Opiskelutaidot ja oppiminen

Tuntuuko kirjallinen työskentely haastavalta? Tuntuuko sinusta, ettet löydä teksteistä niiden olennaista sisältöä tai että sinun on hankalaa lukea kokeisiin tehokkaasti?

Kirjoittaminen

Kirjoittamiseen on viimeistään korkeakouluopinnoissa hyvä oppia suhtautumaan prosessina, joka koostu monista vaiheista. Liikkeelle lähdetään suunnittelusta ja sen jälkeen karkeiden luonnosten kautta edetään valmiimpiin, kunnes lopussa teksti kirjoitetaan puhtaaksi ja oikoluetaan. Prosessinomainen kirjoittaminen voi ensin tuntua ajatuksena työläältä, mutta yleensä se kannattaa. Kun kirjoittamiseen suhtautuu prosessina, vähentää se myös omaa painetta aloittaa ja saada kerralla valmista jälkeä. Pitkissä teksteissä kuten opinnäytetyössä on yleensä myös kehittävää saada palautetta eri prosessin vaiheissa.

Prosessimainen kirjoitustapa voi auttaa myös tekstin jäsentämisessä. Yleensä tekstin jäsennyksessä kannattaa huomioida ainakin:

• Alussa riittävä johdatus aiheeseen: mistä kirjoitat ja miksi? Mitä ovat aiheeseen liittyvät peruskäsitteet? Ne on hyvä avata tarvittaessa.
• 1 aihe/kappale, ja kappaleen pääasian esittely jo kappaleen alussa ilman turhia johtolauseita. Jo suunnitteluvaiheessa teksti on hyvä luonnostella aiheittain miettimällä aihe esimerkiksi 6-12 kappaleeseen. Esittämisjärjestystä on helppo vaihtaa myöhemminkin, ajantuksenvirtamaisia ja rönsyileviä kappaleita sen sijaan joutuu muokkaamaan enemmän.
• Loppukappaleessa lyhyt yhteenveto, mahdolliset auki jäävät kysymykset ja jatkopohdinnan tarpeen ilmaisu sopivat tähän kohtaan. Aina niitä kuitenkaan tarvitse mainita erikseen.

Lähteiden käyttö on osa hyvää akateemista kirjoittamista. Lähteet aiheuttavat päänvaivaa monille ja voivat tuntua ensin turhalta pahalta. On hyvä muistaa, että lähteillä on tarkoituksensa. Lähteiden avulla voit…

• Perustella sanomaasi: kuka aihetta aiemmin on tutkinut, mitä siitä tiedetään, mihin voit nojata väitteissäsi?
• Antaa kunnian ajatuksista niiden alkuperäiselle kirjoittajalle: ethän laittaisi toisen maalaamaa tauluakaan myyntiin omalla nimelläsi!

Jos kirjallinen työskentely on vaikeaa oppimisvaikeuden kuten lukivaikeuden vuoksi, käyttöön voi olla tarpeen ottaa erilaisia apuvälineitä kuten sanelemista.

Lukeminen ja muistiinpanot

Lukemiseen ja muistiinpanojen tekemiseen on olemassa tutkitusti tehokkaita tekniikoita, jotka kannattaa ottaa käyttöön.

• Silmäileminen ennen varsinaista lukemista luo mieleen ‘odotusten kehikon’ siitä, mitä on luvassa. Silloin luetulla sisällöllä on jo valmiiksi jotakin, mihin tarttua kiinni.
• Alleviivausten sijasta merkintöjä ja kysymyksiä: Alleviivaaminen on monien tutkimusten mukaan melko tehotonta. Parempi tapa on tehdä lukemisen aikana tekstin viereen merkintöjä, jotka voivat olla esimerkiksi tekstin jäsentelyä (‘nämä asiat liittyvät yhteen’) tai epäselvien kohtien merkitsemistä myöhempää tarkastelua varten. Jos kuitenkin haluat alleviivata, käytä alleviivaustussia harkiten ja etsi korkeintaan yksi pääasia kustakin kappaleesta.
• Välittömän uudelleenlukemisen sijasta harjoituksia: Tutkimusten mukaan tekstin lukeminen uudelleen heti ei auta muistamaan sitä paremmin. Sen sijaan muistamista auttaa, jos lukemisen jälkeen teet tekstiä koskevia harjoituksia. Jos valmiita harjoituksia ei ole, voit tehdä sellaisia myös itse tai pyytää jotakuta muuta kyselemään sinulta tekstistä.

Jos sinun on hankalaa keskittyä lukemiseen esimerkiksi tarkkaavuuden ongelmien vuoksi, kokeile lukemisen aikana tehdä jotakin fyysistä, mikä ei haittaa itse lukemista: esimerkiksi neuloa tai puristella kevyitä käsikahvoja.

Mitä oppimisvaikeudet ovat ja kuinka ne voidaan huomioida korkeakouluopinnoissa?

Yleisimmät oppimisvaikeudet

Yleisimpiä oppimisen erityisvaikeuksia ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet. Lukihäiriö voi ilmetä monella tavalla, esimerkiksi hitaana lukemisena tai vaikeutena kirjallisessa ilmaisemisessa. Lue lisää lukivaikeudesta Oppimisvaikeus.fi –sivustolta ja Erilaisten oppijoiden liiton sivuilta.

• Erilaisten oppijoiden liiton pikalukitesti voi myös auttaa tunnistamaan lukivaikeuden piirteitä.

Varsinainen lukivaikeuden toteaminen tapahtuu laajempien tutkimusten perusteella. HAMKissa tutkimuksia tekee opintopsykologi.

Oppimisvaikeudet voivat ilmetä myös esimerkiksi matemaattisina vaikeuksina, puutteina motorisissa taidoissa, havaitsemiskyvyssä tai suullisessa ilmaisussa. Usein erilaiset oppimisen vaikeudet ilmenevät päällekkäin eli samalla henkilöllä on useampia vaikeuksia.

Tarkkaavuuden ongelmat

Tarkkaavaisuuteen liittyvät ongelmat ilmenevät keskittymisvaikeutena tai vaikeutena viedä aloitetut tehtävät loppuun. Lue lisää tarkkaavuuden ongelmista Oppimisvaikeus.fi –sivustolta ja ADHD-liiton sivuilta. ADHD-liitto järjestää myös vertaistukiryhmiä tarkkaavuusoireisille eri puolilla Suomea.

• ESOKin julkaisu “Aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriön huomioiminen korkeakouluissa” voi auttaa opettajia ja muuta henkilökuntaa tunnistamaan tarkkaavuuden ongelmia ja toimimaan niiden parissa.

Autismikirjo ja oppiminen

Autismikirjon häiriöitä esiintyy noin  1 %:lla väestöstä. Kyseessä on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö, joka vaikuttaa erityisesti henkilön viestintään, vuorovaikutukseen ja kokemuksiin ympäristöstään. Autismikirjon vaikeuksien vaikutukset oppimiseen ovat erittäin yksilöllisiä. Lisätietoa voi lukea Autismiliiton sivuilta.

• ESOKin julkaisu “Aspergerin oireyhtymän huomioon ottaminen korkeakouluopinnoissa” voi auttaa opettajia ja muuta henkilökuntaa tunnistamaan autismikirjon oireita ja toimimaan niiden parissa.

Mielenterveys ja oppiminen

Useilla opiskelijoilla on opintojen aikana mielenterveydellisiä haasteita, jotka voivat olla väliaikaisia tai pidempikestoisia. Mielenterveyden ongelmat voivat toisinaan vaikuttaa opinnoissa jaksamiseen, joskus myös suoraan oppimiskykyyn esimerkiksi keskittymiskyvyn heikkenemisen kautta. Mielenterveyden vaikeuksia on kuitenkin monenlaisia ja tilanteet ovat aina yksilöllisiä.

• HUS Mielenterveystalon sivuille on koottu tietopaketti mielenterveyteen liittyvistä oppimisen ja tiedonkäsittelyn vaikeuksista.
• ESOKin julkaisu “Mielenterveyden ongelmien huomioon ottaminen korkeakouluopinnoissa” voi auttaa opettajia ja muuta henkilökuntaa tunnistamaan mielenterveysoireita ja toimimaan niiden parissa.

Mistä muista syistä opiskelu voi tuntua välillä haastavalta?

Oikeat tekniikat opiskeluun

Korkeakouluopinnoissa tarvitaan erilaisia opiskelun tekniikoita kuin aikaisemmilla kouluasteilla. Puutteelliset tekniikat esimerkiksi tenttiin lukemisessa voivat johtaa siihen, että opinnot eivät suju toivotulla tavalla. Opiskelutekniikoita onkin tärkeää päivittää sekä opintojen alussa että niiden aikana!

Stressi voi kuormittaa mieltä ja kehoa

Stressi ja henkinen kuormitus voivat joskus vaikeuttaa oppimista ainakin väliaikaisesti. Etenkin univaikeudet vaikuttavat tarkkaavuuteen ja kykyyn oppia uusia asioita. Lue keinoista hallita stressiä ja parantaa unta:

• Stressinhallinta
• Uni

Vaikeus saada aikaan saa lykkäämään tehtäviä

Motivaation vaikeudet voivat johtaa tehtävien jatkuvaan lykkäämiseen. Toisaalta aikaansaamisen vaikeuksia voi olla myös motivoituneilla opiskelijoilla, jos esimerkiksi omat ajanhallintataidot ovat puutteelliset.

Kehitä ajanhallintataitoja
Paranna motivaatiota lisäämällä itsetuntemusta
Aikaansaaminen

Perusteellinen oppimistyyli

Henkilö, jonka oppimistyyliin kuuluu syvällinen ja hidas perehtyminen opiskeltaviin sisältöihin, voi joskus kokea opiskelun korkeakoulussa haasteellisena. Hän saattaa kokea, että tahti on liian nopea eikä hän ehdi omaksua opiskeltavia asioita toivomallaan tasolla. On tärkeää muistaa, että opinnot muodostavat jatkuvasti mieleemme ‘kehikkoa’ joka mahdollistaa syvällisemmän oppimisen jatkossa opintojen ja työelämävuosien mittaa. Sisältöihin on aina mahdollista palata myöhemmin, kun niille on tarvetta.

Aiemman osaamisen ja taitotason huomioiminen

Opiskelu saattaa myös pitkästyttää, jos käsiteltävät asiat tuntuvat liian tutuilta. Silloin on tarpeen kartoittaa aikaisempi osaaminen ja suunnitella omaan tahtiin etenemisen reitti opintoihin.