Uutta vetovoimaa energiatehokkaista teräsrakenteista

Hankkeessa kehitettiin alueellista metallialan tutkimus- ja kehittämisympäristöä sekä edistettiin yritysten tutkimus- ja kehitystoimia.

Tulokseksi saimme mm.:

• Uusia tutkimuslaitteita ja -menetelmiä sekä monialaista TKI-osaamista kestävän kehityksen mukaisten teräsrakenteiden ja tuotteiden kehittämiseksi. Näitä ovat mm. 3D-skannauslaitteisto, konepajoille laaditut korkealujuusterästen esihitsausohjeet (pre-WPS) ja energiatehokkuuden osaamisen kasvu HAMKin Ohutlevykeskuksen nollaenergiarakennuksen tutkimus- ja oppimisympäristössä.
• Aurinkoenergiavoimala Ammattiopisto Tavastiaan. Voimala toimii energiatehokkuuden pilotointi- ja demonstraatioympäristönä.
• Ohutlevykeskuksen palveluyksikkö Riihimäelle. Palveluyksikkö tarjoaa materiaalitekniikan ja 3D-menetelmien tutkimuspalveluja.
• Hyria koulutus Oy:n tarjoamia hitsauksen ja hitsauksen laadunhallinnan palveluja pk-yrityksille
• Yhteinen verkostoitunut palvelukonsepti, joka palvelee metallialan yritysten TKI-tarpeita. Konsepti tarjoaa sujuvat TKI-palvelut pk-yrityksille ja madaltaa kynnystä uusien tuoteideoiden hyödyntämiselle liiketoiminnassa.
• 10 yritysten tuote- ja tuotannon kehitysprojektia, joissa mm. selvitettiin tuotannon automatisointia robotiikan avulla, suunniteltiin Iittalan rautatieseisakkeen katos ja tutkittiin korkealujuusteräksisen tuotteen muovattavuutta.
• 13 uutta työpaikkaa metallialan yrityksiin ja koulutus- ja tutkimusorganisaatioihin

Kiitos kaikille toimintaan osallistuneille!

 

 

Metallialan yrittäjä, teemme ideastasi totta

Valmistamme ideastasi ensimmäisen prototyypin. Autamme suunnittelussa, kehitämme tuotteen ominaisuuksia, testaamme materiaaleja sekä selvitämme tuotteen valmistettavuutta. Lisäksi neuvomme, tuotekehityksen rahoitusmahdollisuuksissa. Ota rohkeasti yhteyttä Timo Kärppään: timo.karppa@hamk.fi tai soita Timolle 040 869 7748.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Autamme lujien terästen hitsausohjeiden hankinnassa

Lujuusluokan 420 – 960 MPa terästen hitsauksessa vaaditaan hyväksytty standardin SFS-EN ISO 15614-1 mukainen hitsauksen menetelmäkoe. Meillä on tarjota joukko hitsauksen esiohjeita pWPS. Jos kyseessä on hitsausliitos, jolle tarvittavaa ohjetta ei ole, määritämme hitsausparametrit koehitsausten avulla. Toteutamme hitsauksen menetelmäkokeet ammattitaidolla — ota yhteyttä: johanna.hiljanen@hamk.fi

Aurinko tuottaa

Aurinkopaneelit muuttavat auringon säteilyn sähköenergiaksi tutkimus – ja oppimisympäristömme aurinkovoimalassa Ammattiopisto Tavastian katoilla.  Katso toimintaa reaaliajassa täältä.

Parannuksia energiatehokkuuteen

Selvitämme yksityisen koulutusorganisaation rakennusten energiatehokkuutta. Selvityksen avulla saadaan tietoon rakennusten laskennallinen energiankulutus. Tältä pohjalta laaditaan toimenpide-ehdotukset rakennusten energiankulutuksen parantamiseksi.

Hitsausautomatiikkaa konepajoihin

Käynnissä on projekti, jossa selvitetään konepajan hitsauksen automatisointia. Konepaja voi hitsausrobotilla tehostaa tuotantoa ja kasvattaa hitsauksen laatua.

Korkealujuusteräksistä uutta tietoa konepajoille

Tutkimme kahdessa projektissa korkealujuusterästen hyödynnettävyyttä. Ensimmäisessä projektissa tutkitaan ja testataan korkealujuusterästen hitsattavuutta. Projektin avulla saadaan julkaistua konepajoille lujien terästen hitsauksen esiohje.

Toisessa projektissa tutkitaan korkealujuusteräksisten ohutseinäputkien muovattavuutta. Projektin avulla laaditaan korkealujuusteräksisten ohutseinäputkien muovattavuussuosituksia konepajoille. Lue aiheesta enemmän HAMKin uutiskirjeestä

Robotit valtaavat konepajat

Inssiforum2017-tapahtuma kokosi noin 150 insinöörikouluttajaa 22.-23.3.2017 Lahteen Sibeliustalolle pohtimaan insinöörikoulutuksen tulevaisuuden kehityssuuntia. Laadukas tekniikan alan korkeakoulutus on edellytys teollisuutemme menestykselle kansainvälisillä markkinoilla, sillä yhteiskuntamme taloudellinen hyvinvointi riippuu suurelta osin vientiteollisuudestamme. Digitaalisuuden, automaation ja robotiikan merkitys kasvaa jokaisella alalla. Näin tapahtuu myös konepaja- ja rakennusteollisuudessa.

Teräsrakenteiden valmistuksessa robotiikan haasteina ovat roboteilla varustettujen valmistuslinjastojen suuret kustannukset, samanlaisten tuotteiden pienet valmistussarjat ja tuotteiden monimuotoisuus. Tulevaisuudessa ns. yhteistoimintarobotit pystynevät vastaamaan näihin haasteisiin sekä samalla tehostamaan tuotantoa ja parantamaan tuotteiden laatua.

Nimensä mukaisesti yhteistoimintarobotit soveltuvat ihmisen ja robotin yhteistyöhön. Niitä on käytössä esimerkiksi sähkölaitteiden asennus- ja kokoonpanotehtävissä. Niissä yhdistyvät ihmisen joustavuus ja robotin kyky tehdä toistuvaa työtä väsymättä. Ne voidaan helposti ohjelmoida tai opettaa yksinkertaisiin työtehtäviin, ja ne ovat vaivatta siirrettävissä uusiin tehtäviin. Pienikokoisten ja kevyiden robottien tilantarve on pieni, ja ne eivät vaadi vastaavia turvajärjestelmiä kuin perinteiset teollisuusrobotit. Robottien monikäyttöisyyden kehittymisen ja kustannusten pienentymisen seurauksena niiden määrä lisääntynee erityisesti pk-yrityksissä.

Tulevaisuuden konepajassa mitä ilmeisimmin hitsaa robotti, ja hitsarista on tullut sen operaattori. Toivottavasti heidän yhteistyönsä sujuu hyvin, ja Suomessa on mahdollista tulevaisuudessakin tehdä huipputason konepajatuotteita. Ehkäpä robotit jopa auttavat palauttamaan edullisemman kustannustason maihin siirtynyttä tuotantoa Suomeen.

Alueelle uusinta CNC-tekniikan osaamista 

Ammattiopisto Tavastiassa avattiin uusi CNC-koulutuksen oppimisympäristö yhteistyössä Haas Technical Education Center:n kanssa. Ammattiopiston tavoitteena on olla Etelä-Suomen johtava CNC-koulutuksen järjestäjä. Lue lisää: www.kktavastia.fi/ammattiopisto-tavastia/uuden-cnc-tekniikan-oppimisympariston-avajaiset/

Hitsauksen ammattilaistapahtumat marraskuussa 2016

Hyria koulutus Oy, Ammattiopisto Tavastia, HAMK ja Faktia Oy yhteistyökumppaneineen järjestivät hitsauksen ammattilaistapahtumat Hyvinkäällä, Hämeenlinnassa ja Forssassa. Päivien ohjelmissa oli tuote-esittelyjä, työnäytöksiä ja luentoja hitsauksen ajankohtaisista teemoista.

Kiitämme kaikkia tilaisuuksiin osallistuneita!

Energiatehokas rakennus kiinnostaa

Kansanedustaja Ville Niinistö tutustui Ohutlevykeskuksen tutkimushallin energiaratkaisuihin. Opiskelijat kertoivat samalla Niinistölle, kuinka amk-opiskelijat suorittavat opintojaan osallistumalla korkeakoulun tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Bisnestä korkeakoulukampukselta

Tapahtuman pääpuhuja Yhdysvaltain entinen suurlähettiläs Bruce Oreck tutustui Ohutlevykeskukseen. Oreckia kiinnosti erityisesti tutkimushallin energiatehokkuutta parantavat ratkaisut sekä materiaali- ja valmistustekniikan tutkimukseen käytettävät menetelmät.

Aurinkoenergiaa Hämeeseen

Hämeenlinnaan Ammattiopisto Tavastian f-rakennuksen katolle on alkanut maakunnan suurimman aurinkovoimalan rakentaminen. Voimalaan asennetaan 347 aurinkopaneelia ja ne tulevat tuottamaan sähköä 80 – 85MWh. Voimalan teräsrakenteet saatiin asennettua kesäkuun alussa ja aurinkopaneelit asennetaan elokuussa.  Aurinkovoimala tulee olemaan osa Teräsrakentamisen huippuosaamiskeskittymän tutkimus- ja oppimisympäristöä.

Vieraita Teräsrakentamisen huippuosaamiskeskittymässä

Aleksander Stubb (kok.) tutustui Ohutlevykeskuksen toimintaan. Ohutlevykeskus on Hämeen ammattikorkeakoulun metallialan tutkimusyksikkö ja osa huippuosaamiskeskittymän tutkimus- ja oppimisympäristöä. Stubbia kiinnosti erityisesti amk-opiskelijoiden osallistuminen yritysten kanssa tehtävään tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

3D-skannaus nopeuttaa tuotekehitysprosessia

Hämeen ammattikorkeakoulussa suunniteltiin ajoneuvon moottorilohko uudelleen. Moottorilohkon materiaali ja valmistusmenetelmä vaihdettiin sekä samalla moottorilohkon rakennetta yksinkertaistettiin sekä sen integroiminen öljypohjaan suunniteltiin uudelleen. Moottorilohkosta ei ollut saatavissa alkuperäisiä rakennekuvia tai dokumentteja. Moottorilohkon rakennetta tutkittiin 3D-skannauksen avulla ja samalla saatiin tietoa moottorilohkon käytön vaikutuksia rakenteeseen sekä ajoneuvon muihin osiin. 3D-skannauksella saatiin nopeasti ja luotettavasti selville moottorilohkon todellinen geometria. Muilla menetelmillä tämä olisi haastavaa ja hidasta.