Ammatillinen kieltenopetus

Hämeen ammattikorkeakoulu
Naurava nainen.

Ammatillinen kieltenopetus

Ammatillinen kieltenopetus

Ammatillisella kieltenopetuksella tarkoitetaan sekä ammattikorkeakoulujen että ammatillisten toisen asteen oppilaitosten kieltenopetusta. Tutkimusalueen tavoitteena on tehdä tutkimus- ja kehittämishankkeita yhteistyössä eri oppilaitosten edustajien kanssa.

Tutkimus- ja kehittämistyössä keskeisiä teemoja ovat:

  • uusi ammatillinen kieltenopettajuus
  • digitaalisuus kieltenopetuksessa
  • digitaalisuus kielitaidon arvioinnissa
  • kielikoulutuksen jatkumo 2. asteelta korkeakouluun

Tutkimuspäällikkö esittäytyy

Tutkimuspäällikkö Taina Juurakko-Paavola kertoo työstään:

”Toimin projektipäällikkönä useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Minulla on laaja valtakunnallinen yhteistyöverkosto, josta löytyy partnereita niin uusien hankkeiden suunnitteluun kuin käynnissä olevien toteuttamiseen.

Tutkijayliopettajana yritän liittää myös kehittämishankkeisiin tutkimuksellisen otteen. Keskeisenä tavoitteena kaikissa hankkeissa on luoda osallistujille mahdollisuus ammatilliseen kehittymiseen ja verkostoitumiseen kollegoiden kanssa. Lisäksi yritän kannustaa osallistujia kirjoittamaan artikkeleita toteuttamistaan kehittämishankkeista.

Oma tutkimuskohteeni on ruotsin kielen osaaminen. Tällä hetkellä minua kiinnostaa eniten, miten digitaalisuus voisi edistää ruotsin kielen oppimista yleensä ja erityisesti kirjoittamissuorituksissa. Uusimmat artikkelini (esim. Monimediainen pedagogiikka kieltenopetuksen perustaksi) ja tieteelliset esitelmäni liittyvät tähän teemaan.

Käynnissä olevat hankkeet

Lukuvuonna 2017-2018 ovat käynnissä seuraavat hankkeet:

DIGIJOUJOU (1.2.2017-31.12.2019)

Aalto yliopiston koordinoima DIGIJOUJOU–hanke (Suomen ja ruotsin kielen joustava oppiminen ja ohjaus tulevaisuuden työelämän tarpeisiin) sai  opetus- ja kulttuuriministeriöltä 1 788 000 euroa rahoitusta. Hämeen ammattikorkeakoulu toimii hankkeen ammattikorkeakoulutoimintojen koordinaattorina.

Hankkeeseen osallistuvat Aalto yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun lisäksi Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Vaasan yliopisto sekä Centria ammattikorkeakoulu, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu.

Hankkeessa on tavoitteena luoda kotimaisten kielten opetukseen ja ohjaukseen uutta monimuotoista ja monimediaista pedagogiikkaa. Samalla tavoitteena on kehittää määrätietoisesti kieltenopettajien digipedagogista osaamista ja luoda joustavia toteutustapoja kotimaisten kielten opetukseen ja ohjaukseen. Näissä toteutuksissa hyödynnetään digitaalisuutta ja korostetaan opiskelijan yksilöllistä oppimista. Tavoitteena on lisäksi osallistaa kaikkia korkeakoulujen kotimaisten kielten opettajia hankkeen alusta asti uuden pedagogisen lähestymistavan kehittämiseen. Tavoitteena on myös luoda yhteistoimintamalli, jolla kieltenopettajien osaamisen kehittäminen ja hyvien käytäntöjen jakaminen varmistetaan myös hankkeen jälkeen.

Hankkeen etenemistä voit seurata tarkemmin sen kotisivuilla tai DIGIJOUJOU-blogissa, jossa julkaistaan hanketoimijoiden innostavia tekstejä heidän toteuttamistaan kehittämishankkeista.

NOPSA-hanke, osahanke 3: Kielten oppimisen polkuopintomallit (1.10.2016-31.7.2019)

NOPSA-hankkeen osahankkeessa 3 kehittämiskohteena ovat Kielten oppimisen polkuopintomallit. Kyse on opiskelijoiden sujuvien siirtymien mahdollistamisesta ammatilliselta toiselta asteelta ammattikorkeakoulujen kieliopintoihin erityisesti ruotsin kielen osalta. Hankkeessa on mukana kieltenopettajia 5 ammattikorkeakoulusta ja 4 ammatillisen toisen asteen oppilaitoksesta. Hanke on Euroopan Sosiaalirahaston rahoittama ja tuen myöntäjä on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

NOPSA-hankkeesta löydät lisätietoa sen blogista ja fb-sivuilta.

Uusi julkaisu:

Juurakko-Paavola, T. 2017. Yhteistyö kiinnostaa ammatillisia kieltenopettajia. HAMK Unlimited Professional. 19.5.2017.

Utveckling av nationella kriterier och metoder för bedömningen av den lagenliga muntliga och skriftliga färdigheten i svenska i samtliga högskoleexamina (1.1.-31.12.2018)

Svenska kulturfonden on myöntänyt rahoitusta korkeakouluopiskelijoiden ruotsin kielen taidon arviointikriteerien päivittämishankkeen käynnistämiseksi. Hankkeen koordinaattoreina toimivat FT, dosentti Taina Juurakko-Paavola (Hämeen ammattikorkeakoulu) ja FT, dosentti Heidi Rontu (Aalto-yliopisto). Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä finskan opettajien verkoston kanssa.

Tavoitteena on laatia, validoida ja pilotoida korkeakoulujen yhteiset kriteerit sekä suullisen että kirjallisen kielitaidon arviointiin. Keväällä 2017 toteutettuihin työpajoihin osallistui 65 ruotsin/finskan opettajaa. Työpajojen tulosten perusteella koordinaattorit muokkaavat kriteereistä koekäyttöversion keväälle 2018. Saadun palautteen perusteella kriteerit viimeistellään vuoden 2018 loppuun mennessä.

Aikaisemmat hankkeet

DigSkriv-hanke (1.8.2016-31.7.2017)

DigSkriv-hankkeessa tavoitteena oli kehittää ruotsin kielen opettajien valmiuksia ohjata lukio- ja korkeakouluopiskelijoita ruotsin kielellä kirjoittamisessa digitaalisia välineitä ja ympäristöjä käyttäen. Hankkeen osarahoittajana oli Svenska kulturfonden.

Hankkeessa oli mukana kahdeksan opettajaa. He toteuttivat lukuvuoden 2016-2017 aikana neljä erilaista kirjoittamisen opettamiseen ja ohjaamiseen painottuvaa opetuskokeilua. Opettajat raportteihin omista opetuskokeiluistaan voit tutusuta DigSkriv-hankkeen blogissa, jossa on myös nähtävillä hankkeen päätösseminaarin esitykset videoina.

Hankkeen ohjausryhmässä olivat professori Sinikka Lahtinen (Turun yliopisto), kielipalveluiden päällikkö Tarja Haukijärvi (Tampereen amk) ja lehtori Heini Syyrilä (Parolan lukio).

ROKK-hanke (1.8.2014-31.12.2016)

Yliopistojen kielikeskukset ja ammattikorkeakoulut toteuttivat yhdessä hanketta Ruotsin kielen opetuksen kehittäminen korkeakouluissa (=ROKK-hanke). Hanketta rahoitti Opetus- ja kulttuuriministeriö vuosina 2014-2016. Hankkeen koordinaattoreina toimivat FT, dosentti Heidi Rontu Aalto-yliopistosta ja FT, dosentti Taina Juurakko-Paavola Hämeen ammattikorkeakoulusta. Lisätietoa hankkeen verkkosivuilta.

Tutkimushanke ruotsin kielen osaamisesta (1.8.2014-31.12.2016)

Tutkimushankkeessa tavoitteena oli selvittää, millaista osaamista erityisesti kirjoittamistaidon osalta kokelaat osoittavat ylioppilastutkinnon ruotsin kielen kokeissa. Lisäksi tavoitteena olin pohtia, mitä seurauksia tällä osaamisella on ammattikorkeakoulujen ruotsin kielen opintoihin. Tutkimuksen päärahoittajana oli Svenska kulturfonden.

Ammatillisten ruotsin opettajien täydennyskoulutushankkeet (1.8.2015-31.10.2016)

Lukuvuonna 2015-2016 toteutettiin kaksi ammatillisten ruotsin opettajien täydennyskoulutushanketta, joissa oli mukana ruotsin opettajia sekä ammatilliselta toiselta asteelta että ammattikorkeakouluista. Hankkeita hallinnoi OKKA-säätiön Tuulikki Similä-Lehtinen. Hankkeen osarahoittajana oli Svenska kulturfonden. Hankkeessa tuotettiin julkaisu ”Ammatilliset ruotsin opettajat opetuksen kehittäjinä” ja muu hankkeessa tuotettu materiaali on ladattavissa vapaasti verkosta.

Elitgruppen-hanke (1.8.2012-30.10.2014)

Lukuvuosina 2012-2013 ja 2013-2014 toteutettiin kaksi ammattikorkeakoulujen ruotsin opettajien täydennyskoulutushanketta. Hankkeita hallinnoi OKKA-säätiön Tuulikki Similä-Lehtinen. Hankkeen osarahoittajana oli Svenska kulturfonden. Hankkeessa tuotettiin julkaisu  ”Ammattikorkeakoulun ruotsin opettajuus muutoksessa”.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU