Rauli Wathén: ”Kuljin pitkän polun yrittäjäksi”

Hämeen ammattikorkeakoulu

Rauli Wathén: ”Kuljin pitkän polun yrittäjäksi”

10.10.2018 13:04

Kattoasennus ei ole heikkopäiden hommaa. Tämä on jyrkimpiä lappeita, joille Suomen Aurinkotekniikan Rauli Wathén on asentanut aurinkopaneelia.

Array

Rauli Wathénille avautui uraputki jo nuorena miehenä. Hän opiskeli vuosituhannen vaihteessa konetekniikkaa HAMKin Riihimäen yksikössä ja asui vuokralla omakotitalossa, jonka omistaja oli töissä Ratahallintokeskuksessa.

Wathén sai kesätyöpaikan rautateiltä ja teki lopulta opinnäytetyönsä junien jarruista. Ratahallintokeskuksesta avautui työpaikka, ja muutaman määräaikaisen pätkän jälkeen Wathénille tarjottiin vakituista ylitarkastajan virkaa.

– Se olisi ollut sitten siinä. Mutta minulla oli ollut lukioajoilta asti palo yrittäjäksi, Wathén kertoo.

Pitkä polku yrittäjyyteen
Wathén otti ylitarkastajan viran vastaan, mutta lähtikin muutamaa viikkoa myöhemmin Hämeenlinnaan Konecranesille töihin. Siellä hän toimi vaihteistotehtaan tuotannonohjaajana ja kokoonpanolinjan esimiehenä.

Viiden vuoden jälkeen avautui paikka pääkonttorilla Hyvinkäällä, mutta se ei osoittautunut omaksi.

– Siellä isommassa maailmassa diplomi-insinööri olisi ollut kovempi jätkä.

Tie veikin jättifirmasta neljän hengen yritykseen myymään kuorma-autojen ohjelmointipalveluja.

Parin vuoden jälkeen Wathénin ajatukset alkoivat käydä levottomiksi. Työ oli alkanut toistaa itseään, ja yrityksen toiminta-ala tuntui kapealta. Wathén kartoitti ostomielessä kymmenkunta yritystä konepajasta lakaisufirmaan, muttei löytänyt sopivaa. 

Wathén oli kiinnittämässä anopilleen kattolamppua, kun anoppi kysyi, miksei hän alkaisi sähkömieheksi. 

Niinpä Wathén haki Hyriaan aikuiskoulutuslinjalle opiskelemaan sähkö- ja automaatioasentajaksi ja hakeutui töihin hämeenlinnalaiseen Sähköalu-sähköurakointiliikkeeseen. Se oli vaihtelevaa ja mielekästä työtä, mutta vuoden 2016 alussa Wathén joutui ensi kertaa elämässään lomautetuksi.

Lomautusta oli kulunut pari kuukautta, kun eräänä päivänä puhelin soi. Soittaja oli Ville Tiainen, sama yrittäjä, jonka leivissä Wathén oli myynyt kuorma-autojen ohjelmointia. Tiainen oli siirtynyt Hyvinkäälle ison autoliikkeen leipiin.

Autoliike myytiin pian isommalle yritykselle, jossa Tiaiselle ei löytynyt sopivaa paikkaa. Wathén ehdotti Tiaiselle, että he alkaisivat myydä yhdessä jotakin.

Viikkoa myöhemmin Tiainen soitti ja kysyi, tiesikö Wathén aurinkopaneeleista mitään. Wathén istui tietokoneen ääreen ja ahmi aiheesta tietoa niin paljon kuin pystyi.

Aurinkosähkössä yhdistyi monta kiinnostavaa ja omalta tuntuvaa asiaa: nopeasti kehittyvä ala, teknisyys, ja sähköalan sekä myynnin osaaminen. Kuudessa viikossa syntyi Suomen Aurinkotekniikka oy.

Aurinkosähkön käyttö mullistuu tulevaisuudessa
Aurinkosähkö nähdään Wathénin mukaan usein tulevaisuuden asiana, vaikka se on täällä jo nyt. Tulevaisuudessa käyttö tosin tehostuu akku- ja älyjärjestelmien myötä. 

Tällä hetkellä aurinkosähkön ylituotantoa pyritään välttämään, koska ylijäämäsähköstä maksettava korvaus on pieni. Sähköautojen yleistyminen muuttaa asian.

– Kodista yli jäävä aurinkosähkö saadaan hyödynnettyä, kun sillä voidaan ladata auton akut.

Kotitalouksiin myydään jo akkupaketteja ylijäämäsähkön keräämistä varten, mutta ne ovat Wathénin mukaan kalliita ja melko tehottomia. Sähköauton akku on sen sijaan tehokas, mutta kun sen kapasiteetti laskee noin 80 prosenttiin, sitä ei voi enää käyttää autossa.

– Sähköautoon kelpaamaton akku voi toimia kotitalouden käytössä vielä kymmenenkin vuotta, Wathén kertoo. 
– Siitä tulee mullistava asia!

Tulevaisuudessa aurinkosähköä tuottava kotitalous voi myös tasapainottaa sähköverkkoa. 

– Suomen sähköverkko on aika kuormitettu. Etähallinnan avulla voisi ohjata aurinkosähköä kotitaloudesta sähköverkkoon, jolloin kuormahuippuja saataisiin tasattua.

Verkostot ovat kaiken perusta
Wathén ja Tiainen etsivät yhteistyökumppaneita alusta alkaen niin, että pääsivät itse keskittymään ydinasiaan: Tiainen myyntiin ja Wathén asennukseen. Toimiva yhteistyö tilitoimiston kanssa on kaiken perusta, ja visuaalinen ilme on hankittu mediatoimistolta. Verkkosivusto on optimoitu, somea käytetään aktiivisesti ja YouTube-kanava toimii.

Aurinkopaneelien asennus on luvanvaraista toimintaa, ja Tukesin rekisteriin pääseminen edellytti riittävää kokemusta sähköurakoinnista. Sitä Wathénilla ei perustamishetkellä ollut, joten sähkötöiden johtajaksi pyydettiin Pekka Alutoin, joka oli lomauttanut Wathénin muutamaa kuukautta aiemmin.

Wathénilla on yhteistyökumppaneita HAMKin aikaisesta opiskelukaverista lähtien. Verkostot ovat Wathénin mielestä yrittäjän turva. 

– Suomi on niin pieni maa, ettei täällä kannata polttaa siltoja takanaan.

Tekijöitä tarvitaan
Vaikka polku yrittäjyyteen ei ollut suora eikä kovin nopea, kaikki aiemmin kerätty kokemus on valmistanut Wathénia nykyhetkeen. Seuraava tavoite on yrityksen kasvattaminen. Asentajamäärän lisääntyessä Wathén aikoo siirtyä varsinaisesta asennustyöstä enemmän sen valvomiseen ja kehittämiseen.

– Yrityksen alkuhetket ovat olleet hyvin työllistäviä, ja yli kahdentoista tunnin työpäivät ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Työpäivät pitäisi saada kohtuullisemmiksi, jotta perheellekin jäisi aikaa.

Rekrytointi ei ole ihan helppoa. Lisää asennusporukkaa tarvitaan heti ensi vuoden puolella.

– Hyviä myyjiä kyllä löytyy, mutta asentajia harvemmin. Olisi kiva saada yhteydenottoja osaavilta kattoasentajilta ja sähkömiehiltä, Wathén vinkkaa.

– Mutta pääasia on, että asenne työn tekemiseen on kunnossa!

Kolme harhaluuloa aurinkosähköstä ja Wathénin vastaukset niihin:

1. Aurinkosähkö ei kannata pimeässä Suomessa.

V: Etelä-Suomessa on itse asiassa lähes samat säteilyarvot kuin Pohjois-Saksassa, missä aurinkosähköä hyödynnetään moninkertaisesti Suomeen verrattuna. 

2. Aurinkosähköllä lämmitetään taloa.

V: Aurinkosähkö ei ole sellaisenaan lämmitysmuoto, vaan sillä tuotetaan sähköä kaikkiin kodin laitteisiin, kuten pyykinpesukoneeseen ja ilmastointiin. Lämpöäkin voidaan tehdä sähkön avulla esimerkiksi lämminvesivaraajassa.

3. Aurinkoenergialla voi tuottaa kaiken kotitaloudessa tarvittavan sähkön.

V: Tavoitteena ei voi koskaan olla siirtyminen sataprosenttisesti aurinkosähköön, koska aurinkosähköä ei saada riittävästi öisin eikä talviaikana. Aurinkosähköllä on järkevää tuottaa noin 20–30 prosenttia vuotuisesta kulutuksesta. Tulevaisuudessa osuus voi kasvaa suuremmaksi.

Teksti: Maria Lassila-Merisalo

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU