Tue kehitystä ja hyvinvointia

Hämeen ammattikorkeakoulu
-

Tue kehitystä ja hyvinvointia

Lahjoitukset

Haluatko tukea hämäläistä kehittymistä ja hyvinvointia? Tee lahjoitus Hämeen ammattikorkeakoululle.

Nyt on hyvä hetki lahjoittaa rahaa HAMKille, sillä vuoden 2018 loppuun asti opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa ammattikorkeakouluille lahjoitusten päälle vastinrahaa. Jokainen meille lahjoitettu euro tuottaa siis nyt arvoaan enemmän hyötyä.

HAMKissa oli vuonna 2017 yhteensä 7869 opiskelijaa. Meillä tehtiin vuoden aikana yli tuhat amk-opinnäytetyötä ja 181 maisteritasoista yamk-opinnäytetyötä. Meillä oli käynnissä yli 100 tutkimus- ja kehittämishanketta, ja saimme yli 5 miljoonaa euroa ulkopuolista TKI-rahoitusta.

Seitsemän kampustamme takaavat laajan läsnäolon eri puolilla Kanta-Hämettä ja Etelä-Pirkanmaata, ja tiiviit yhteistyösuhteet niin koti- kuin ulkomaisten yliopistojen kanssa pitävät meidät tiukasti kehityksessä kiinni.

Lahjoita HAMKille, tuet Hämeen tulevaisuutta!

Rahankeräys

Lahjoittaminen

Voit antaa lahjoituksen Hämeen ammattikorkeakoululle tällä lomakkeella.

Verotus

Vähintään 850 euron lahjoitus on vähennyskelpoinen verotuksessa. Yksityishenkilö voi vähentää lahjoituksen puhtaasta ansiotulostaan. Hämeen ammattikorkeakoulu on velvollinen ilmoittamaan tiedot lahjoituksista verottajalle.

Lahjoituksen kohdentaminen

Alle 10 000 euron lahjoitukset kohdentuvat yleisesti Hämeen ammattikorkeakoulun kehittämiseen. Yli 10 000 euron lahjoittaja voi kohdentaa lahjoituksen haluamalleen koulutusalalle.

Vuoden 2018 loppuun asti on voimassa vastinrahakausi, jolloin valtio pääomittaa ammattikorkeakouluja vastinrahalla, joka jaetaan ammattikorkeakouluille niiden keräämien lahjoitusten suhteessa.

Keräyslupa

Hämeen ammattikorkeakoulu on saanut 2.2.2018 Poliisihallitukselta rahankeräysluvan (lupanro RA/2018/116). Lupa on voimassa 2.2.2018–31.12.2019 koko maassa Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Kerätyt varat käytetään ammattikorkeakoululain (932/2014) 4 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin. Lisäksi kerättyjä varoja voidaan käyttää ammattikorkeakoulun pääomittamiseen.

Käytännön toimeenpanija on Hämeen ammattikorkeakoulu oy.

HAMKilaisia visioita

Teetimme koulutuspäälliköillämme ajatusleikin: mitä tekisit, jos saisit tuhat euroa, entä mitä tekisit kymmenellä tuhannella eurolla? Tässä muutamia esimerkkejä.

sosiaalialan koulutuspaallikko

Koulutuspäällikkö Saija Silvennoinen, sosiaaliala:

”Tuhannella eurolla järjestäisimme luentosarjan, jolla viisi kriisityön työelämä- ja kokemusasiantuntijaa kävisi vierailulla HAMKissa. Tallentaisimme luennot, jotta saisimme hyödynnettyä luentojen annin laajemminkin yksikkömme eri koulutuksissa: sosiaalialalla ja hoitotyössä.”

rakennus- ja yhdyskuntatekniikan koulutuspaallikko

Koulutuspäällikkö Jari Komsi, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka:

”Kymmenellä tuhannella eurolla monipuolistaisimme rakenteiden olosuhdetestauslaitteistoamme. Seinärakenteiden yhtäaikainen testaaminen molemmin puolin rakennetta mahdollistaisi kosteusvaurioiden syntymismekanismien monipuolisemman tutkimus- ja opetustoiminnan.”

tietojenkasittelyn koulutuspaallikko

Koulutuspäällikkö Tommi Lahti, tietojenkäsittely:

”Pilvipalvelujen arkkitehtuuriratkaisujen osaaminen on laajalti kysyttyä ja tarpeellista niin sovelluskehittäjille kuin järjestelmäosaajillekin. Kymmenellä tuhannella eurolla lähettäisimme yhden opettajamme kouluttautumaan Amazon Web Services osaajaksi ja AWS-sertifikaattien myöntäjäksi. Tämä lisäisi opiskelijoidemme pätevyyttä työmarkkinoilla ja parantaisi työelämäpalvelujemme tarjontaa entisestään.”

Vaikuttavaa toimintaa

Yrittäjä Jari Anufrijeff: "Jos yrittäminen ei kannata, ideasi on ollut huono"

henkilokuva nethit-yrityksen toimitusjohtajasta
Nethit Oy:n toimitusjohtaja Jari Anufrijeff kertoo, että heillä on tarvetta esimerkiksi koodareille, graafisille osaajille ja verkkomarkkinoijille. KUVA: Jaana Siljamäki

Jari Anufrijeff on juuri sitä, mitä pääkaupunkiseudun ulkopuolinen Suomi tarvitsee: uutta kehittävä yrittäjä, joka työllistää paikallisia nuoria.

Karu toimistotila pikkukaupungissa joskus 2000-luvun alussa. Lattialla on patjoja, sillä neljän opiskelijamiehen päivät venyvät vielä vähän hahmottoman liikeidean parissa. Jääkaapilta kuuluu tölkin sihahdus, kun opiskelijaelämää ja bisnestä eletään samaan aikaan.

Kohtaus voisi olla it-maailmasta kertovasta televisiosarjasta, jossa tarinan kaari vie opiskelijapojat lopulta menestykseen. Eikä skenaariosta kaukana ollakaan, sillä näistä lähtökohdista ponnahtaneella forssalaisella myymälä- ja verkkokauppaohjelmistoyritys Nethitillä on nyttemmin noin 1,9 miljoonan euron liikevaihto, asiakkaina yli 200 verkkokauppayritystä eri puolilla Suomea ja yli 20 työntekijää. Toimiston seinällä on liuta tunnustuksia: Vuoden nuori yrittäjä 2013, Suomen Asiakastiedon Suomen vahvimmat -sertifikaatteja, sijoituksia Kauppalehden Menestyjät-listalla vuodesta 2011.

Nethit kirkastaa parhaillaan brändiään. Uusiksi ovat menneet nettisivu ja nimi. Virallisesti yritys on nyt Nethit Systems Ltd, sillä nimen pitää toimia myös ulkomailla. Tavoitteena on viedä toiminta ainakin Pohjoismaihin, aluksi luultavasti Ruotsiin.

Mutta ennen tätä kaikkea oli siis neljä nuorta miestä, jotka oli saattanut yhteen tietokonetekniikan opiskelut Hämeen ammattikorkeakoulussa, Forssassa. Heistä kaksi on edelleen mukana yrityksen toiminnassa, operatiivinen johtaja Harri Sahrakorpi, 38, ja toimitusjohtaja Jari Anufrijeff, 38.

”Harvemmin tuollaisesta pikkupoikien puuhastelusta mitään toimivaa tulee. Etenkin kun meitä oli alussa niinkin monta kuin neljä, piti tosissaan tehdä töitä, että siitä saatiin elanto kaikille”, Anufrijeff muistelee.

Tähän kaatuivat Anufrijeffin opiskelutkin. Kasaan hän kuitenkin sai 120 opintoviikkoa ja sen tärkeimmän: verkoston, josta löytyi erilaista osaamista ja intohimoa kanavoida osaaminen johonkin saldoa tuottavaan.

”HAMKista ei ole muuta kuin hyvää sanottavaa, sillä se tarjosi hyvät opiskelupuitteet ja opettajat sekä paljon oheistoimintaa.”

Vain vakituisia työntekijöitä

Liikeidea hioutui matkan varrella niin, että nyt toiminnan ydintä on tarjota eri alojen yrityksille myymälä- ja verkkokauppaohjelmistoja tukitoimintoineen. Keskeinen oivallus oli yhdistää kassajärjestelmä ja verkkokauppa yhdeksi monikanavaisen kaupan softaksi. Kun myyntikanavat keskustelevat reaaliajassa keskenään, vältetään esimerkiksi tilanne, jossa verkkokauppa tarjoaa asiakkaalle tuotetta, jota ei sitten löydykään varastosta.

Yhteistyökumppaniksi löytyi Suomen Kassajärjestelmät Oy, nyttemmin SKJ Systems Ltd Oy.

”Tällä hetkellä samalla idealla toimivia järjestelmiä tarjoaa jotkut muutkin, mutta meillä on pitkä tekninen etumatka, sillä yhteistä softaa on kehitetty 15 vuotta. Lisäksi näiden kahden järjestelmän integraatio ja toimialojen kirjo asiakkaissa ovat meillä laajempia.”

Vaikka Anufrijeff ei kaunistakaan HAMKista valmistuneiden tilastoja, on hänenkaltaisensa juuri sitä, mitä toivotaan: uudella toimialalla toimiva menestyvä yrittäjä, joka ei karkaa pääkaupunkiseudulle vaan jää osaamisensa ja verkostojensa kanssa Forssaan työllistämään paikallisia. Ihan helppoa osaajien löytäminen ei kuitenkaan ole, minkä vuoksi hän toivookin tiiviimpää harjoittelijayhteistyötä entisen opinahjonsa kanssa.

”Meillä on tarvetta asiakaspalveluhenkisille teknisille myyjille, liiketoimintakonsulteille, koodareille, graafisen puolen osaajille, käyttöliittymäsuunnittelijoille, verkkomarkkinoijille, tietokantaosaajille… Firma on vielä sen verran pieni, että täällä sitten tarttuu monenlaista osaamista.”

Tähän mennessä Nethit on rekrytoinut paljon työntekijöitä Forssan ammatti-instituutista, mikä on tarkoittanut näille nuorille ensimmäisiä vakituisia työpaikkoja.

”Meillä ollaan vain vakipaikoilla. Vaikka työntekijöiden löytäminen pienellä paikkakunnalla on hankalaa, kääntöpuolena on se, että täällä ollaan kilpailun puuttuessa työnantajauskollisempia.”

Uusasiakashankintaa varten Nethitillä on kuitenkin toimisto ja työntekijä myös Helsingissä.

”Yrittäminen ei ole Suomessa vaikeaa”

Anufrijeff on melko tyypillinen itseoppinut yrittäjä, jota ajaa intohimo omaan tekemiseen.

”Minun opiskeluaikoinani yrittäminen ei ollut muotia, kuten nyt. Jos olisin oppinut luennoilla perusasiat, kuten yhtiömuotojen erot, verotusasiat sekä palkkaamiseen liittyvät vastuut ja velvollisuudet, olisi alku toki ollut helpompi. Kun on aina ollut tietokoneiden ja netin kanssa tekemisissä, ei tiedon oma-aloitteinen opiskelu ollut kuitenkaan ylivoimaista.”
Anufrijeff on oppinut myös paljon Nuorkauppakamarista, liikemiesyhdistyksestä ja yrittäjinä toimivilta kavereilta eli sanalla sanoen verkostoitumalla.

”Toisin kuin sanotaan, yrittäminen ei Suomessa mielestäni ole vaikeaa. Jos yrittäminen ei kannata, ideasi on ollut huono. Siitä ei voi lähteä, että koko ajan pitää onnistua 110-prosenttisesti, että homma toimii.”

Yrittäjyyttä suunnittelevia Anufrijeff kehottaakin tekemään raakaa laskentaa kannattavuuden selvittämiseksi. Idealla, tuotteella tai palvelulla pitää olla pääosin kahta asiaa: skaalautuvuutta ja jalostusarvoa.

”Yrittäjyyden ei toki tarvitse rajoittua yhteen ideaan, jos energiaa ja organisointikykyä riittää. Olen tehnyt päätyöni aina Nethitissä, mutta vuosien aikana sivussa on syntynyt yli kymmenen muuta erilaista liiketoimintaa verkkokaupoista ravintola- ja kiinteistöalaan.”

Yrittäjänä onnistuminen vaatii toki paljon myös psyykeltä.

”Näissä hommissa masentuu helposti, jos stressinsietokyky on alhainen. Pitää kestää vastoinkäymisiä ja pystyä keskittymään olennaiseen.”

Mikään kliseinen yritysohjus Anufrijeff ei ole. Puutaloon remontoidun firmansa edustalla hän on pikkutakissaankin helposti lähestyttävä. Kotitalonsakin hän on rakennuttanut käytännössä firman takapihalle.

”Tontti oli iso ja joku sanoi, että rakenna siihen talo. Mä sitten rakensin.”

Teksti: Jaana Siljamäki

Sirkoista syötävämpiä

sirkkoja syomassa hienonnettua kurkkua
Kotisirkat ruokailemassa. Tuorerehuna hienonnettua kurkkua. KUVA: Satu Nokkonen

Mikä maistuisi sirkoille, ja maistuisivatko sirkat sitten paremmin meille? HAMKin Biotalouden tutkimusyksikössä ratkotaan kuumaa kysymystä: hyönteisten hyödyntämistä ihmisten ravintona.

Kuka olet ja mitä tutkit?

Olen projekti-insinööri Satu Nokkonen Biotalouden tutkimusyksiköstä Hämeenlinnan korkeakoulukeskuksesta. Tällä hetkellä tutkimme erilaisten puutarhatalouden sivuvirtojen, kuten tomaatin, kurkun ja kaalin lehtien, maistuvuutta ihmisravinnoksi tarkoitetuille kotisirkoille.

Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?

Uusia kotimaisia proteiinilähteitä etsitään jatkuvasti. Kasviproteiinien lisäksi hyönteisproteiinin kasvattaminen koti-Suomessa kiinnostaa ja asian ympärille on syntynyt sekä yrityksiä että tutkimusta. Yksi osa tutkimusta on sirkkojen ruoka, joka on tärkeä osa koko ketjun ekologista jalanjälkeä ja sirkkojen makua.

Hyönteistalous ei ole Suomessa pelkästään ihmisravintona uusi asia, vaan se on sitä myös kasvattajille. Sen vuoksi on tärkeää löytää taloudellisesti kannattavia ja kestäviä tapoja tuottaa sirkkoja. Puutarhoilta syntyy runsaasti hyödyntämättömiä 1- ja 2-laadun tuotteita sekä erilaisia sivuvirtoja, jotka päätyvät syystä tai toisesta esim. kompostiin. Tällaisia raaka-aineita on mahdollista hyödyntää sirkkojen ruokana.

Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?

Tavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia ratkaisuja puutarhatuotannon hävikin vähentämiseksi ja sivutuotteiden hyötykäytön edistämiseksi sekä edistää hyönteisten käyttöä ravintona. Lisäksi tavoitteena on tuottaa uutta liiketoimintaa. Tutkimus on osa ArvoBio-hanketta, joka jatkuu 30.11.2018 saakka, mutta sirkkojen ravintoon liittyviä tuloksia saadaan jo tämän vuoden aikana.

mies pitaa kadessaan muovilaatikkoa jossa on sirkkoja
Bio- ja elintarviketekniikan opiskelija Antti Järveläinen hoitaa sirkkojen ruokintaan liittyviä päivittäisiä toimenpiteitä. Antti tekee myös opinnäytetyötä aiheesta Puutarhasivuvirrat hyönteisten tuotannossa. KUVA: Satu Nokkonen

Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?

Tutkimus tuottaa niin nykyisille kuin tulevillekin hyönteiskasvattajille uutta tietoa vaihtoehtoisista raaka-aineista sirkkojen ruoaksi. Tutkimuksen tulokset hyödyttävät puutarha-alan toimijoita ja rohkaisevat heitä mahdollisesti uusiin toimintatapoihin.

Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?

Sekä kotimaiset ekologisesti kestävät proteiinilähteet että sivuvirtojen yhä valistuneempi ja tehokkaampi hyödyntäminen ovat isoja ilmiöitä alallamme. Sirkkakasvatuksen rinnalla koko hyönteistuotekehitys käy kuumana. Toinen kiinnostava aihe on mikrolevien tutkimus, sillä niitä voidaan hyödyntää ravinteiden kierrättäjinä, ravintona, rehuna ja lannoitteena.

Puutarhatuotannon uusi kiertotalous -tutkimushanke eli ArvoBio

Hankkeen toteutusaika on 1.12.2015−30.11.2018. Hanke rahoitetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014−2020. Hanke toteutetaan yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen ja ProAgria ÖSL:n (Österbottens Svenska Lantbrukssällskap) kanssa. Lisätietoa osoitteessa www.hamk.fi/arvobio.

 

Älypuhelin auttaa sokeita kaupassa

alypuhelinta pidetaan virvoitusjuomatolkin edessa
Sokeiden ja heikkonäköisten henkilöiden kaupassa asioimista varten on kehitetty mobiilisovellus, joka lukee viivakoodien informaatiosisällön ääneen. KUVA: Mari Hartikainen

Opiskelijat ovat kehitelleet sokeiden ja heikkonäköisten kaupassa asiointia helpottavan mobiilisovelluksen. Siitä voivat hyötyä myös muut, eri tavoin toimintaesteiset henkilöt, kuten maahanmuuttajat ja lukihäiriöiset.

​Keitä olette ja mitä tutkitte?

Tiina Saine ja Arto Haaranen. Opiskelemme tieto- ja viestintätekniikan insinööriohjelmassa Riihimäellä.

Olemme kehitelleet sokeiden ja heikkonäköisten henkilöiden kaupassa asioimista helpottavaa mobiilisovellusta, joka lukee viivakoodien informaatiosisällön ääneen. Ideana on, että helppokäyttöisen mobiilisovelluksen avulla eri tavoin toimimisesteiset henkilöt löytävät kaupassa helposti etsimänsä tuotteen ja saavat yhdellä napinpainalluksella lisätietoa tuotteen ainesosista, kuten allergisoivista aineista. Sovellus toimii kolmella painikkeella: Hae-painike avaa puhelimen kamerasovelluksen, lukee viivakoodin ja kertoo käyttäjälle, mikä tuote on kyseessä. Lisätieto-painike kertoo allergeenit ja tuoteselosteen. Stop-painike lopettaa tuoteselosteen puhetulvan tarvittaessa.

Työ lähti liikkeelle Osaaminen ratkaisee -hankkeen esteettömyyden innovaatioita kehittävässä Monialaisessa innovaatioareenassa, ja jatkui myöhemmin kesäopintojen ohjelmistoprojektissa. Työtä tehdään HAMKin Älykkäät palvelut  yksikössä, jonka Moniaistisuus ja avustava teknologia -tutkimusryhmää johtaa yliopettaja Merja Saarela.

Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?

Kohderyhmällemme ei ole tällä hetkellä kaupan henkilökunnan tai oman avustajan lisäksi juurikaan apukeinoja tuotteiden valitsemiseen kaupassa. Tutkiessamme aihetta ja saatavilla olevia apuvälineitä, löytyi sovellus, joka tunnistaa tuotteita niiden muodoista: se tunnistaa pullon ja vaikka ananaspurkin, mutta ei luotettavasti itse tuotetta.  Sovellukseen nimeltä Look Tel Recognizer puolestaan voi kuvaamalla kerätä itse tietopankkia, jolloin tuotteet voidaan myöhemmin tunnistaa kaupassa. Ideassamme mennään askel pidemmälle.

Lisäksi on hyvä muistaa, että muillakin kuin sokeilla ja heikkonäköisillä on eri asteisia tilapäisiä tai pysyvämpiä hankaluuksia arkisissa elämäntilanteissa. Niin sanottu avustava teknologia voi tuoda avun näihin tilanteisiin aivan uudella tavalla ja tukea ihmisten itsenäistä selviytymistä, jolloin elämänlaatu paranee.

Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?

Innovointi- ja tuotekehittelyprosessi ovat osa Osaaminen ratkaisee -hankkeen Avustavan teknologian verstaan toimintaa. Varsinaiset ratkaisut, kuten sovelluksemme, kytkeytyy itsenäistä kaupassa asioimista helpottavien ratkaisujen kehittämiseen Alepa-kaupoissa. Tavoitteena on, että sovellus olisi ladattavissa mobiilisovelluskaupoista tai integroitavissa espoolaisen ohjelmistoyrityksen MIPSoft Oy:n ja Näkövammaisten Keskusliiton kehittämään BlindSquare-sovellukseen, joka yhdistää paikkatiedon, puhesynteesin ja joukon avoimen datan lähteitä näkövammaisten toimimisen helpottamiseksi.

Syksyllä olemme testanneet sovellustamme itse sekä sokeiden ja heikkonäköisten henkilöiden kanssa. Kehitämme sovellusta palautteen perusteella ja etsimme vielä lisää testaajia. Tuloksia saadaan toivon mukaan vielä tämän vuoden aikana. Meidät on juuri myös hyväksytty esittelemään työtämme Brasiliassa lokakuussa pidettävään konferenssiin etäyhteyden avulla.

Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?

Sokeat ja heikkonäköiset, mutta myös ikääntyneet sekä erilaisista oppimisvaikeuksista tai lukihäiriöistä kärsivät ihmiset. Viimeksi mainittuja ryhmiä auttaa, jos he paitsi lukevat, myös kuulevat informaation. Tässä multimodaalisessa oppimisessa informaatiota tarjotaan useassa moodissa, mikä mahdollistaa tiedon vastaanottamisen usealla aistilla.

Lisäksi maahanmuuttajat ovat yksi ryhmä, koska myös heillä voi olla kielellisiä vaikeuksia. Kaikki edellä mainitut ryhmät ovat kasvamaan päin, koska esimerkiksi väestön ikääntyminen lisää heikkonäköisten osuutta maassamme.

Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?

Älykkään teknologian tutkimuksessa maailmalla haetaan nyt ratkaisuja, joilla voidaan helpottaa aistimiseen, hahmottamiseen, ymmärtämiseen, muistamiseen, kommunikoimiseen tai liikkumiseen liittyviä vaikeuksia. Tällöin lähtökohtana ovat moniaistisuutta hyödyntävät ratkaisut, jollaisesta mobiilisovelluksemme on yksi esimerkki.

Taustalla on isoja, periaatteellisia muutoksia, kuten EU:n viime vuonna hyväksytty saavutettavuusdirektiivi. Sillä halutaan taata ihmisten yhdenvertaisuus digitaalisessa  yhteiskunnassa. Käytännössä valtion ja kuntien verkkopalveluiden tulee olla myös apuvälineitä käyttävien kansalaisten käytettävissä. Suomessa puolestaan tuli vuonna 2015 voimaan uusi yhdenvertaisuuslaki, jonka tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää. Yhä enemmän törmäämmekin mm. yrityksiin, jotka panostavat palveluidensa saavutettavuuteen.

Osaaminen ratkaisee (ORA) -hanke

Osaaminen ratkaisee (ORA) -hanke, 1.5.2015-30.11.2017, Euroopan sosiaalirahasto. Moniaistisuus ja avustava teknologia (MATEC) -tutkimusryhmä. Lisätietoa osoitteessa www.hamk.fi/matec.

Restartup-yrittäjyydestä uusia näkökulmia yrittäjyysopetukseen

Lahjoita tästä

Lahjoitukset:

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU