit aloittaa katsomalla videon, joka opastaa sinua hakemaan kirjoja HAMKin Finnan avulla >>

Hakusanojen valinta

Tiedonhaun tärkeimpiä vaiheita on osuvien hakusanojen valinta.

Kun valitset hakusanoja:

  • Mieti, mitkä sanat parhaiten kuvaavat aihettasi.
  • Mieti, haluatko löytää arkitietoa, ammatillista tietoa vai tieteellistä tietoa. Tiedonlähteet vaikuttavat hakusanojen valintaan.
  • Etsi synonyymeja: mieti, miten eri tavoilla samaa asiaa voidaan kuvata. Apua saat asiasanastoista . Käytetyin kotimainen asiasanasto on Yleinen suomalainen asiasanasto YSA .
  • Vaihtele käyttämiäsi hakusanoja ja katso, miten ne vaikuttavat hakutuloksiin.
  • Älä luovuta, vaikka et saisikaan tyydyttäviä tuloksia heti ensimmäisellä haulla. Tiedonhaku on jatkuva prosessi, jonka edetessä saat uusia ideoita ja löydät uusia hakusanoja.

Hakutekniikka

Kaikki tietokannat ja sähköiset käyttöliittymät toimivat samojen perusperiaatteiden mukaan ja tarjoavat samoja hakutekniikoita. Käyttötavoissa saattaa kuitenkin olla eroja.

Tavallisimmat hakutekniikat ovat:

  • hakusana
  • haun rajoittaminen (esim. kielen tai julkaisuajan mukaan: Finnan fasetit, tarkennettu haku)
  • hakusanan katkaisu (esim. yrittä?, wom*n)
  • fraasihaku (esim. ”yrittäjien eläkelaki”)
  • hakusanojen yhdistäminen: AND, OR, NOT.

Hakusanan katkaisu

Hakusanan katkaisumerkit vaihtelevat eri tietokannoissa. Muista aina tarkistaa, mitä katkaisumerkkiä ja miten tietokanta käyttää.

Esimerkkejä:
yrittäj* (yrittäjät, yrittäjyys, yrittäjän..)
?yrittäjä? (pienyrittäjä, pk-yrittäjän.. )
wom#n (woman, women)

Fraasihaku

Fraasihaku on käytännöllinen silloin, kun etsit tietoa aiheesta joka ilmaista useammasta sanasta koostuvalla käsitteellä, esim. kestävä kehitys. Jotta löytäisit käsitteeseen liittyviä tuloksia, sinun kannattaa laittaa se lainausmerkkeihin: ”kestävä kehitys”. Näin tuloksissa sanat esiintyvät aina rinnakkain. Lainausmerkkien kanssa voi käyttää myös sanan katkaisua, esim. ”kestäv* kehit*”.

Hakusanojen yhdistäminen

hakusanat - and

AND (JA)
Käytetään rajaamaan hakutulosta. Molempien sanojen täytyy löytyä tuloksista.
yrittäjä AND kiertotalous

hakusanat - or

OR (TAI)
Käytetään laajentamaan tuloksia: riittää, jos yksi sanoista löytyy tuloksista. TAI-operaattori soveltuu siis erityisen hyvin mm. synonyymien yhdistämiseen.
yrittäjät OR pienyrittäjät OR pk-yrittäjät OR mikroyrittäjät

hakusanat - not

NOT (EI)
Käytetään rajaamaan jotakin pois tuloksista.
kiertotalous NOT verotus

Esimerkkejä toimivista hakulauseista:

pienyritykset AND kiertotalous

pk-yritykset AND kiertotal* AND uudelleenkäyt*

(pienyritykset OR mikroyritykset OR pk-yritykset) AND (kiertotalous OR kierrätys OR uudelleenkäyttö)

Ratkaisuja ongelmatilanteisiin

Joskus hakutulokset saattavat yllättää. Tässä vinkkejä siihen, miten ratkaista tavallisimmat ongelmatilanteet.

Liikaa tuloksia?

  • Älä katkaise hakusanaa ollenkaan.
  • Rajaa hakua JA- tai EI- operaattoreilla.
  • Rajaa hakua tietokannan muilla rajaustyökaluilla (esim. kieli- tai aikarajaukset).
  • Kohdista haku tiettyyn kenttään (esim. asiasanoihin) .

Liian vähän tuloksia?

  • Teitkö liian tiukan rajauksen JA- tai EI-operaattoreilla?
  • Hae yläkäsitteillä tai lisää hakusanojen synonyymeja TAI-operaattorilla.
  • Kokeile katkaista hakusana.
  • Hae vapaatekstinä, älä kohdenna hakua esimerkiksi asiasanoihin tai nimekkeeseen.

Ei lainkaan tuloksia?

  • Kirjotusvihre(itä)?
  • Edustaako tietokanta sitä alaa josta olet etsimässä tietoa?
  • Kohdistitko haun oikein?  Esim. diabetes-sanalla ei kannata hakea tekijäkentästä.
  • Poimi sopiva(t) hakusana(t) tietokannan omasta asiasanastosta.

Vääriä tuloksia?

  • Kattaako tietokanta hakusi aihepiirin?
  • Tarkista hakusanat: katkaisitko ne liian aikaisin?

Akuutti vs. krooninen tiedontarve

Akuutti tiedontarve:  
Esim. Tarvitsen heti tiedon, milloin lähtee seuraava lento Helsingistä Barcelonaan. 

Akuutissa tiedontarpeessa on yleensä kysymys siitä, että tarvitaan nopeasti vastaus johonkin täsmäkysymykseen. Googlettaminen sopii tämän tyyppiseen tiedonhakuun, mutta toisinaan täytyy hakea tietoa kirjasta, tietokannasta tms. Akuuttiin tiedontarpeeseen riittää usein, että vastauksen saa yhdestä, luotettavasta lähteestä.

Akuuttia prosessikuvausta:

akuutti tiedontarve

Krooninen tiedontarve:

Esim. Jotta pystyn kehittämään omaa osaamistani alati muuttuvassa työelämässä, minun pitää seurata oman alani tärkeimpiä julkaisuja.

Krooninen tiedontarve edellyttää yleensä laajempaa ja syvällisempää tiedonhakua sekä toistuvaa palaamista aiheen pariin. Se vaatii erilaisten tiedonhakuväylien hyödyntämistä – pelkkä googlettaminen ei välttämättä riitä kovin pitkälle. Myös aiemmin omaksutun tiedon päivittäminen ajan tasalle kuuluu tähän kategoriaan. Niin opiskelussa kuin työelämässä ei kerran omaksuttu tieto riitä, vaan osaamista täytyy täydentää ja pitää ajan tasalla.

Kroonista prosessikuvausta:

krooninen tiedontarve

Mitä tietoa missä tilanteessa?

Korkeakouluopinnoissa joutuu etsimään ja valitsemaan tietoa monenlaisiin tiedontarpeisiin. Jonkin täsmällisen vastauksen hakeminen suppeaan kysymykseen on luonteeltaan erilaista tiedonhakua kuin laajemman lähdeaineiston kerääminen projektityöhön tai opinnäytteeseen. Tietoa hakiessa täytyy arvioida myös tiedon luonnetta ja käyttötarkoitusta, ts. tarvitaanko yleistietoa, tieteellistä tutkimustietoa vai ammatillista tietoa. Tällöin on hyvä ymmärtää näiden eri tiedon lajien ominaisuuksia.

Tieteellinen tutkimustieto = Tutkimustieto on perusteltua, objektiivista ja kommunikoitavaa. Tutkimustieto pyrkii totuudellisuuteen tarjoamalla tiedoksi perustelluimman käsityksen eli sen, jota tutkimus parhaiten tukee. Tutkimustieto on myös näkökulmaista ja pohjautuu perusteltuun ja auki kirjoitettuun rajaukseen eli tutkimuksen tapaan tarkastella tiettyä asiaa.

Ammatillinen tieto = Alan asiantuntijoiden tuottamaa tietoa työelämän tarpeisiin. Luonteeltaan soveltavaa ja käytännönläheistä. Esim. Talouselämä-lehden artikkelit.

Arkitieto = Arkikokemukseen perustuva tieto. Arkitietoa käytetään yleensä käytännöllisten ja tietyssä tilanteessa ilmenevien ongelmien ratkaisussa ja se pohjautuu aiempaan tietoon.

Lähde:
Ronkainen, S., Pehkonen, L., Lindblom-Ylänne, S. Paavilainen, E. (2011). Tutkimuksen voimasanat. Helsinki: WSOYpro.

Taustoittamiseen ja syvällisempään perehtymiseen kirjat tarjoavat usein kattavimman aineiston. Tieteellisistä ja ammattiartikkeleista taas löytyy yleensä alan uusin tieto.

Katso kirjasto-Lissun video, jossa hän neuvoo aikuisopiskelija Tomppaa artikkelin tunnistamisessa >>

Kirjat, lehdet, tutkimusartikkelit ja erityistiedonlähteet, kuten SFS Online, RT tietoväylä ja Terveysportti ovat löydettävissä HAMK Finnan kautta.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU