Avoin julkaiseminen - Hämeen ammattikorkeakoulu
Avoin julkaiseminen
Hämeen ammattikorkeakoulu
-

Avoin julkaiseminen

Avoin julkaiseminen

Kun valitset julkaisupaikkaa, pohdi, mitä haluat kertoa ja kenelle.

Sama teksti ei toimi eri kanavissa: ammattitermit ovat perusteltuja ammattilehteen tarjotussa artikkelissa, mutta sanomalehden julkaisukynnys ylittyy vain kansantajuisesti kirjoitetusta sisällöstä. Jos mahdollista, hyödynnä monipuolisesti eri julkaisukanavia. Esimerkiksi tieteellisestä julkaisusta voit jatkojalostaa artikkeleita eri lehtiin, kunhan huomioit eri kanavien ja julkaisijoiden vaatimukset. Muista myös, että julkaisun levittämisessä kannattaa olla itse aktiivinen. Sosiaalisen median avulla saat helposti lisää lukijoita.

Kun valitset julkaisupaikkaa, valitse ensisijaisesti avoimia, open access (OA) -vaihtoehtoja. Open access- eli avoin julkaiseminen tarkoittaa sitä, että julkaisu on avoimesti verkossa kenen tahansa luettavissa. HAMKissa suosituksena on open access -julkaisuissa julkaiseminen ja open access -julkaisujen osuutta julkaisujen kokonaismäärästä seurataan aktiivisesti.   Avoimia julkaisuja löytyy sekä HAMKin omista julkaisuista (HAMK Unlimited) että organisaation ulkopuolelta. Tarvittaessa saat tukea julkaisemiseen ja julkaisupaikan valintaan TKI-tuen tiimiltä (kirjasto.tki-tuki[a]hamk.fi).

Avoimuuden etuina ovat julkaisun helppo saatavuus, hyvä näkyvyys ja vaikuttavuus. Avoimesti verkossa olevaa julkaisua on helppo linkittää eteenpäin, eikä sen hyödyntäminen edellytä lukijalta maksua. Kun avoin julkaisu nousee esiin Google-hakuja tehtäessä, pääsevät aiheesta kiinnostuneet hyödyntämään sen sisältöä helposti. Tutkijan tai hanketoimijan kannalta tämä merkitsee oman työn näkyvyyden lisääntymistä ja toisinaan jopa uusien mahdollisuuksien avautumista julkaisujen saaman julkisuuden myötä.

Muista laatu!

Julkaisupaikkaa etsiessä kannattaa kiinnittää huomiota verkkopalveluiden laatuun. Verkossa on paljon hyviä ja luotettavia avoimia julkaisukanavia, mutta myös ns. saalistajajulkaisuja (predatory publishers / fake online journals or scientific conferences). Saalistajat eli valejulkaisut tai -konferenssit markkinoivat usein palvelujaan aktiivisesti, esimerkiksi sähköpostin välityksellä. Kannattaa siis käyttää hetki julkaisun tai konferenssin verkkosivujen tarkasteluun.

Hyvän ja laadukkaan open access -julkaisijan tunnistat esimerkiksi siitä, että sivustolta löytyvät selkeät ohjeet kirjoittajalle, yhteystiedot (sähköposti, puhelinnumero ja katuosoite), lehdillä ISSN-numero ja järkevältä vaikuttava toimituskunta. Tieteellisten lehtien laatua voit tarkistaa Julkaisufoorumin julkaisukanavahaun avulla. Haku kannattaa tehdä ISSN-numeron avulla.

Lisätietoa saalistajajulkaisuden tunnistamiseen löydät Anna-Sofia Ruthin kattavasta artikkelista.

Open access -lehtien erityispiirteitä

Open access -lehtiä toiminnan kustannukset katetaan usein kirjoittajamaksuilla. Kirjoittajamaksuista käytetään lyhennettä APC- tai BPC-maksut (Article Processing Charge / Book Processing Charge). Lisäksi joissakin lehdissä on käytössä niin sanottuja embargo- eli viiveaikoja artikkelien julkaisemisessa open access -muodossa. Esimerkiksi Ammattikasvatuksen aikakauskirjan artikkelit julkaistaan verkossa vuosi printtilehdessä julkaisun jälkeen.

Open access -lehdistä puhuttaessa saatat törmätä termeihin kultainen ja vihreä open access sekä hybridilehdet. Kultainen open access tarkoittaa sitä, että lehti on kokonaisuudessaan luettavissa verkossa, eikä viiveitä artikkelien avautumisessa ole. Vihreä open access (=rinnakkaistallentaminen) puolestaan tarkoittaa sitä, että artikkelista tallennetaan rinnakkaistallenne oman organisaation säilytyspaikkaan (HAMKissa Theseus), jossa se on vapaasti kenen tahansa luettavissa. Hybridilehdissä artikkelit eivät oletuksena ole vapaasti luettavissa, mutta oman artikkelinsa voi ostaa avoimeksi.

Julkaisemiseen liittyviä kustannuksia seurataan HAMKissa jatkossa tarkasti. APC-maksut ja muut julkaisemiseen liittyvät kustannukset tulee kirjata erilliselle julkaisumaksut-tilille. Hankkeissa julkaisemiseen liittyvät kustannukset olisi hyvä ottaa huomioon jo hankesuunnitteluvaiheessa. Apuna voit käyttää esimerkiksi tämän tekstin alle linkitettyä julkaisusuunnitelmapohjaa.

Julkaisusuunnitelmapohja tueksi hankkeiden toimintaan.

Julkaisemiseen on saatavana koulutusta ja tarvittaessa voimme myös räätälöidä koulutusta henkilökunnan tarpeiden perusteella. Tarkemmat tiedot TKI-tuen tiimin tulossa olevista koulutuksista löydät sekä tiimimme omasta koulutuskalenterista että koko organisaation henkilöstövalmennusten koulutuskalenterista (intrassa).

Rinnakkaistallennus

Julkaisujen rinnakkaistallentamisella tarkoitetaan henkilökunnan kirjoittamien julkaisujen tallentamista organisaation omaan julkaisuarkistoon. Rinnakkaistallennuksen perusperiaatteisiin kuuluu, että  rinnakkaistallenteet ovat verkossa vapaasti luettavissa. Englanniksi rinnakkaistallentamisesta käytetään termejä parallel publications tai self-archived publications.

HAMKissa rinnakkaistallenteet tallennetaan Theseukseen, josta ne ovat kenen tahansa luettavissa. Jotta rinnakkaistallentaminen on mahdollista, on julkaisun alkuperäiseltä kustantajalta/julkaisijalta pyydettävä lupa. TKI-tuen tiimi hoitaa lupien kysymisen (kirjasto.tki-tuki[a]hamk.fi).

Tavoitteena on, että kaikki julkaisutiedonkeruuseen ilmoitetut julkaisut rinnakkaistallennetaan. Julkaisuja ei yleensä saa rinnakkaistallentaa sellaisenaan, vaan niistä tarvitaan eri tekstiversio. Usein kustantajat sallivat ns. final draft -version rinnakkaistallentamisen. Final draftilla tarkoitetaan viimeisintä julkaisuun lähetettyä versiota, ilman kustantajan tekemiä taitto- tai muita viimeistelyjä. Tieteellisissä julkaisuissa kannattaa säilyttää myös julkaisun pre-print- eli vertaisarviointia edeltävä versio. Eri versiot kannattaa tallentaa selvästi eri nimille, jotta ne ovat myöhemmin helposti löydettävissä.

Lisätietoja ja tukea rinnakkaistallentamisessa saat TKI-tuen tiimiltä: kirjasto.tki-tuki@hamk.fi. Voit myös jättää viestin ServiceDeskin kautta kohdentamalla viestisi TKI-tuelle.

ResearchGate ja Academia.edu

ResearchGate, Academia.edu ja muut vastaavat palvelut tarjoavat mahdollisuuksia omien julkaisujen jakamiseen laajemmalle yleisölle. Palveluihin on muodostunut tutkijoiden yhteisö, jossa omia julkaisuja jaetaan avoimesti muille tutkijoille.

Monet palveluissa jaettavat julkaisut eivät ole alunperin olleet avoimia, vaan ne on julkaistu maksullisissa julkaisuissa, painettuna tai verkossa. Ennen kuin jaat julkaisuja varmista aina kustantajalta, onko jakaminen sallittua. ResearchGate, Academia.edu ja muut vastaavat palvelut eivät huolehdi lupien kysymisestä, vaan se on omalla vastuullasi. Myös alunperin avoimesti julkaistujen julkaisujen levittäminen eri palveluihin ja alustoille voi olla kustantajan/julkaisijan sääntöjen vastaista eli huolehdi lupien kysymisestä myös open access -julkaisujen osalta.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU