Avoin julkaiseminen

Hämeen ammattikorkeakoulu
-

Avoin julkaiseminen

Avoin julkaiseminen

Kun valitset julkaisupaikkaa, pohdi, mitä haluat kertoa ja kenelle.

Sama teksti ei toimi eri kanavissa: ammattitermit ovat perusteltuja ammattilehteen tarjotussa artikkelissa, mutta sanomalehden julkaisukynnys ylittyy vain kansantajuisesti kirjoitetusta sisällöstä. Jos mahdollista, hyödynnä monipuolisesti eri kanavia. Esimerkiksi tieteellisestä julkaisusta voit jatkojalostaa artikkeleita eri lehtiin, kunhan huomioit eri kanavien ja julkaisijoiden vaatimukset. Muista myös, että julkaisun levittämisessä kannattaa olla itse aktiivinen. Sosiaalisen median avulla saat helposti lisää lukijoita.

Julkaisupaikoissa suosi ensisijaisesti avoimia, open access (OA) -vaihtoehtoja. Open access- eli avoin julkaiseminen tarkoittaa sitä, että julkaisu on avoimesti verkossa kenen tahansa luettavissa. HAMKissa suosituksena on open access -julkaisuissa julkaiseminen ja open access -julkaisujen osuutta julkaisujen kokonaismäärästä seurataan aktiivisesti.   Avoimia julkaisuja löytyy sekä HAMKin omista julkaisuista (HAMK Unlimited) että organisaation ulkopuolelta. Tarvittaessa saat tukea julkaisemiseen ja julkaisupaikan valintaan avoimen TKI-tuen tiimiltä (kirjasto.tki-tuki[a]hamk.fi).

Avoimuuden etuina ovat julkaisun helppo saatavuus, hyvä näkyvyys ja vaikuttavuus. Avoimesti verkossa olevaa julkaisua on helppo linkittää eteenpäin, eikä sen hyödyntäminen edellytä lukijalta maksua. Kun avoin julkaisu nousee esiin Google-hakuja tehtäessä, pääsevät aiheesta kiinnostuneet hyödyntämään sen sisältöä helposti. Tutkijan tai hanketoimijan kannalta tämä merkitsee oman työn näkyvyyden lisääntymistä ja toisinaan jopa uusien mahdollisuuksien avautumista julkaisujen saaman julkisuuden myötä.

Muista laatu!

Avointa julkaisupaikkaa etsiessä kannattaa kiinnittää huomiota verkkopalveluiden laatuun. Verkossa on paljon hyviä ja luotettavia avoimia julkaisukanavia, mutta myös ns. saalistajajulkaisuja (predatory publishers / fake online journals or scientific conferences). Saalistajat eli valejulkaisut tai -konferenssit markkinoivat usein palvelujaan aktiivisesti, esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Kannattaa siis käyttää hetki julkaisun tai konferenssin verkkosivujen tarkasteluun.

Hyvän ja laadukkaan open access -julkaisijan tunnistat esimerkiksi siitä, että sivustolta löytyvät selkeät ohjeet kirjoittajalle, yhteystiedot (sähköposti, puhelinnumero ja katuosoite), ISSN-numero ja järkevältä vaikuttava toimituskunta. Tieteellisten lehtien laatua voit tarkistaa Julkaisufoorumin julkaisukanavahaulla. Haku kannattaa tehdä ISSN-numeron avulla.

Lisätietoa saalistajajulkaisuden tunnistamiseen löydät Anna-Sofia Ruthin kattavasta artikkelista.

Open access -lehtien erityispiirteitä

Osassa open acess -lehtiä toiminnan kustannukset katetaan kirjoittajamaksuilla ja joissakin lehdissä on käytössä niin sanottuja embargo- eli viiveaikoja artikkelien julkaisemisessa open access -muodossa. Esimerkiksi Ammattikasvatuksen aikakauskirjan artikkelit julkaistaan verkossa vuosi printtilehdessä julkaisun jälkeen.

Open access -lehdistä puhuttaessa saatat törmätä termeihin kultainen ja vihreä open access sekä hybridilehdet. Kultainen open access tarkoittaa sitä, että lehti on kokonaisuudessaan luettavissa verkossa, eikä viiveitä artikkelien avautumisessa ole. Vihreä open access (=rinnakkaisjulkaiseminen) puolestaan tarkoittaa sitä, että artikkelista julkaistaan rinnakkaistallenne oman organisaation säilytyspaikassa (HAMKissa Theseus), jossa se on vapaasti kenen tahansa luettavissa. Hybridilehdissä artikkelit eivät oletuksena ole vapaasti luettavissa, mutta oman artikkelinsa voi ostaa vapaaksi.

Rinnakkaistallennus

Julkaisujen rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan henkilökunnan kirjoittamien julkaisujen tallentamista organisaation omaan säilytyspaikkaan. Julkaisut on alunperin julkaistu muissa julkaisupaikoissa, esimerkiksi lehdissä. Organisaation oma säilytyspaikka ei siis ole varsinainen julkaisukanava. Rinnakkaistallennuksen perusperiaatteisiin kuuluu kuitenkin se, että säilytyspaikassa julkaisut ovat verkossa vapaasti kenen tahansa luettavissa. Englanniksi rinnakkaistallentamisesta käytetään termejä parallel publications tai self-archived publications.

HAMKissa rinnakkaistallenteet tallennetaan Theseukseen, josta ne ovat kenen tahansa luettavissa. Jotta rinnakkaistallentaminen on mahdollista, on julkaisun alkuperäiseltä kustantajalta/julkaisijalta pyydettävä lupa rinnakkaistallentamiseen. Kirjaston TKI-tiimi hoitaa lupien kysymisen (kirjasto.tki-tuki[a]hamk.fi).

Jatkossa on tavoitteena, että kaikki julkaisurekisteriin ilmoitetuista julkaisuista rinnakkaistallennetaan. Lupa rinnakkaistallentamiseen voidaan kysyä jo samalla, kun julkaisua tarjotaan julkaistavaksi. Tämä on erityisen suositeltavaa, jos julkaiset artikkelin konferenssissa. Ota yhteyttä kirjaston TKI-tiimiin, jos olet kirjoittamassa julkaisua ja haluat samalla kysyä lupaa rinnakkaistallentamiselle.

Lisätietoja ja tukea rinnakkaistallentamisessa saat Avoimen TKI-tuen tiimiltä: kirjasto.tki-tuki@hamk.fi

ResearchGate ja Academia.edu

ResearchGate, Academia.edu ja muut vastaavat palvelut tarjoavat mahdollisuuksia omien julkaisujen jakamiseen laajemmalle yleisölle. Palveluihin on muodostunut tutkijoiden yhteisö, jossa omia julkaisuja jaetaan avoimesti muille tutkijoille.

Monet palveluissa jaettavat julkaisut eivät ole alunperin olleet avoimia, vaan ne on julkaistu maksullisissa julkaisuissa painettuna tai verkossa. Ennen kuin jaat julkaisuja varmista aina kustantajalta, onko jakaminen sallittua. ResearchGate, Academia.edu ja muut vastaavat palvelut eivät huolehdi lupien kysymisestä, vaan se on omalla vastuullasi. Myös alunperin avoimesti julkaistujen julkaisujen levittäminen eri palveluihin ja alustoille voi olla kustantajan/julkaisijan sääntöjen vastaista eli huolehdi lupien kysymisestä myös open access -julkaisujen osalta.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU