Opiskelijahyvinvointi

Opiskelijahyvinvointi

21.08.2018 10:20

Opiskeluhyvinvointi

Hyvinvointi muodostuu lukuisista tekijöitä ja eri ihmisillä eri tavoin. Voidakseen hyvin, ihminen tarvitsee arkeensa työtä ja toimintaa, haasteita, onnistumisen kokemuksia, ihmissuhteita ja iloa. HAMK:n strategian mukaisesti HAMK välittää opiskelijoistaan ja panostaa heidän hyvinvointiinsa.

Opiskeluhyvinvoinnin parissa HAMKissa työskentelevät opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija Maija Kerkola, liikuntasuunnittelija Jari Virtanen ja opintopsykologi Tiina Pihlajamäki. Lisäksi opiskelijoilla on käytössään opiskeluterveydenhuollon sekä seurakunnan palvelut omilla kampuksillaan.

Opiskeluhyvinvoinnin palvelut

Opiskelijana sinulla on mahdollisuus käyttää opiskeluhyvinvoinnin erilaisia palveluita opintojesi aikana HAMKissa. Tapaamme opiskelijoita  lukuvuoden aikana jokaisessa yksikössä, eli tulemme tarvittaessa juuri sinun kampuksellesi. Teemme tiiviisti yhteistyötä sinun ja opinto-ohjaajien, terveydenhoitajien ja muiden opiskelijapalveluista vastaavien tahojen kanssa.

Voit tulla luoksemme keskustelemaan luottamuksellisesti opiskeluun liittyvistä kysymyksistä tai huolista.  Voit ottaa yhteyttä, jos esimerkiksi epäilet kärsiväsi opiskelu- ja oppimisvaikeuksista, motivaation puutteesta, ajanhallinnan vaikeuksista, talouteen tai päihteisiin liittyvistä huolista tai jos haluat että mielialaasi kartoitettaisiin.

Halutessasi keskustella kanssamme, ota meihin yhteyttä sähköpostitse.

Keskustelutuen lisäksi järjestämme erilaisia opintoja tukevia vapaasti valittavia opintojaksoja. Näitä opintojaksoja järjestetään sekä syksyllä että keväällä. Opintojaksotarjonta löytyy löytyy opiskelijasivujen kautta.

Sinun on mahdollista saada erityisjärjestelyjä opiskelujesi tueksi, jos kärsit esimerkiksi oppimisvaikeuksista. Myös opiskelijaksi hakeva voi saada esim. valintakokeeseen erityisjärjestelyjä. Järjestelyjä haetaan tältä sivulta löytyvän linkin kautta.

Oppilaitospapit

Kohtasitko kampuksella pastorin? Voit kääntyä hänen puoleensa, kun pohdit omaa suuntaasi elämässä. Pappi on tukenasi kun suru koskettaa, et jaksa kantaa taakkaasi yksin, elämän langat ovat solmussa tai kaipaat ulkopuolista kuuntelijaa.

Oppilaitospastorit ovat valmiita henkilökohtaisiin ja luottamuksellisiin keskusteluihin elämän monissa kysymyksissä, kun etsit suuntaa hengellisissä kysymyksissä tai pohdit suhdettasi Jumalaan. Ota rohkeasti yhteyttä sähköpostilla, puhelimella tai paikan päällä kampuksilla hihasta nykäisemällä! Keskustelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Papin voit pyytää myös kastamaan tai vihkimään avioliittoon.

Oppilaitospastorit toimivat myös kampuksella uskonnollisten asioiden asiantuntijoina ja heitä voi kutsua mukaan keskusteluihin. Papit ovat sitoutuneet noudattamaan kampuksien yhdenvertaisuuden periaatteita ja kunnioittavat jokaisen omaa vakaumusta.

HAMK:in alueella toimivat evankelis-luterilaiset seurakunnat tukevat monipuolisesti opiskelijoiden hyvinvointia. HAMK:in ja seurakuntien yhteistyöstä on solmittu sopimus kesäkuussa 2014.

Oppilaitospappi, EvoSeurakuntapastori Iina Jokilaakso0408049502iina.jokilaakso@evl.fi
Oppilaitospappi, ForssaEikka Kähärä0504032245eikka.kahara@evl.fi
Oppilaitospappi, HämeenlinnaMatleena Ikola
Facebook: Oppilaitospappi Matleena
Instagram: oppilaitospappi_Matleena
0408049489matleena.ikola@evl.fi
 Matleena on tavattavissa Visamäessä parittomien viikkojen keskiviikkoisin klo 12.15-14. Sitä ennen hiljainen hetki klo 12-12.15 Visamäessä S-talon huoneessa S117.  
Oppilaitospappi, LepaaTiina Heino0408277635tiina.heino@evl.fi
Oppilaitospappi, MustialaTeijo Peltola0505930554teijo.peltola@evl.fi
Oppilaitospappi, RiihimäkiJukka Vänskä0504694705jukka.vanska@evl.fi
Oppilaitospappi, ValkeakoskiJarno Jalonen0407441653jarno.jalonen@evl.fi

Hyvinvointi

Kun voi hyvin, oppii paremmin. Vastaavasti opiskelu voi tukea hyvinvointia esimerkiksi tuomalla elämään mielekästä sisältöä tai uusia ihmissuhteita.

Hyvinvointi on monen tekijän summa. Kokonaisvaltaisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan henkistä, fyysistä, sosiaalista ja taloudellista hyvinvoinnin kokemusta sekä toimintakykyä. Omaan hyvinvointiin voi vaikuttaa suunnitelmallisesti luomalla itselle sopivia tavoitteita ja soveltamalla terveellisiä elämäntapoja omassa arjessa.

Tämän sisällön on tarkoitus auttaa sinua kehittämään ja arvioimaan omaa hyvinvointiasi. Hyvinvoinnin polut tarjoavat neuvoja, vinkkejä ja hyödyllistä tietoa hyvinvoinnista. Löydät välineitä sekä hyvinvoinnin ylläpitämiseen että keinoja tilanteisiin, joissa ongelmia on jo kehittynyt. Silloin kun omat keinot eivät riitä, hyvinvoinnin polkujen päämäärä on ohjata sinut oikeiden auttajien luokse.

Hyvinvoinnin polut

  • Elämäntavat opiskelun tukena
    • Liikunta
    • Uni
    • Ravinto
  • Mielen hyvinvointi ja voimavarat
    • Stressi
    • Jännittäminen
    • Rentoutuminen ja tietoisuustaidot
    • Itsetuntemus
    • Iloa arkeen
  • Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi
  • Terveys ja sairastuminen
  • Kriisit

Elämäntavat opiskelun tukena

Liikunta, lepo ja monipuolinen ravinto muodostavat hyvinvoinnin ja oppimiskyvyn perustan.

Liikunta

Liikkumisen merkitys

Nykyisin työntekijöiden hyvinvointia arvostetaan. Enää ei riitä pelkkä oman ammattialan osaaminen, vaan lisäksi tarvitaan hyvää terveyttä, aktiivista elämänasennetta, sitkeyttä, hyviä sosiaalisia taitoja ja yhteisten pelisääntöjen noudattamista. Ne kaikki ovat taitoja, joista jokainen meistä voi oppia harrastamalla liikuntaa. Joukkuepeleissä oppii vuorovaikutustaitoja, sääntöjen mukaan pelaamista, ja minkä tahansa lajin harrastaminen osoittaa sitoutumista sekä sitkeää tuloksiin pyrkimistä. Liikunta tuo iloa elämään!

Kaikille hamkilaisille pyritään varmistamaan tasa-arvoiset mahdollisuudet harrastaa liikuntaa kampuspaikkakunnasta riippumatta. Ajoittain se on hieman haasteellista, koska kaikilla kampuksilla ei ole käytettävissä liikunnan harrastamiseen soveltuvia tiloja. Silloin liikuntapalveluita järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Lukukausittain julkaistavasta liikuntakalenterista löytyvät kaikki HAMKin liikuntapalvelut, ja Yammerin Liikunta-ryhmää seuraamalla tietää ”missä mennään”.

Materiaalia:

Videot:

Uni

Uni ja oppiminen

Riittävä ja laadukas yöuni tukee oppimista ja muistia sekä edistää kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Katso Youtubesta TED-educationin video unen vaikutuksesta oppimiskykyyn.

Uni ja muut elämäntavat

Unen laatuun vaikuttaa kaikki päiväaikainen tekeminen ja yleinen elämäntilanne. Siksi kannattaakin pohtia, liikkuuko tarpeeksi, syökö riittävästi ja oikein ja ovatko ajanhallinnan taidot kunnossa. Päihteet vaikuttavat unen laatuun ja siten häiritsevät hyvää yöunta. Myös uniongelmia aiheuttavaa stressiä voi pyrkiä vähentämään ja stressaavan elämäntilanteeseen on hyvä puuttua ajoissa.

Parempaa unta

Lievät ja väliaikaiset univaikeudet ovat tavallisia ja liittyvät usein stressiin. Univaikeus voi ilmetä vaikeuksina nukahtaa, virkistämättömänä unena tai yöllisenä heräilynä.

Lievään ja lyhytkestoiseen univaikeuteen voi saada apua itsehoidollisista menetelmistä. Lue lisää Mielenterveystalon sivuilta tai kokeile Headsted.fi -sivuston Levollinen uni –ohjelmaa oman tilanteesi kartoittamiseen ja rauhallisemman yöunen löytämiseen.

Tukea ja apua

Jos univaikeus pitkittyy tai et saa lainkaan nukuttua, tilanteeseen on hyvä keskustella terveydenhuollon ammattilaisen kuten terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

Materiaaleja käyttöön:

Ravinto

Ravinto ja oppiminen

Monipuolinen ravinto ja säännölliset ruoka-ajat auttavat jaksamaan paremmin ja siten edistävät myös opiskelua. Opiskelijan etuuksiin kuuluu edullinen ja monipuolinen lounas, joka kannattaa hyödyntää aina kun mahdollista.

Ruokailu ja muut elämäntavat

Parhaimillaan ruokahetket tuovat päivään rytmiä, minkä lisäksi ne voivat olla meille tärkeitä hengähdyshetkiä ja sosiaalisia tapahtumia. Ruuanlaitto tai uusien ruokalajien kokeileminen voivat puolestaan tuoda elämään merkityksellistä sisältöä ja uusia kokemuksia. Terveellinen ruokavalio kuuluu myös osaltaan fyysisen kunnon ylläpitämiseen ja edistää painonhallintaa.

Silloin, kun ajankäytössä ja muissa elämäntavoissa on vaikeuksia, se yleensä heijastuu ruokailuunkin tavalla tai toisella. Esimerkiksi ruokarytmi voi häiriintyä jos muu päivärytmi on kovin epäsäännöllinen.

Tukea ja apua

Joskus omaan syömiseen ja ruokarytmiin voi tarvita ammattilaisen neuvoja. Näin voi olla esimerkiksi jos syöminen jatkuvasti hallitsee ajatuksia tai jos ruokahalu on mennyt vaikkapa matalan mielialan vuoksi. Silloin kannattaa keskustella tilanteesta terveydenhuollon ammattihenkilön kuten terveydenhoitajan tai lääkärin kanssa.

Mielen hyvinvointi ja voimavarat

Hyvinvointi on hyvin henkilökohtainen kokemus. Kannattaa pysähtyä miettimään, mikä itselle tuottaa hyvää oloa ja iloa elämään. Silloin, kun tunnistaa hyvinvointia tuottavat tekijät, eivät ponnistelut sen edistämiseksi ole ”osoitteettomia”.

Stressi

Stressi on kaikille meille tuttu asia. Se kuuluu normaaliin elämään ja kertoo ihmisen luontaisesta kyvystä reagoida muuttuviin olosuhteisiin ja sopeuttaa toimintaansa niihin.  Jatkuessaan pitkään ja voimakkaana stressi voi kuitenkin muodostua uhkaksi terveydelle ja hyvinvoinnille.  Sitä ei siis voi kokonaan poistaa elämästä, mutta liiallista stressiä on hyvä oppia säätelemään.

Myönteinen stressi

Pieni määrä stressiä kuuluu elämään ja voi auttaa myös aikaansaamisessa ja tehtäviin motivoitumisessa. Jos sinun on hankalaa tarttua tehtäviin ja kaipaat myönteistä potkua opintoihin, myönteinen stressi voi auttaa. Myönteistä stressiä opiskeluun voi lisätä esimerkiksi:

  • Pohtimalla omia vahvuuksia ja niiden parempaa hyödyntämistä opinnoissa
  • Pohdimalla itselle tärkeitä asioita ja asettamalla tavoitteita
  • Keskustelemalla muiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä
  • Kehittämällä ajanhallinnan taitoja

Stressin tunnistaminen

Stressi johtuu tahdosta riippumattoman hermoston aiheuttamasta reaktiosta, joka valmistaa kehoa taistelemaan, pakenemaan tai lamaantumaan uhkaavissa tilanteessa. Seurauksena voi olla esimerkiksi hengityksen tihenemistä ja sydämen nopeampaa sykkimistä. Moni tunnistaa oman stressitilansa juuri fyysisistä oireista.

Fyysisten oireiden lisäksi stressi voi näkyä myös ajatuksina kuten huolina ja murehtimisena. Stressaantuneena voi olla vaikeaa keskittyä olennaiseen ja tähän hetkeen.

Stressin tunnistamisessa auttavia kysymyksiä:

  • Tuntuuko elämäni olevan tasapainossa?
  • Riittääkö aikani olennaiseen?
  • Onko kehossani kireyden tai levottomuuden tunteita?
  • Haittaavatko huolet keskittymistäni?
  • Saanko nukuttua?

Stressinhallinta

Rentoutumismenetelmien harjoittelu voi ehkäistä ja helpottaa fyysistä stressiä. Myös luontoympäristöllä on monia todettuja stressiä hälventäviä vaikutuksia.

Opiskelustressiä voi pyrkiä itse ennaltaehkäisemään hyvän ajankäytön avulla ja huolehtimalla terveellisistä elämäntavoista.

Headsted.fi –sivuston stressinhallintaohjelmat auttavat opiskelu- ja työperäisen stressin arvioimisessa ja uusien stressinhallinnan keinojen löytämisessä.

Tukea ja apua

Jos omat keinot eivät riitä, stressinhallintaan voi saada myös tukea. Opiskeluun liittyvässä stressissä ja jaksamisen ongelmissa tukea voi saada opintopsykologin palveluista. Tuki voi olla esimerkiksi stressaavan opiskelutilanteen jäsentelemistä ja uusien stressinhallintakeinojen löytämistä. Opintopsykologin tukea voi saada sekä kasvotusten että verkossa.

Jos tilanne on erityisen kuormittava, stressiä esiintyy usealla elämän osa-alueella ja apua tarvitaan nopeasti, kannattaa kääntyä terveydenhuollon palveluiden puoleen.

Materiaaleja käyttöön

Jännittäminen

Jännittäminen on jossain määrin kaikille tuttu asia. Joillakin se on lievää ja hallittavaa, kun taas joillekin se voi muodostua hankalaksi, elämää ja opiskelua rajoittavaksi asiaksi.

Moni jännittää

Jännittäminen on yleistä ja luonnollista: yli 70 % jännittää joskus ja joidenkin tutkimusten mukaan jopa 30 % opiskelijoista kamppailee esiintymisjännityksen kanssa.

Jännittämistä ei myöskään aina näe päällepäin. Jännittää voi kuka tahansa, olipa sitten ulosäinsuuntautuva ja esiintymisestä nauttiva tai ujo ja itsekseen viihtyvä luonne.

Joskus jännitystä voi helpottaa jo se, että tietää jännityksen olevan yleistä ja että toisetkin jännittävät. Lisätietoa jännityksestä voit lukea YTHS:n sivuilta.

Jännityksen tunnistaminen ja kohtaaminen

Jännitys ilmenee usein fyysisinä oireina: ääni värisee, hengitys tuntuu salpautuvan, kasvot punoittavat. Fyysiset jännitysoireet ovat tahdosta riippumattoman hermoston aikaansaama stressireaktio. Jotkut ovat saaneet niihin apua rentoutumismenetelmistä kuten palleahengityksestä ja progressiivisesta rentoutuksesta. Löydät ohjeet molempiin välilehdeltä ”rentoutuminen ja tietoisuustaidot”.

Jännittämiseen voivat fyysisten oireiden lisäksi sisältyä myös erilaiset ajatukset, kuten pelko jännityksen näkymisestä ulospäin, epävarmuus itsestä tai oletus, että muut arvioivat meitä kielteisesti. Seurauksena voi olla halua vältellä tilanteita, joissa näitä kielteisiksi miellettyjä tunteita ja ajatuksia ilmenee.

Headstedin Jännä juttu –ohjelma voi auttaa oman jännitysoireulun kartoittamisessa ja uusien keinojen löytämisessä jännittävien tilanteiden kohtaamiseen: https://headsted.fi/ohjelmat/janna-juttu/

SPIN-kysely Mielenterveyskylän sivuilla voi auttaa tunnistamaan hoitoa vaativan sosiaalisten tilanteiden pelon.

Tukea ja apua

Jos omat keinot eivät riitä, jännitykseen on hyvä hakea apua ennen kuin jännitys alkaa liiaksi rajoittaa elämää. Opiskelua haittaavasta jännityksestä voi keskustella opintopsykologin kanssa. Tukea jännitykseen voi saada sekä kasvokkain että verkossa.

Jännitys voi joskus vaikuttaa opiskelukykyyn, jonka vuoksi siihen voi tarvita opetuksen erityisjärjestelyitä.

Vaikeaan, useille elämänalueille ulottuvaan jännittämiseen kannattaa hakea apua terveydenhuollon palveluista. Lue myös psykoterapiaan hakeutumisesta HUS Mielenterveystalon sivuilta.

Materiaaleja käyttöön

Rentoutuminen ja tietoisuustaidot

Palaudutko riittävästi? Pystytkö keskittymään tähän hetkeen?

Tietoisuustaidot

Saatamme usein elää arkeamme kuin automaattiohjauksella, jolloin vietämme suuren osan ajasta vaipuneena esimerkiksi menneen murehtimiseen tai huoliin tulevasta. Saatamme myös juuttua haitallisiin ajatuskehiin, epäedullisiin toimintamalleihin ja tuloksettomaan kamppailuun sisäisiä kokemuksia vastaan, joita emme pysty kontrolloimaan. Moni tunnistaa myös suorittavansa, stressaavansa ja kiirehtivänsä liikaa. Tietoinen läsnäolo sen sijaan on tämän hetken kokemista tarkkaavaisena, hyväksyen sen juuri sellaisena kuin se on.

Tietoisuustaidot auttavat kehittämään uudenlaista suhdetta itseen, omiin ajatuksiin ja tunteisiin. Voit lisätä ymmärrystä ja hyväksyntää itseäsi kohtaan ja tätä kautta vaikuttaa tottumuksiin ja elämäntapoihin tietoisemmin, omien arvojen pohjalta. Harjoittelussa voit lähteä liikkeelle alle kootuista lyhyistä nauhoitteista.

Äänitteet

Tauot ja rentoutuminen

Jokainen tarvitsee hengähdystaukoja. Fyysisen ja henkisen aktiivisuuden jälkeen keho ja mieli kaipaavat aikaa palautua. Myös oppimisen kannalta on tärkeää levätä välillä ja pitää taukoja: silloin muisti toimii paremmin, keskittyminen helpottuu ja uudet asiat jäävät helpommin mieleen. Puhutaan myös kognitiivisesta ergonomiasta. On lisäksi huomattu, että hiukan rentoutuneemmassa tilassa ihmiset ajattelevat luovemmin. Ratkaisu mutkikkaaseen tehtävään voi siis hyvinkin löytyä vaikka leppoisalla iltakävelyllä.

Rentoutumisen opettelusta voi olla hyötyä stressin ennaltaehkäisemisessä ja jännityksen helpottamisessa. Palleahengitys on helppo tapa tunnistaa fyysisiä stressi- ja jännitystiloja. Katso ohjevideo palleahengitykseen Youtubesta. Muita rentoutusharjoitteita löydät alta. Etsi vapaasti omaan arkeesi parhaiten sopivat!

Äänitteet

Luonnosta hyvinvointia

Luontoympäristöllä on monia todettuja hyvinvointivaikutuksia: luonnossa oleskeleminen lievittää stressiä ja samalla fyysinen aktiivisuuskin usein lisääntyy.

Samoja hyvinvointivaikutuksia on todettu ainakin pienissä määrin olevan jo luontokuvien katselemisella tai luonnon äänten kuuntelemisella!

Lue lisää luonnon hyvinvointivaikutuksista HUS Mielenterveystalon sivuilta ja pohdi, kuinka voisit saada ne osaksi omaa arkeasi.

Itsetuntemus

Meistä jokaisella on kyky ja taito tutkia itseään ja oppia itsestään. Itsensä tunteva ihminen tuntee paremmin myös muut ihmiset, kykenee tekemään harkitumpia päätöksiä ja valintoja sekä selviytyy joustavammin erilaisista elämän haastavista tilanteista. Opinnoissa parempi itsetuntemus voi kasvattaa motivaatiota ja selkeyttää tulevaisuudensuunnitelmia.

Tunteet ja mieliala

Tunteiden ja toiminnan välillä on kaksisuuntainen yhteys: tunteet vaikuttavat toimintaan ja se, mitä teemme, vaikuttaa tunteisiimme. Arjessa puhutaan usein järki- ja tunneihmisistä, mutta jaottelu on jossain määrin harhaanjohtava. Kaikilla on tunteita. Tapamme reagoida niihin voivat vaikuttaa paljonkin elämäämme ja ihmissuhteisiimme.

Perustunteita Ekmanin (1992) mukaan:

  • Mielihyvä
  • Pelko
  • Viha
  • Inho
  • Suru
  • Hämmästys

Lisäksi on olemassa monia tunteita, jotka ovat sekoituksia eri perustunteista.

Kaikki tunteet ovat kehittyneet jotakin tarkoitusta varten: mikään tunne ei siis itsessään ole paha tai negatiivinen. Tunteet voivat kuitenkin johtaa toimintatapoihin, joista voi olla harmia. Pitkään jatkuva ja hyvin voimallinen tunne voi myös olla kuormittava.

Mielialojen ja toiminnan välistä suhdetta voi itse pyrkiä tarkkailemaan pitämällä mielialapäiväkirjaa. Tämä on nykyään helppoa kännykkäsovellusten avulla. Tutkimusten mukaan ihmisen hyvinvointia ja ihmissuhteita edistää, kun hän pystyy kohtaamaan omia tunteitaan rakentavasti, myös ikäviksi koettuja sellaisia. Esimerkiksi arkisia huolia voi kokeilla kirjoittaa illalla ylös ennen nukkumaanmenoa. Hyvin voimakkaita ja nopeita tunnereaktoita taas voi tietoisesti harjoitella tunnistamaan ja muuttamaan niitä hiljalleen.

Joskus erityisen haastavien tunteiden kohtaamiseen ja käsittelyyn saattaa tarvita ammattilaisen tukea, esimerkiksi psykoterapiaa. Lue HUS Mielenterveystalon sivuilta tunnelukoista ja psykoterapiaan hakeutumisesta.

Myötätunto

Itsemyötätunto tarkoittaa, että suhtaudumme itseemme ystävällisesti ja oikeudenmukaisesti. Itsemyötätunnon harjoitteleminen auttaa vähentämään haitallista ja kohtuutonta itsekritiikkiä ja omien virheiden ja epäonnistumisten vatvomista.

Itsemyötätuntoa voi herätellä kysymällä:

  • Vaadinko itseltäni enemmän kuin vaatisin muilta?
  • Kiinnitänkö yhtä paljon huomiota onnistumisiin kuin epäonnistumisiin?
  • Muistanko olla kiitollinen itselleni ja muille?
  • Onko itseni arvostelemisesta enemmän hyötyä vai haittaa?
  • Mitä toivoisin jonkun muun tässä tilanteessa sanovan minulle, minkälaista tukea tai palautetta kaipaisin päästäkseni eteenpäin?

Vastaavasti myötätunto muita ihmisiä kohtaan on oikeudenmukaista ja lempeää suhtautumista kanssaihmisiin: ystäviin, perheenjäseniin, opiskelutovereihin, opettajiin tai satunnaisempiin tuttavuuksiin.

Myötätunto muita kohtaan voi parhaimmillaan avartaa omaakin ajattelua ja lisätä itseymmärrystä.

Arvot ja valinnat

Jokaisella on arvoja. Arvot vaikuttavat pieniin ja isompiin päätöksiin, joita elämän varrella teemme – tiedostipa niitä tai ei. Omat arvonsa tiedostava voi kuitenkin tehdä tietoisempia valintoja, jotka vievät kohti itselle mielekkäämpää elämää.

Joitakin yleisiä arvoja:

  • Terveys
  • Ympäristö
  • Perhe ja ystävät
  • Luovuus
  • Uuden oppiminen
  • Muiden auttaminen

Kysymyksiä omien arvojen tunnistamiseen:

  • Mikä minulle on erityisen tärkeää?
  • Mikä minulle on arvokasta, mitä haluan vaalia?
  • Minkä eteen haluan tehdä töitä?
  • Mikä motivoi minua ja puskee elämässä eteenpäin?

Arvot toteutuvat teoissa. Esimerkiksi jos itselle arvokasta on uuden oppiminen, kannattaa tietoisesti pyrkiä tekemään tekoja, jotka edistävät sitä: lukea kirjoja, tehdä verkkokursseja, keskustella muiden ihmisten kanssa. Vastaavasti voi välttää tekoja, jotka vievät arvoista poispäin. Myös tekemättä jättäminen ja päätöksen venyttäminen voivat olla tällaisia tekoja.

Koska vuorokaudessa on vain rajallinen määrä tunteja, kannattaa arvojen ja tekojen ohella pohtia myös omaa ajanhallintaa.

Arvot voivat myös muuttua elämän mittaa. Joskus elämänmullistus tai kriisi voi laittaa arvot uuteen järjestykseen.

Vahvuudet

Jokaisella on vahvuuksia. Kuitenkin vain pieni osa ihmisistä osaa tutkimusten mukaan nimetä omat vahvuutensa.

Vahvuuksista voi olla hyötyä silloin, kun pohdimme omaa suuntaa ja sitä, miten arjesta saisi mielekkäämpää. Vahvuudet voivat auttaa myös opiskeluun ja uraan liittyvissä pohdinnoissa. Vahvuudet voivat auttaa myös vaikkapa CV:n kirjoittamisessa.

Ihminen, joka tuntee vahvuutensa, voi tehdä tietoisempia päätöksiä sen suhteen, haluaako mieluummin tehdä elämässä valintoja jotka tukevat näitä vahvuuksia, vai sellaisia, jotka haastavat menemään epämukavuusalueelle. Usein on tärkeää löytää tasapaino molempien ääripäiden väliltä: toisaalta tukea vahvuuksia, toisaalta kehittää ja vahvistaa muita piirteitä itsessään.

Kysymyksiä omien vahvuuksien tunnistamiseen:

  • Missä tilanteissa koen onnistumisen kokemuksia?
  • Missä minusta on hyötyä ja apua muille?
  • Mistä olen saanut muilta hyvää palautetta?

Kokeile vahvuustestiä verkossa (englanniksi tai suomeksi).

Materiaaleja käyttöön

Iloa arkeen

Pohditko elämän suuntaa? Tuntuuko arki harmaalta?

Arjen ilo ja mielekkyys löytyvät pienistä hetkistä

Ihmismieli on luontaisesti virittynyt negatiiviseen ja erilaisiin uhkatekijöihin. Sen vuoksi saatamme huomata helpommin elämän ikävät käänteet ja pettymykset kuin onnistumiset ja pienet valonpilkahdukset, ja elämän täyttävät helposti stressi, huolehtiminen tai tunne merkityksettömyydestä. Toisinaan myös hyvän ja onnellisen elämän sinnikäs tavoittelu voi tahattomasti viedä meitä täysin vastakkaiseen suuntaan: vaatimus ”täydellisestä onnesta” tai ”elämänmuutoksesta kertarysäyksellä” voi itsessään estää nauttimasta arjen hyvistä hetkistä.

Arjen hyvien hetkien havaitsemisessa auttavat:

  • Päivän tapahtumien pohtiminen ja kirjaaminen. Opit tunnistamaan, minkälaiset asiat sinulle tuottavat iloa ja hyvää mieltä. Aina ne eivät ole etukäteen ilmeisiä.
  • Kiitollisuuden kokeileminen. Esimerkiksi: missä muut ihmiset ovat auttaneet sinua tämän viikon aikana? Minkälaisia ystävällisiä tekoja olet nähnyt ihmisten toisilleen tekevän?
  • Vertailun välttäminen. Sanotaan, että ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Joskus se pitää paikkansa, mutta vertailu voi myös lannistaa ja viedä iloa oman arjen hyvistä hetkistä. Silloin kannattaa kysyä itseltään, onko hyödyllistä vertailla, vai kannattaako energiansa keskittää mieluummin omaan elämään ja sen mahdollisuuksiin.  Vertailuhalun yllättäessä on hyvä muistaa myös, että useimmat ihmiset kohtaavat elämänsä aikana ongelmia, eivätkä kaikki näy päällepäin.
  • Toiminta odottamisen sijasta. Pitkästyminen tai merkityksettömyys voivat olla tunteina lamaannuttavia ja niihin jää helposti kiinni. Mitä sellaista ihan pientä voisit tehdä nyt, mikä jollakin tavalla aktivoisi sinua: fyysisesti, henkisesti tai sosiaalisesti?

Linkkivinkkejä mielekkääseen arkeen:

Entä jos arki on jatkuvasti raskasta?

Pitkään jatkuva tunne siitä, että arki on puurtamista josta puuttuu mielekkyys, voi altistaa masennukselle ja uupumukselle. Headsted.fi -sivuston verkko-ohjelma Hyvän elämän kompassi voi auttaa arvioimaan omaa tilannetta sekä ottamaan etäisyyttä alakuloon ja etsimään mielekästä suuntaa.

Jos omat keinot eivät riitä, tilanteeseen on hyvä hakea ammattilaisen tukea. HAMKin opintopsykologilta voi saada lyhytkestoista tukea omaan jaksamiseen liittyvissä kysymyksissä sekä kasvokkain että verkossa. Pidempiaikaista tukea tarjoavat kunnalliset mielenterveyspalvelut, joihin hakeutuminen on maksutonta.

Sosiaalinen ja taloudellinen hyvinvointi

Sosiaalinen hyvinvointi

”Yritä ensin itse ymmärtää toisia ja vasta sen jälkeen voit pyytää toisia ymmärtämään itseäsi” (Stephen Covey, 1992)

Emme elä tyhjiössä! Muut ihmiset vaikuttavat meihin toiminnallaan ja meillä on vaikutusta muihin. Myös oppiminen on sosiaalinen prosessi, ja opinnoissa tarvitaan jo alusta lähtien monenlaisia vuorovaikutuksen taitoja.

Yksilön sosiaalisuus

Jokaisella on oma, temperamentista ja elämäntilanteesta kumpuava tarpeensa sosiaalisuuteen. Toinen kaipaa luonnostaan ympärilleen ison joukon ihmisiä, toiselle riittää parikin läheistä ystävää. Uusissa elämäntilanteissa joku tutustuu helposti kun toinen tarvitsee enemmän välimatkaa ja sulattelua. Luontainen sosiaalisuus voi vaikuttaa myös opiskelu- ja uravalintoihin sekä siihen, mitä tilanteita haluamme välttää.

Lisäksi jokaisella on erilaisia vuorovaikutukseen ja sosiaalisiin tilanteisiin liittyviä taitoja, jotka karttuvat elämän ja kokemuksen mittaa.

Esimerkkejä sosiaalisusta taidoista:

  • Taito ilmaista omat näkemyksensä keskustelussa
  • Taito kuunnella ja ymmärtää muita

Lue lisää sosiaalisista taidoista Nyyti RY:n sivuilta.

Itsetuntemusta kehittämällä voi parantaa myös sosiaalisia taitojaan.

Ryhmässä toimiminen

Jokainen on osa jotakin ryhmää. Parhaimmillaan ryhmätyöskentely tekee oppimisesta antoisampaa ja tarjoaa uusia näkökulmia. Samalla opitaan myös työelämässä tärkeitä tiimityöskentelytaitoja.

Kaikki ryhmät ovat erilaisia, toisaalta niissä on myös samaa. Ryhmän muodostuminen noudattaa usein tiettyjä vaiheita. Hyvässä ryhmässä jäsenet kunnioittavat toisiaan ja pystyvät myös ilmaisemaan omat tarpeensa ja ajatuksensa. Pelisääntöjä voi olla tarpeen luoda esimerkiksi sille, missä ja mihin kellonaikoihin työskennellään ja ollaan tavoitettavissa, etenkin jos ryhmän jäsenet tulevat kovin erilaisista taustoista ja elämäntilanteista.

Vuorovaikutustaidot tukevat yksilönä ryhmässä toimimista.  Jokainen voi pohtia ja kehittää omia vuorovaikutustaitojaan: missä olen taitava, missä on vielä opittavaa?

Tutustuminen ja hyvien ihmissuhteiden vaaliminen

Uusiin ihmisiin tutustumista edesauttavat usein yhteinen toiminta ja kiinnostukset. Samanhenkisiä ihmisiä voi löytää esimerkiksi liikunnan parista tai opiskelijajärjestön toiminnasta. Yhtä hyvin tutustua voi vaikkapa työväenopiston kurssilla tai taidenäyttelyssä. Netistä löytyy nykyään monia harrastus- ja kiinnostusryhmiä, joissa voi tavata muita ihmisiä. Ei kuitenkaan kannata jäädä odottelemaan, että uudet ihmiset löytäisivät meidät.

Syvällisempään tutustumiseen tarvitaan aikaa, avoimuutta ja aitoa kiinnostusta sekä muita ihmissuhdetaitoja.

Parisuhteessa oleva tai perheellinen opiskelija voi hyötyä Väestöliiton palveluista, joihin kuuluu mm. chatteja, kursseja ja maksutonta keskusteluapua verkossa.

Yksinäisyys

Yksinäisiä on joidenkin tutkimusten mukaan jopa 10 % korkeakouluopiskelijoista. Yksinäisyys ei aina näy päällepäin: se voi olla myös henkistä yksinäisyyttä tai yksinäisyyttä tietyllä elämän osa-alueella.

Joskus muihin tutustumista voi vaikeuttaa jännittäminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko.

Taloudellinen hyvinvointi

Opiskeluaikana oma taloudellinen tilanne usein muuttuu ja saattaa aiheuttaa huolia.

Talouden suunnittelu

Omaa taloutta kannattaa opetella seuraamaan ja suunnittelemaan. Avuksi voi ottaa esimerkiksi erilaiset älypuhelinsovellukset tai perinteisen kynän ja muistikirjan. Siten oppii tunnistamaan erilaiset huomaamatta kertyvät kulut, jotka koostuvat pienistä päivittäisistä tai viikoittaisista ostoksista. Säästää tietysti kannattaa, jos se on omassa tilanteessa mahdollista.

Asuminen

Muuttaminen ja erityisesti asuminen ensimmäistä kertaa omillaan voi tuottaa stressiä, vaikka olisi samaan aikaan myös tervetullut ja kaivattu elämänmuutos.

Asuminen vie yleensä isoimman haukkauksen myös opiskelijan tuloista. Lue lisää asumistuesta Kelan sivuilta.

Taloudelliset vaikeudet

Mikäli olet kohdannut taloudellisia vaikeuksia tai ennakoit itselläsi sellaisia, oma-apua voi saada HUS Mielenterveystalon verkko-ohjelmasta.

Asumistuen, opintorahan ja opintolainan lisäksi opiskelijalla on viime sijassa mahdollisuus hakea Kelasta toimeentulotukea. Toimeentulotuki edellyttää yleensä, että opintolaina on nostettu.

Tukea pidemmälle edenneisiin talousvaikeuksiin voi saada oman kunnan velkaneuvonnasta tai Takuusäätiöstä.

Oletko sairastunut? Etsitkö terveyteen liittyvää tietoa?

Luotettavaa tietoa terveydestä

Pohditko, mistä löytäisit luotettavaa terveystietoa kotoa käsin? Tutkittua ja ajantasaista tietoa kehon ja mielen terveydestä on koottu HUS Terveyskylän sivuille ja YTHS:n Terveystietopankkiin.

Terveydenhuollon palvelut opiskelijoille

Opiskelijoille on tarjolla terveydenhuollon palveluita. Tietoa palveluista ja eri kampusten terveydenhoitajien yhteystiedot on koottu HAMKin sivuille.

Jos sairastun pidempiaikaisesti

On mahdollista, että opiskelija sairastuu opiskeluaikana pidempiaikaisesti. Kuten työntekijä, myös opiskelija voi hakea tarvittaessa sairauslomaa.

Lyhyen, muutaman päivän tai viikon sairausloman ajaksi opintotukea ei välttämättä tarvitse keskeyttää. Pidempikestoisesti sairastuvan kannattaa hakea sairauspäivärahaa, jotta opintotukikuukausia ei kulu sairastamiseen. Lue lisää Kelan sivuilta.

Oletko kohdannut kriisin?

Kriisi tarkoittaa tapahtumaa, joka tavalla tai toisella suistaa elämän raiteiltaan. Kyseessä voi olla elämänmuutos kuten parisuhteen päättyminen tai äkillinen tapahtuma kuten onnettomuus. Kriisejä on siis monenlaisia. Osaan voi kaivata välitöntä tukea ja mahdollisuutta keskustella tapahtumasta. Osa kohdatuista kriiseistä saattaa alkaa pohdituttaa mieltä vasta pitkäkin ajan kuluttua.

Välitöntä tukea

Välitöntä tukea kriiseissä voivat tarjota paikalliset kriisipäivystykset ja valtakunnallinen kriisipuhelin:

010 195 202

arkisin 9:00-7:00

viikonloppuisin ja juhlapyhinä 15:00 – 7:00

Kriisin jälkeen

Kriisit ja vaikeat kokemukset voivat alkaa vaivata mieltä ja kaivata käsittelyä myös myöhemmin, kun tapahtuma ei ole enää akuutti.

Selma-oma-apuohjelma verkossa auttaa tunnistamaan kriisin käsittelyyn kuuluvia vaiheita ja toimii tukena tapahtumien itsenäisessä käsittelemisessä.

Verkkokriisikeskus Tukinetistä voi saada tukea nimettömästi.

Tapahtumasta voi olla lisäksi hyödyllistä keskustella ammattilaisen kuten terveydenhoitajan, opintopsykologin tai oppilaitospastorin kanssa.

Opiskelutaidot

Ajankäyttö

Tunnetko, että aikasi kuluu oikeisiin asioihin?

Työkaluja ajankäyttöön

Keskeisiin korkeakouluopiskelijalta vaadittaviin taitoihin kuuluu kyky suunnitella omaa ajankäyttöä. Tämä koskee niin ajan jakamista erilaisten opiskelutehtävien kesken kuin ajan jakamista opiskelu- ja muuhun aikaan. Koska yhä useammalla opiskelijalla on töitä, aikaa syöviä harrastuksia tai perhe, törmätään ajankäytön haasteisiinkin entistä useammin. Lisäksi ajastamme kilpailevat monet ’näkymättömät’ syöpöt kuten sosiaalinen media tai huoliajatukset.

  • Ajanhallinnassa on pitkälti kyse valinnoista: koska aikaa on rajattu määrä, on tärkeää tehdä tietoisia päätöksiä sen suhteen, miten opiskelupäivänsä käyttää. Esimerkiksi yhden työn loputon viilailu vie aina aikaa joltakin muulta. Parempien päätösten tekemisessä auttaa omien arvojensa tunnistaminen.
  • Yhteen asiaan kerrallaan keskittyminen kannattaa. Monen asian yhtäaikainen tekeminen voi tuntua tehokkaalta, mutta tosiasiassa se tutkimusten mukaan kuormittaa aivoja ja hidastaa tehtävien saamista valmiiksi. Myös puhelimen vilkuilu tai ylimääräiset välilehdet selaimessa vievät yllättävän paljon huomiota, vaikka näitä sekunteja emme välttämättä itse rekisteröisikään.
  • Kalenterin käyttö ja listojen tekeminen auttavat siirtämään tehtäviä työmuistin rajallisesta varastosta jonnekin, missä ne ovat aina esillä, mutta eivät jatkuvasti mielessä ja huolissa.
  • Pidä riittävästi taukoja: jokaista 45 minuutin työskentelyjaksoa kohti kannattaa noin vartin tauon pitäminen. Taukojen aikana aivot parhaimmillaan virittyvät eri tavoin, jolloin syntyvät luovat ideat ja ratkaisut.

Linkkivinkkejä:

Tuottavuutta lisääviä sovelluksia puhelimeen:

  • Todoist
  • Pomicro
  • Writeometer

Materiaaleja käyttöön:

Kirjoittaminen ja lukeminen

Tuntuuko kirjallinen työskentely haastavalta? Tuntuuko sinusta, ettet löydä teksteistä niiden olennaista sisältöä tai että sinun on hankalaa lukea kokeisiin tehokkaasti?

Kirjoittaminen

Kirjoittamiseen on viimeistään korkeakouluopinnoissa hyvä oppia suhtautumaan prosessina, joka koostu monista vaiheista. Liikkeelle lähdetään suunnittelusta ja sen jälkeen karkeiden luonnosten kautta edetään valmiimpiin, kunnes lopussa teksti kirjoitetaan puhtaaksi ja oikoluetaan. Prosessinomainen kirjoittaminen voi ensin tuntua ajatuksena työläältä, mutta yleensä se kannattaa. Kun kirjoittamiseen suhtautuu prosessina, vähentää se myös omaa painetta aloittaa ja saada kerralla valmista jälkeä. Pitkissä teksteissä kuten opinnäytetyössä on yleensä myös kehittävää saada palautetta eri prosessin vaiheissa.

Prosessimainen kirjoitustapa voi auttaa myös tekstin jäsentämisessä. Yleensä tekstin jäsennyksessä kannattaa huomioida ainakin:

  • Alussa riittävä johdatus aiheeseen: mistä kirjoitat ja miksi? Mitä ovat aiheeseen liittyvät peruskäsitteet? Ne on hyvä avata tarvittaessa.
  • 1 aihe/kappale, ja kappaleen pääasian esittely jo kappaleen alussa ilman turhia johtolauseita. Jo suunnitteluvaiheessa teksti on hyvä luonnostella aiheittain miettimällä aihe esimerkiksi 6-12 kappaleeseen. Esittämisjärjestystä on helppo vaihtaa myöhemminkin, ajantuksenvirtamaisia ja rönsyileviä kappaleita sen sijaan joutuu muokkaamaan enemmän.
  • Loppukappaleessa lyhyt yhteenveto, mahdolliset auki jäävät kysymykset ja jatkopohdinnan tarpeen ilmaisu sopivat tähän kohtaan. Aina niitä kuitenkaan tarvitse mainita erikseen.

Lähteiden käyttö on osa hyvää akateemista kirjoittamista. Lähteet aiheuttavat päänvaivaa monille ja voivat tuntua ensin turhalta pahalta. On hyvä muistaa, että lähteillä on tarkoituksensa. Lähteiden avulla voit…

  • Perustella sanomaasi: kuka aihetta aiemmin on tutkinut, mitä siitä tiedetään, mihin voit nojata väitteissäsi?
  • Antaa kunnian ajatuksista niiden alkuperäiselle kirjoittajalle: ethän laittaisi toisen maalaamaa tauluakaan myyntiin omalla nimelläsi!

Jos kirjallinen työskentely on vaikeaa oppimisvaikeuden kuten lukivaikeuden vuoksi, käyttöön voi olla tarpeen ottaa erilaisia apuvälineitä kuten sanelemista.

Lukeminen ja muistiinpanot

Lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen on olemassa tutkitusti tehokkaita tekniikoita, jotka kannattaa ottaa käyttöön.

  • Silmäileminen ennen varsinaista lukemista luo mieleen ’odotusten kehikon’ siitä, mitä on luvassa. Silloin luetulla sisällöllä on jo valmiiksi jotakin, mihin tarttua kiinni.
  • Alleviivausten sijasta merkintöjä ja kysymyksiä: Alleviivaaminen on monien tutkimusten mukaan melko tehotonta. Parempi tapa on tehdä lukemisen aikana tekstin viereen merkintöjä, jotka voivat olla esimerkiksi tekstin jäsentelyä (’nämä asiat liittyvät yhteen’) tai epäselvien kohtien merkitsemistä myöhempää tarkastelua varten. Jos kuitenkin haluat alleviivata, käytä alleviivaustussia harkiten ja etsi korkeintaan yksi pääasia kustakin kappaleesta.
  • Välittömän uudelleenlukemisen sijasta harjoituksia: Tutkimusten mukaan tekstin lukeminen uudelleen heti ei auta muistamaan sitä paremmin. Sen sijaan muistamista auttaa, jos lukemisen jälkeen teet tekstiä koskevia harjoituksia. Jos valmiita harjoituksia ei ole, voit tehdä sellaisia myös itse tai pyytää jotakuta muuta kyselemään sinulta tekstistä.

Jos sinun on hankalaa keskittyä lukemiseen esimerkiksi tarkkaavuuden ongelmien vuoksi, kokeile lukemisen aikana tehdä jotakin fyysistä, mikä ei haittaa itse lukemista: esimerkiksi neuloa tai puristella kevyitä käsikahvoja.

Kielten opiskelu

Takkuaako vieraiden kielten opiskelu? Haluatko löytää tehokkaampia tapoja sanaston opiskeluun tai kieliopin omaksumiseen?

Vinkkejä kielen oppimiseen

  • Kieli on mielekäs, kun sitä voi käyttää. Jos siis mahdollista, hyödynnä kieltä arjessa ja pyri löytämään lisämotivaatiota opiskeluun omasta elämästäsi. Yritä löytää mahdollisuuksia käyttää kieltä tosielämän tilanteissa.
  • Kun opettelet ääntämään ja kirjoittamaan sanaa, kiinnitä huomiota ensimmäisenä sanan alku- ja lopputavuun. Kirjoita, lue ja äännä opeteltava sana samalla kertaa.
  • Kehitä oppimiseen muistisääntöjä. Miltä sana näyttää? Mitä suomen kielen sanaa sana muistuttaa?  Oudot ja hassut mielleyhtymät jäävät helpommin mieleen. Sanoista voi tehdä myös ”fraaseja” tai loruja tai ne voi yhdistää visuaaliseen mielikuvaan kuten maisemaan. Kerää sanoja ja niihin kehittämiäsi muistisääntöjä puhelimeen tai muistikirjaan.
  • Jos lukeminen vieraalla kielellä on erityisen haasteellista esimerkiksi lukivaikeuden takia, kokeile käännössovellusta, jolla voit ottaa kirjan sivuista kuvia ja sovellus kääntää ne suomeksi. Muista kuitenkin, että konekäännös on aina kömpelö! Jos olet parempi ääntämään kieltä kuin kirjoittamaan sitä, voit kokeilla sanelemista. Sanelutoiminto löytyy useimmista uusista puhelinmalleista. Saneluakin joutuu kuitenkin aina korjaamaan jälkikäteen.

Lisää neuvoja kielten opiskeluun löydät Kielivinkin sivuilta!

Valmiuksia opintojen eri vaiheisiin

Alkuvaihe

Oletko vasta aloittanut opiskelun korkeakoulussa?

Opiskelu elämänmuutoksena

Opiskelun alussa koetaan typpillisesti monia päällekkäisiä elämänmuutoksia. Korkeakouluopintoihin tullaan tänä päivänä myös hyvin erilaisin taustoin ja tavoittein. Jos olet vielä opintojen alkutaipaleella, pysähdy hetkeksi pohtimaan, minkälaisia muutoksia opiskelemaan lähteminen on aiheuttanut elämäsi eri osa-alueilla:

  • Ihmissuhteissa
  • Taloudellisessa tilanteessa
  • Asumisessa ja asuinympäristössä
  • Tarpeessa oppia uusia opiskelutaitoja
  • Muilla elämänalueilla

Alussa opiskelijan täytyy usein omaksua suuri määrä uutta tietoa ja opeteltavaa on paljon. Ensimmäiset päivät ja viikot voivat siksi tuntua erityisen kuormittavilta. Pikkuhiljaa kuitenkin tilat, ohjelmat ja ihmiset tulevat tutuiksi: moni aluksi hankalalta tuntunut asia automatisoituu ja siirtyy osaksi arjen rutiinia.

Taitojen päivittäminen

Korkeakouluopiskelussa vaaditaan erilaisia taitoja kuin aikaisemmilla kouluasteilla. Usein taitoja on tarpeellista harjoitella tai ainakin päivittää opintojen alussa.

  • Opiskelutekniikat ja ajanhallinta
  • Ryhmässä toimiminen

Apua ja tukea

Muutoksiin sopeutumisessa auttaa aika ja suopea suhtautuminen itseä kohtaan. Jokainen on yksilö. Siksi sama muutos voi vaikuttaa eri ihmisiin eri tavoin. Toiselle kotoa muuttaminen esimerkiksi on elämän paras kokemus, kun toiselle koti-ikävän kanssa painiminen aiheuttaa stressiä ja vaatii pitkää sopeutumista. Toinen voi kokea taloudellisen tilanteen huonontumisen ”pakollisena pahana”, jonka on valmis nielemään, koska opiskelu ennen pitkää tuottaa enemmän hyvää ja iloa elämään. Toiselle se voi olla este hakeutua lainkaan opiskelemaan.

Terveelliset elämäntavat, taidot hallita stressiä ja hyvä itsetuntemus auttavat pidemmällä aikavälillä erilaisten muutosten kohtaamisessa:

  • Elämäntavat
  • Stressi
  • Kehitä itsetuntemusta
  • Lue tarvittaessa lisää myös taloudellisesta hyvinvoinnista ja asumisesta

Keskustelu yleensä auttaa ongelmissa eteenpäin yksin murehtimista enemmän. Käytännön opiskeluun liittyvissä asioissa apua saa opettajilta ja opintojen ohjaajilta. Opinnoissa jaksamisesta ja haastavalta tuntuvista elämänmuutoksista voi keskustella myös opintopsykologin kanssa.

Jos sinulla on kokin opiskeluun vaikuttava sairaus tai vamma, voit hakea opetuksen erityisjärjestelyitä.

Kv-opinnit

Suunnitteletko kansainvälisiä opintoja?

Omat valmiudet kansainvälisiin opintoihin

Opiskelu tai työharjoittelu ulkomailla on monelle odotettu ja ikimuistoinen kokemus. Kansainvälisissä opinnoissa kehittyvät niin kielitaito ja osaaminen kuin oma itsetuntemuskin. Opetushallituksen Maailmalle.net -sivustolle on koottu hyödyllistä tietoa opiskelijalle, joka suunnittelee opintoja tai työharjoittelua ulkomailla.

Lyhytaikainenkin muutto uuteen maahan voi aiheuttaa stressiä, aivan kuten mikä tahansa elämänmuutos. Uuteen kulttuurin sopeutuminen etenee usein vaiheittain ja vaiheet riippuvat yksilön omasta elämänhistoriasta. Lue niistä tarvittaessa lisää Mielenterveysseuran sivuilta. Ennen kansainvälisiin opintoihin lähtemistä omia valmiuksia voi pohtia ja kehittää. Yllätyksiä tulee aina vastaan, mutta hyvät stressinhallintakeinot, itsetuntemus, joustavuus ja huumorintaju auttavat jo pitkälle.

Apua ja tukea

Hankalissa tilanteissa ei kannata jäädä yksin. Läheisille ja ystäville voi puhua ja omaan koulutusohjelmaan kannattaa olla yhteydessä, jos esimerkiksi opintopisteitä ei ole vaihdon aikana kertynyt tarpeeksi. Kriisejä ja terveyttä uhkaavia tilanteita varten on hyvä selvittää jo etukäteen, minkälaisia paikallisia palveluita kohdemaassa on tarjolla.

HAMKin opintopsykologin tukea voi saada tarvittaessa myös etänä verkossa.

Etäopinnot

Teetkö opintosi osittain tai kokonaan verkossa?

Taitoja etäopiskeluun

Erilaisista oppimisen muodoista verkko- ja etäpohjainen opiskelu on kasvattanut nopeasti suosiotaan. Etäopiskelu sopii moneen elämäntilanteeseen, jossa päiväopiskelu ei tulisi kyseeseen. Opiskelu etänä ja verkossa vaatii hyvät taidot työskennellä itsenäisesti ja suunnitella omaa opiskelua. Erityisesti omat ajanhallinnan taidot kannattaa laittaa ajan tasalle.

Etäopiskelijan hyvinvointi

HAMKissa pyrimme siihen, että kaikki opiskelijat ovat tasa-arvoisessa asemassa riippumatta valitusta opiskelutavasta. Haluamme mahdollistaa opiskeluhyvinvoinnin palveluita myös niille opiskelijoille, jotka suorittavat opintonsa kokonaan etänä – jopa ulkomailta käsin. Etäopiskelijana voit esimerkiksi saada opintopsykologin tukea puhelimitse tai tuettujen verkko-ohjelmien kautta.

Opinnäytetyö

Teetkö opinnäytetyötä?

Taitojen päivittäminen

Opinnäytetyö on tavallisesti laajin ja merkittävin projekti, jonka opiskelija oman opiskelu-uransa aikana laatii. Opinnäytetöitä on monenlaisia ja ne tehdään alasta riippuen yksin tai parin kanssa. Lisäksi ohjaaja on aina mukana opinnäytetyöprosessissa. Joka tapauksessa opinnäytetyö vaatii hyviä itsenäisen työskentelyn ja itsensä johtamisen taitoja.

Osa opinnäytetyössä vaadittavista taidoista voi olla sellaisia, jotka viimeistään tässä kohtaa kaipaavat päivittämistä tai harjoittelua. Sellaisia voivat olla esimerkiksi opiskelutekniikat ja ajankäyttö sekä stressinhallinta.

Opinnäytetyöstressi

Itsenäisessä työskentelyssä ja laajoissa projekteissa pieni määrä stressiä voi olla tarpeen: joskus sitä voi joutua jopa itselleen luomaan erilaisilla välitavoitteilla ja palkinnoilla. Toisaalta opinnäytetyöstressi voi olla haitallista silloin, jos se hallitsee koko elämää tai vie yöunetkin.

Opinnäytetyöstressin taustalla voi olla esimerkiksi:

  • Epäselvyyttä siitä, mitä pitäisi tehdä seuraavaksi
  • Työn lähestyminen yhtenä isona ”vuorena” yksittäisten lohkareiden sijaan
  • Epämääräinen aikataulu
  • Tavaksi jäänyt lykkäämisen kierre
  • Motivaatiovaikeudet, kiinnostuksen puute
  • Korkeat ja kohtuuttomat vaatimukset itseä kohtaan
  • Huolet ja stressi muilla elämän osa-alueilla

Apua ja tukea

Vaikeuksien kanssa ei kannata jäädä yksin. Jos opinnäytetyö takkuaa, keskustele asiasta ohjaajasi tai opon kanssa. Joskus, jos tilanne on erityisen mutkikas ja stressiä on päässyt kerääntymään paljon, myös opintopsykologin tapaamisesta voi olla hyötyä.

Työelämään

Mietityttävätkö uravalinnat ja opinnoista työelämään siirtyminen?

Valmiuksien kehittäminen

Opinnot valmistavat työelämään: siksi työelämään siirtymistä ja omia urasuunnitelmia on hyvä pohtia jo opiskeluaikana. Kun itselle on kutakuinkin selvää, mitä tutkinnolla haluaa tehdä, opiskelu myös motivoi enemmän.

Joskus oman suunnan löytäminen voi kuitenkin viedä aikansa. Itsetuntemuksen lisääminen voi auttaa ymmärtämään paremmin omia vahvuuksia ja itselle tärkeitä asioita, jotka puolestaan voivat auttaa oman työuran pohtimisessa.

Apua ja tukea

Opintoja voidaan suunnitella sinun uratavoitteesi huomioiden: keskustele tarvittaessa opintojen ohjaajan kanssa vaihtoehdoista. Urasuunnitelmien pohtimisessa on hyvä pitää mielessä myös TE-toimiston maksuttomat ammatinvalintapsykologien palvelut.

Erilaiset oppijat

Oppimisvaikeudet

Mitä oppimisvaikeudet ovat ja kuinka ne voidaan huomioida korkeakouluopinnoissa?

Yleisimmät oppimisvaikeudet

Yleisimpiä oppimisen erityisvaikeuksia ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Lukihäiriö voi ilmetä monella tavalla, esimerkiksi hitaana lukemisena tai vaikeutena kirjallisessa ilmaisemisessa. Lue lisää lukivaikeudesta Oppimisvaikeus.fi –sivustolta ja Erilaisten oppijoiden liiton sivuilta.

Varsinainen lukivaikeuden toteaminen tapahtuu laajempien tutkimusten perusteella. HAMKissa tutkimuksia tekee opintopsykologi.

Oppimisvaikeudet voivat ilmetä myös esimerkiksi matemaattisina vaikeuksina, puutteina motorisissa taidoissa, havaitsemiskyvyssä tai suullisessa ilmaisussa. Usein erilaiset oppimisen vaikeudet ilmenevät päällekkäin eli samalla henkilöllä on useampia vaikeuksia.

Tarkkaavuuden ongelmat

Tarkkaavaisuuteen liittyvät ongelmat ilmenevät keskittymisvaikeutena tai vaikeutena viedä aloitetut tehtävät loppuun. Lue lisää tarkkaavuuden ongelmista Oppimisvaikeus.fi –sivustolta ja ADHD-liiton sivuilta. ADHD-liitto järjestää myös vertaistukiryhmiä tarkkaavuusoireisille eri puolilla Suomea.

Mielenterveys ja oppiminen

Useilla opiskelijoilla on opintojen aikana mielenterveydellisiä haasteita, jotka voivat olla väliaikaisia tai pidempikestoisia. Mielenterveyden ongelmat voivat toisinaan vaikuttaa opinnoissa jaksamiseen, joskus myös suoraan oppimiskykyyn esimerkiksi keskittymiskyvyn heikkenemisen kautta. Mielenterveyden vaikeuksia on kuitenkin monenlaisia ja tilanteet ovat aina yksilöllisiä.

Muita opiskelun haasteita

Mistä muista syistä opiskelu voi tuntua välillä haastavalta?

Oikeat tekniikat opiskeluun

Korkeakouluopinnoissa tarvitaan erilaisia opiskelun tekniikoita kuin aikaisemmilla kouluasteilla. Puutteelliset tekniikat esimerkiksi tenttiin lukemisessa voivat johtaa siihen, että opinnot eivät suju toivotulla tavalla. Opiskelutekniikoita onkin tärkeää päivittää sekä opintojen alussa että niiden aikana!

Stressi voi kuormittaa mieltä ja kehoa

Stressi ja henkinen kuormitus voivat joskus vaikeuttaa oppimista ainakin väliaikaisesti. Etenkin univaikeudet vaikuttavat tarkkaavuuteen ja kykyyn oppia uusia asioita.

Vaikeus saada aikaan saa lykkäämään tehtäviä

Motivaation vaikeudet voivat johtaa tehtävien jatkuvaan lykkäämiseen. Toisaalta aikaansaamisen vaikeuksia voi olla myös motivoituneilla opiskelijoilla, jos esimerkiksi omat ajanhallintataidot ovat puutteelliset.

Perusteellinen oppimistyyli

Henkilö, jonka oppimistyyliin kuuluu syvällinen ja hidas perehtyminen opiskeltaviin sisältöihin, voi joskus kokea opiskelun korkeakoulussa haasteellisena. Hän saattaa kokea, että tahti on liian nopea eikä hän ehdi omaksua opiskeltavia asioita toivomallaan tasolla. On tärkeää muistaa, että opinnot muodostavat jatkuvasti mieleemme ’kehikkoa’ joka mahdollistaa syvällisemmän oppimisen jatkossa opintojen ja työelämävuosien mittaa. Sisältöihin on aina mahdollista palata myöhemmin, kun niille on tarvetta.

Aiemman osaamisen ja taitotason huomioiminen

Opiskelu saattaa myös pitkästyttää, jos käsiteltävät asiat tuntuvat liian tutuilta. Silloin on tarpeen kartoittaa aikaisempi osaaminen ja suunnitella omaan tahtiin etenemisen reitti opintoihin.

Tukea oppimiseen

Minkälaista tukea oppimisen vaikeuksiin on saatavilla?

Apua ja tukea

Kun koet, että oppimisesi ei suju tavoitteiden mukaisesti, keskustele asiasta opettajan, opon tai opintopsykologin kanssa. Joskus tilanne helpottaa opiskelun tekniikoita ja omia ajanhallinnan taitoja päivittämällä sekä pohtimalla muita vaikeuksien taustalla vaikuttavia seikkoja kuten stressiä. Joskus tarvitaan ohjaamista laajempiin selvittelyihin tai oppimisen erityisjärjestelyitä.

Erityisjärjestelyitä

Jotkut tarvitsevat erityistä tukea ja järjestelyjä opiskeluun. Tämä on mahdollista, kun oppimiseen vaikuttaa jokin tutkittu ja todettu ongelma kuten lukivaikeus. Tavoite on löytää sellaiset toimintamallit ja käytänteet, että oppimisen esteitä voidaan poistaa tai ainakin niitä voidaan vähentää. Erityisjärjestelyitä HAMKissa koordinoi opiskeluhyvinvoinnin asiantuntija.

Lukitutkimukset

Lukivaikeutta epäilevä opiskelija voi HAMKissa osallistua lukitutkimuksiin. Ota tässä tapauksessa yhteyttä opiskeluhyvinvointiin. Muut aikuisten oppimisvaikeustutkimukset tehdään tavallisesti erikoissairaanhoidossa.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU