Pirjo Kuisma: ”Yhdessä tekemällä koulutusprosessi toimii” 

Pirjo Kuisma: ”Yhdessä tekemällä koulutusprosessi toimii” 

07.11.2018 08:00

HAMKin koulutuksen kehityspäällikkö Pirjo Kuisma tiimeineen työskentelee koulutusprosessin laadun varmistamiseksi. Vapaa-aikanaan Kuisma tekee huikeita käsitöitä.

 

Pirjo Kuisma
Kehittämispäällikkö Pirjo Kuisma

Monissa organisaatioissa on ihmisiä, jotka toimivat taustalla tärkeissä solmukohdissa. Hämeen ammattikorkeakoulussa yksi tällainen on koulutuksen kehittämispäällikkö Pirjo Kuisma. Hänen roolinsa on kehittää kaikkien opintojen taustalla olevaa HAMKin koulutusprosessia. Tehtäviin kuuluu opiskeluun liittyvien tukipalveluiden ylläpito ja kehittämisen varmistaminen. Yhteensä Kuisman kanssa asioita hoitaa kaksitoista henkilöä.

Koulutuksen tukipalvelutiimissä huolehditaan opiskelijoiden hakijapalveluista, hyvinvointiasioista ja oman toiminnan osalta opintohallintoon ja koulutusprosessiin liittyvien järjestelmien kehittämisestä.

”Jotta koulutusprosessi toimii, se vaatii paljon yhdessä tekemistä. Yhteistyötä tehdään muun muassa tietohallinto-, viestintä-, KV- ja kirjastopalveluiden sekä opiskelijajärjestö HAMKOn kanssa. Toisaalta koordinoimme koulutuspäälliköiden, opintojen ohjaajien ja opintosihteerien yhteistä työtä eli sovitaan yhteisiä hamkilaisia toimintatapoja”, Kuisma sanoo.

Kuisman rooli on toimia rehtoreiden ja koulutuspäälliköiden välissä, kun kaikkia koulutusaloja koskevaa koulutusprosessin kehittämistä viedään eteenpäin.  

”Meidän tehtävänämme on valmistella toimintaehdotuksia koulutuspäälliköille, kun esimerkiksi HAMKin strategiaa viedään käytäntöön. Työ on paljolti erilaisten asioiden aikatauluttamista, ohjeistamista, seurantaa ja laadunvarmistusta”, sanoo Kuisma. 

Opiskelijat näkevät onnistuneen työn esimerkiksi tärkeiden tietojärjestelmien ja tiedon hallinnan toimimisena. Järjestelmissä ovat muun muassa opiskelijoiden opinto-, suoritus- ja valmistumistiedot. Koulutusprosessin sujuvuutta arvioidaan ja kehitetään esimerkiksi laadunvarmistukseen liittyvien yhteisten opiskelijapalautteiden kautta.

”Oma työ on loppujen lopuksi aika lailla pedagogiikan ja tietojärjestelmien rajapinnassa. Näiden asioiden pitää digitaalisessa maailmassa pelata yhteen jo opiskelijan oikeusturvan ja HAMKin tulosten näkökulmista”, Kuisma sanoo.  

Pitkän linjan hamkilainen 

Kuisman oma historia HAMKissa on alkanut jo ennen kuin HAMKia oli varsinaisesti olemassa. Pääkaupunkiseudulta muuttanut Kuisma opiskeli 1980-luvun alkupuolella silloisessa Wetterhoffin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa kaksi tutkintoa ja lähti töihin opettajaksi entiseen Oulun käsi- ja taideteollisuusoppilaitokseen. Sieltä hän palasi opettajaksi Wetterhoffille.

Opetustyössä vierähti kymmenen vuotta, ja sen jälkeen toiset kymmenen vuotta Wetterhoffin vararehtorina ja muotoilun koulutusjohtajana. Matkan varrella Wetterhoffista ja muista oppilaitoksista muodostettiin HAMK. 

”Olen ollut 33 vuotta hamkilainen, kauemmin siis kuin itse HAMK on ollut olemassa”, Kuisma naurahtaa. 

”Olen saanut tehdä monenlaista ja päässyt mielenkiinnon ja osaamisen mukaan uusiin tehtäviin. Tärkeää on muistaa tuoda oma halunsa esille, sillä isossa organisaatiossa henkilökunnalla on paljon osaamista ja mahdollisuuksia uusiin urapolkuihin”, muistuttaa Kuisma nuorempia. 

”Tärkeää on myös, että HAMKilla on kunnianhimoisia strategisia tavoitteita. Tarvitaan jalat maassa olevia kehittäjiä, että niihin päästään. Kaikilla pitää olla mahdollisuus tuoda ideoita esille, asemasta riippumatta”, sanoo Kuisma. 

Innokas käsitöiden taitaja 

Käsityöt ovat Kuisman henkireikä. Hänen käsissään langat muuttavat muotoaan, ja pajusta syntyy erilaisia esineitä.

”Teen oikeastaan kaikkea, mitä voi tehdä langoista, kankaista ja pajusta.” 

Pajuharrastus ei ole pelkkää pujontaa, vaan Kuisma kasvattaa takapihallaan entisen perunamaan paikalla erilaisia pajulajeja. Koripajulajien vuosiverso voi olla monta metriä, eli tasalaatuisempaa punottavaa syntyy paljon enemmän kuin luonnonpajusta. 

”Mieluiten teen käyttöesineitä, esimerkiksi tarjoiluastioita. Punon myös elävistä pajuista portteja, aitoja, ja pylväitä, jotka jatkavat kasvuaan. Lempparini on yli kymmenen vuotta vanha pallo, jonka halkaisija oli ensimmäisenä vuonna alle puoli metriä. Nyt se on lähes itseni mittainen, sillä punon joka vuosi kasvukauden piiskat vanhan pallon päälle.” 

Kuisma myös värjää lankoja luonnosta kerätyillä kasveilla. Niistä ja muista tarvikkeista syntyy töitä neulomalla, virkkaamalla, ommellen ja kangaspuilla kutomalla. Hän on myös vankka kierrättämisen ystävä. Päällä oleva tunika on voinut syntyä vaikka 1970-luvun verhoista. 

Käsityöosaamistaan Pirjo Kuisma on jakanut myös työyhteisössä, pitämällä käsityökerhoa opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Ideoita työelämään

Käsityöt ovat hyvää vastapainoa työlle ja tapa estää stressiä. Niiden parissa on myös syntynyt monia työhön liittyviä ideoita. Käsillä voi käsitellä monimutkaisiakin asioita.

Asioiden kehittämistä Pirjo Kuisma pitää nykyisin aiempaa helpompana johtuen selkeästä strategiasta ja sen systemaattisesta edistämisestä. Toisaalta muutosten määrä ja niiden hektisyys on lisääntynyt ja tulevaisuutta on osin vaikea ennustaa.

”Yhteisten tavoitteiden eteen toimiminen ja toiminnan virtaviivaistaminen sujuvoittaa myös opiskelijoiden elämää ja edistää työssä jaksamista. Toimivat prosessit ovat kaikille tärkeitä”, Kuisma sanoo.

 

Mia Jouslehto

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU