Moniaistisuus ja avustava teknologia

Hämeen ammattikorkeakoulu
Tabletilla ohjataan erilaisia laitteita.

Moniaistisuus ja avustava teknologia

Moniaistisuus ja avustava teknologia toimintakyvyn ja oppimisen tukena (MATEC)

Ryhmä tutkii ja kehittää käyttäjälähtöisesti älykkäitä moniaistisia avustavan teknologian ratkaisuja, joilla edistetään oppimista ja toimintakykyä.

Kuvaus ryhmän toiminnasta

Älykkääseen teknologiaan perustuvilla ratkaisuilla kompensoidaan vammaisuudesta tai ikääntymisestä aiheutuvia kognitiivisia, kuten aisti-, hahmottamis-, ymmärtämis- ja muistamisvaikeuksia, kommunikoimisen sekä liikkumisen vaikeuksia.

Uusimman avustavan teknologian mahdollisuudet rakentuvat paljolti multimodaalisten ominaisuuksien hyödyntämiseen informaation tuottamisessa, välittämisessä ja vastaanottamisessa. Toimintakykyrajoitteiden ylittäminen mahdollistuu monin tavoin, esimerkiksi mobiilisovelluksilla voidaan avustaa henkilökohtaisesti informaation tuottamista, vastaanottamista ja hyödyntämistä moniaistisesti. Lisäksi sensorien avulla voidaan lisätä ympäristöön lisätyn informaation moniaistista havaitsemista.​​

Ryhmän tutkimus- ja kehittämistoiminta toteutetaan käyttäjälähtöisillä menetelmillä. Tutkimus kohdistuu oppimista edistäviin ja itsenäistä selviytymistä tukeviin moniaistisen havainnoimisen mahdollistaviin korkean teknologian ratkaisuihin, kuten paikka- ja suuntatietoisiin mobiililaitepalveluihin, moniaistisuuden mahdollistaviin multimodaalisiin 3D-sisätilakartoihin, erilaisten tekniikoiden yhdistelmiin. Tutkimuksen lähtökohtana ovat multimodaaliset oppimisratkaisut, käyttäjälähtöiset mobiilisovellukset, sisä- ja ulkopaikannusratkaisut, seuraavan sukupolven haptiikka mobiililaitteissa, 3 D –äänikohokartat, äänimaisemat ja multimodaaliset opasteet.​

Tutkimusryhmä

Tutkimustyöpajat ja seminaarit

Avustava teknologia opiskelussa ja työllistymisessä – Teknologia työllistymisen tukena -työpaja, Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 31.8.2016, Visamäki, Hämeenlinna

MATEC oli mukana esittelemässä avustavan teknologian mahdollisuuksia ja näkökulmia opiskelun ja työllistymisen tukena. Esitys pidettiin Osaaminen ratkaisee -hankkeen Työllistymisen mahdollisuudet seminaarissa, Teknologia työllistymisen tukena -työpajassa.

Ks. esitys prezissä.

ePortfoliot ja multimodaalisuus  – Osaamisen tunnistaminen työpaja, 30.8.2016, Biotalous, Mustiala

MATEC oli mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa Biotalouden yksikössä Mustialassa Osaamisen tunnistamisen työpajaa. Työpajassa esiteltiin Oma digipolku oppimiseen – Poluttamo -hankkeen toimintaa ja siinä yhtenä tutkimuskohteena olevaa ePorfoliot ja multimodaalisuus kokonaisuutta. Oman osaamisen osoittamisen multimodaaliset vaihtoehdot saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmista ovat yksi tie yhdenvertaisen koulutuksen toteuttamiseen. Työpajassa oli mukana sekä opiskelijoita että opettajia, jotka yhdessä perehtyvät multimodaalisiin portfoliovaihtoehtoihin. Työpajassa esiteltiin myös HAMK:n Riihimäen yksikössä kesäprojekteissa kehiteltyä multimodaalisen porfoliotyökalun prototyyppiä (Tieto- ja viestintäteknologian insinööriopskelijat Tapio Valkama ja Juha Kajala).

Ks. työpajan esitysaineisto ePortfoliot ja multimodaalisuus ePortfolio ja multimodaalisuus.pdf.

Biomimetiikan ja bioakustiikan työpaja, 18.8.2016, Mobiilikesäkoulu, Mustiala

Monialainen Innovaatioareena – Innovointi ja hyvinvointiteknologia apuna arjessa 26.2.2016 klo 8.30-15.30, Visamäki Hämeenlinna

​Monialainen uusien ratkaisujen yhteiskehittely on tämän päivän työelämätaitoja. Näitä taitoja harjoiteltiin ​HAMKin hyvinvointialan ja tekniikan alojen yhteisessä monialaisessa Innovaatioareenassa, joka järjestettiin 26.2.2016 Korkeakoulukeskuksen Auditoriossa ja työpajatiloissa. Mukana oli noin 100 opiskelijaa HAMKin Hämeenlinnan, Riihimäen ja Valkeakosken yksiköistä. Opiskelijat harjoittelivat ryhmissä hyvinvointiteknologisten innovaatioiden, teknisten ratkaisujen, toimintatapojen tai palvelujen monialaista yhteiskehittelyä. Monialaisessa ryhmässä opiskelija pääsi käyttämään ongelmanratkaisu-, yhteistyö- ja viestintätaitojaan yhteisöllisessä kehittämisprosessissa ja päätöksenteossa. ​

Innovaatioareenan sisällöllinen fokus oli oppimista ja toimintakykyä avustavan teknologian innovoinnissa. Innovaatioareenan teemana oli Innovointi ja hyvinvointiteknologia apuna arjessa. Innovaatioareenat on aina kytketty HAMKn tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Aiempina vuosina Innovaatioareena järjestettiin osana Digital Life Labin hankkeita. Tänä vuonna Innovaatioareenan toteutuksesta vastasi Älykkäät palvelut -tutkimusyksikön Moniaistisuus ja avustava teknologia (MATEC) -tutkimusryhmä. Innovaatioareena toteutettiin osana Osaaminen ratkaisee -ESR hanketta (2015-2017). Hanke on HAMKin Ammatillinen osaaminen – ja Älykkäät palvelut – tutkimusyksiköiden sekä Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön (VAMLAS) yhteinen kehittämishanke, jossa mm. kokeillaan uudenlaisia ohjaus- ja toimintatapoja erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden työllistymisen parempaan tukemiseen sekä kehitetään avustavaa teknologiaa. Innovaatioareenassa syntyneitä toteutuskelpoisimpia ideoita ja niiden innovoijia sparrataan ideoissaan eteenpäin Osaaminen ratkaisee -hankkeen Avustavan teknologian verstaassa.

Innovaatioareena – Tulevaisuuden ​asiakaslähtöiset hyvinvointipalvelut 27.11.2014 klo 8.30-12.00, Forssa

​Ikäihmisten määrä kasvaa seudullamme tulevien vuosien aikana ja ihmiset haluavat asua yhä pidempään kotona, mutta tarvitsevat palveluita ja tuotteita helpottamaan arkeaan. Voisiko teknologia tulla avuksi ja jos niin kuinka? Tarjolla oli esimerkkejä innovatiivisista palvelu- ja tuoteideoiden toteuttamisesta. Innovaatiotyöpajassa oli tarjolla mahdollisuus ideoida uusia asiakaslähtöisiä ratkaisuja kotona pärjäämisen tueksi. Tilaisuus tarjosi yrittäjille uusia ideoita ja verkostoja liiketoiminnan kehittämiseksi.​​

OHJELMA:

8:30 Tilaisuuden avaus

8:45–9:15 Mistä idea syntyi?

  • Pentti Linden, Pentin Terveyspalvelu / Hyvinvointiauto
  • Jaana Lähteenkorva, Hoivakoti Pumpuli Oy / Armas-päivä

9:30–9:45 Ideasta tuotteeksi tai palveluksi

  • Pekka Ekholm / FSKK

9:45–10:30 Innovaatioprosessi ja tulevaisuuden ennakointi

  • Juha Siitonen, Yrittäjä ja business enkeli, Mitron Oy
  • Sebastian Knight, Esperi Care Oy / Palveluekosysteemien ja –verkostojen luominen ja ympäröivän yhteisön hyödyntäminen palvelutuotannossa
  • Hanna Hutka-Ojanen, FSHKY / Seutukuntamme muuttuu, auttaako teknologia?

10:45–12:00 INNOMYLLY-ideointityöpaja, aiheina mm.

  • asiakkaan luokse tulevat palvelut
  • muut kotona pärjäämistä tukevat palvelut
  • tekniikan hyödyntäminen hyvinvointipalveluissa
  • + muita esiin nousevia teemoja

Tilaisuuden järjesti Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy:n FORTE -hanke yhteistyössä Hämeen ammattikorkeakoulun INNOVAATTORI-hankkeen kanssa.

Liikennesuunnittelun ​workshop: ”Esteetön liikennesuunnittelu näkövammaisuus huomioiden” 17.12.2014, klo 13-16, Riihimäki

​Workshopin puheenjohtajana Rami Tervo:

”Oma mielikuvani esteettömyydestä on sellainen, ettei sitä pidä erottaa muusta suunnittelusta omaksi teemakseen, vaan se on turvallisuuden kaltainen suunnittelun lähtökohta. Suunnittelemalla liikenneympäristö alusta alkaen kaikille soveltuvaksi päädytään lopputulokseen, josta hyötyvät kaikki. Tuloksena on helposti hahmotettavaa, turvallista ympäristöä, jossa kaikkien on helppo ja turvallinen liikkua. Helpoksi en tehtävää sano.”

Workshopin tavoitteet:

  • Lisätä opiskelijoiden tietoa erityisryhmien tarpeista liikenteessä
  • Saada ymmärrys siitä, miten sokea ihminen hahmottaa ympäristöään ja miten ympäristö pitäisi suunnitella
  • Keskustella keinoista, joilla suunnitteluprosessin aikana voidaan käydä vuorovaikutusta eri käyttäjäryhmien kanssa (kehen voi olla yhteydessä ja missä vaiheessa)
  • Esitellä hyviä ratkaisuja ja kertoa, mikä niistä tekee erityisen hyviä
  • Pohtia joitakin yhteisiä projekteja, joihin voisimme osallistua

​Alustuspuheenvuorot

Klo 13.00 – 13.30 Liikennesuunnittelun isokuva näkövammaisuuden kannalta,

  • Juha Sylberg, kehittämispäällikkö (vaikuttamistyö ja yhteistyöprojektit, Näkövammaisten keskusliitto ry)

Klo 13.30 – 14.00 Näkövammainen henkilö liikenteessä,

  • Kaisa Penttilä, IT-asiantuntija (IT- ja Daisy-neuvonta, IT-kurssit), Näkövammaisten keskusliitto ry

Klo 14.00-14.30 Liikennesuunnittelu ja käyttäjälähtöinen teknologia,

  • Ilkka Pirttimaa, MIPSoftin toimitusjohtaja ja Stockmanin ICT arkkitehtuurin johtaja

Työpajatyöskentely

Vetäjänä Merja Saarela, yliopettaja ja moniaistisuus ja avustava teknologia tutkimusryhmän vetäjä

Klo 14.30-15.30 Kahvit työpajatyöskentelyn lomassa

Klo 15.30-16.00 Työpajatyöskentelyn tulosten purku ja loppukeskustelu

Työpajan tulokset jaettiin liikennesunnittelun koulutusohjelmalle.

Hyvinvointiteknologia ja ohjaaminen, ​HYOS, ohjaustoiminta 19.2.2015

Avustavaa teknologiaa käytetään mm. oppimisen tukena, toimintakyvyn tukena, luovuuden ja mielekkään toiminnan mahdollistajana sekä stressin hallinnan apuna. Kaokessa toiminnassa, jossa teknologian avustamana voidaan ylittää tai kompensoida vammaisuudesta tai ikääntymisestä aiheutuvia kognitiivisia (mm. aistimisen, hahmottamisen, ymmärtämisen ja muistamisen vaikeuksia), kommunikoimisen sekä liikkumisen vaikeuksia.

Työpajassa opiskelijat pääsivät tutustumaan ja kokeilemaan älykkäitä avustavan teknologian ratkaisuja, joita ohjaaja voi hyödyntää omassa työssään. Keskeinen materiaali jaettiin opiskelijoille ja koottiin lisäksi Pinterestiin Avustavan teknologian tauluksi.

Projektit ja hankkeet

Shift2Rail Future Stations

Shift2Rail tutkimus ja innovaatio-ohjelma kohdistuu älykkääseen ja kestävään kasvuun suuntautuvan tutkimuksen ja innovoinnin edistämiseen rautatiealalla. Sen avulla pyritään etsimään kohdennettua tutkimus- ja innovaatiotoimintaa ja markkinavetoisia ratkaisuja nopeuttamalla uusien ja edistyneiden tekniikoiden integrointia innovatiivisiin rautateiden tuoteratkaisuihin. Aloitteella pyritään kaksinkertaistamaan eurooppalaisen rautatiejärjestelmän kapasiteetti ja lisäämään sen luotettavuutta ja palvelun laatua 50 prosentilla, samalla kun elinkaarikustannukset puolittuvat.Tavoitteena on saavuttaa yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue (SERA), joka parantaa eurooppalaisen rautatiejärjestelmän houkuttavuutta ja kilpailukykyä siten,  että maanteillä liikkumisen sijaan siirryttäisiin käyttämään kestävämpää liikennemuotoa, kuten rautatieliikennettä. Lisäksi halutaan ylläpitää eurooppalaisen rautatieteollisuuden johtajuutta maailmanmarkkinoilla.

Tavoitteet työpaketeissa:

7) Improved Station Design and Componentskohteena ovat pienet asemat ja niiden palvelutason parantaminen:

  • Parannetut turvallisuusratkaisut
  • UNIVERSAL DESIGN -SUUNNITTELURATKAISU
  • Standardisointi
  • Erilaisia ilmasto-olosuhteita kestävät ratkaisut
  • Kunnossapidon helppous ja kustannustehokkuus
  • Modulaarisuus ratkaisuissa
  • Älykkään teknologian hyödyntäminen

Työpaketissa 8) Improved Accessibility to trains, pääfokuksena on esteettömyys. Eri maissa tilanne vaihtelee paljon. Suomen osalta katsotaan mm. Esteettömät reitit asemalle/seisakkeelle, Opastus esim. näkövammaiset (laiturin vaara-alue), Matalat laiturit.

Toteutus:

HAMK toteuttaa hankkeen käyttäjätutkimukset Liikenneviraston (LV) alihankkijana edellämainituissa työpaketeissa.

IDEA (LV): Monitoimisen katoksen suunnittelu ja testaus pienellä asemalla/seisakkeella: Innovatiivinen, vihreä seisake

PILOTOINTIKOHDE (LV): Iittalan seisakkeelle rakennettava uusi katosmalli ja vihersuunnitelma tavoitteena lisätä junamatkustusta ja seisakkeen viihtyisyyttä sekä luoda seisakkeelle myös omaleimainen ilme taiteen keinoin.

  • Kehittämisen yhteistyömalli: Liikennevirasto, Hämeenlinnan kehitysyhtiö (Linnan kehitys) ja alueen järjestöt ja toimijat sekä yritykset
  • Sisältyy myös seisakkeen käyttöä tukevaa maankäytön kehittämistä
  • Käyttäjätutkimus uuden katoksen käytettävyydestä (HAMK)
  • Mahdollisuudet hyödyntää digitalisaatiota, selvitys
  • Esteettömyys huomioitu suunnittelussa uuden RATO 16 ohjeen mukaisesti.

Esteettömyys ja saavutettavuus / DigiCampus – korkeakoulujen yhteinen digitaalinen oppimisympäristö, pedagogiikka ja palvelut

DigiCampus on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulutuksen kehittämishanke vuosille 2018-20. Hankkeen tavoitteina on luoda korkeakouluille esteettömästi saavutettava ja yhdenvertaisuutta edistävä digitaalinen pilvioppimisympäristö ympärivuotisten opiskelumahdollisuuksien tukemiseksi, tuottaa opettajien tueksi pedagogis-digitaalinen tukipalvelujen toimintamalli ja oppimisympäristön laatumittari, sekä kehittää kampusten fyysis-digitaalista oppimismaisemaa. Hanke muodostuu viidestä osahankkeesta: 1) Digitaalinen oppimisympäristö, 2) Pedagogiset tukipalvelut, 3) Sisältöhankkeet (OpenBio, Kemia ja Oikeustieteen DigiPeda), 4) Arvioinnin kehittäminen ja 5) Esteettömyys ja saavutettavuus.

HAMKn Älykkäät palvelut tutkimusyksikön MATEC-tutkimusryhmä on mukana Jyväskylän yliopiston koordinoimassa Esteettömyys ja saavutettavuus -hankkeessa. Tarve hankkeelle syntyi siitä, että digitaalisten toiminta- ja oppimisympäristöjen monipuolistuessa sekä opiskelijoille että henkilökunnalle on varmistettava yhdenvertaiset mahdollisuudet palveluihin, kouluttautumiseen ja työn tekemiseen. Yliopistot ja korkeakoulut yhtenäistävät opintotietojärjestelmiään ja myös keskeiset verkko-oppimisympäristöt ovat samoja useissa oppilaitoksissa. Digitaaliset oppimisympäristöt paitsi luovat uusia, joustavia oppimisen mahdollisuuksia, luovat myös uudenlaisia oppimisen ja osallistumisen esteitä, ellei ympäristöjä suunnitella lähtökohtaisesti käytettäviksi, esteettömiksi ja saavutettaviksi. Tutkimuksen ja opiskelijapalautteen perusteella ne eivät ole kaikkien opiskelijoiden saavutettavissa. Saavutettavuus on paitsi eettisesti tärkeä ja toivottava tavoite, lähitulevaisuudessa myös lain määräämä velvoite. Vuonna 2016 Euroopan parlamentti hyväksyi julkisten toimijoiden (mm. korkeakoulut ja kirjastot) verkkosivujen ja sovellusten saavutettavuus -direktiivin, joka tulee huomioida kansallisessa lainsäädännössä 23.9.2018 mennessä. Tämä tarkoittaa myös yliopistojen ja korkeakoulujen kohdalla vaatimusta huomattavasti nykyistä paremmasta saavutettavuudesta ja esteettömyydestä.

Osahankkeen tavoitteet:

  1. Tunnistaa korkeakoulujen käyttämät keskeiset yhteiset digitaaliset opintopalvelut, järjestelmät ja oppimisympäristöt sekä arvioida niiden saavutettavuus eri testimenetelmin (mm. esteettömyystestauksen työkalut, monenlaiset opiskelijat, erilaisia avustavan teknologian ratkaisuja käyttävät opiskelijat ja henkilöstö). (Vastuu JYU)
  2. Kehittää tunnistettujen ja testattujen järjestelmien ja oppimisympäristöjen saavutettavuutta parantavia teknisiä ja pedagogisia ratkaisuja. (Vastuu HAMK)
  3. Tunnistaa ja tuottaa DigiCampuksen pedagogiseen tukipalveluun tietoa opiskelua hyödyttävistä käytännöistä, laitteista, sovelluksista ja helppokäyttötoiminnoista korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilöstön käyttöön. (Vastuu HAMK)
  4. Osallistua oppimisympäristön laatumittarin kehittämiseen ympäristöjen saavutettavuuden ja esteettömyyden huomioon ottamiseksi. (Vastuu JAMK)
  5. Tuottaa (yhteiseen pilvipalveluun) teknisesti ja pedagogisesti esimerkillistä saavutettavuuden koulutustarjontaa korkeakoulujen opetus- ja ohjaus- ja muun henkilöstön osaamisen kehittämisen tueksi (saavutettavuuden ja esteettömyyden mallintaminen). (Vastuu JYU)

Toteutus:

Kaikissa hankkeen korkeakouluissa opiskelijoista ja henkilökunnasta luodaan kokemusasiantuntijoiden ja yhteiskehittelijöiden toimijaryhmä, joka varmentaa hankkeen sisällöllisen, teknisen ja toiminnallisen laadun. Hankkeessa yhteiskehitellään esteetöntä opiskelua ja työn tekemistä mahdollistava materiaali ja koulutus korkeakoulujen käyttöön. DigiCampuksen yhteyteen yhteiskehitellään vakiintuneet, esimerkilliset toimintakäytänteet ja -mallit esteettömyyden ja saavutettavuuden varmistamiseksi sekä mekanismit käytänteiden jatkuvalle arvioinnille. Osahankkeen tuloksia varmennetaan kokemusasiantuntijoiden toimijaryhmällä sekä eri viiteryhmistä muodostuvalla ohjausryhmällä. Ohjausryhmä osallistuu hankkeen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä seuraa hankkeen osatavoitteiden etenemistä. Lisäksi asiantuntijayhteistyön kautta pyritään vaikuttamaan myös erilaisten sovellusten kehittäjiin siten, että he ottaisivat järjestelmien ja sovellusten kehittämistyössä huomioon yliopistojen ja korkeakoulujen saavutettavuuden ja esteettömyyden vaatimukset.

Hankekumppanit:

Jyväskylän yliopisto (JYU), Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK). Jyväskylän yliopisto toimii hankkeen koordinaattorina. Toimijoiden osavastuut tavoitteittain löytyvät kohdasta tavoitteet.

Osahankkeen budjetti:

551 118 euroa, josta JYU:n osuus 204 338, JAMK:n osuus 175 673 ja HAMK:n osuus 171 107 euroa.

Itsenäistä selviytymistä tukevat iBeacon-perustaiset tienlöytämisratkaisut (ILSI) I

Sokeille ja heikkonäköisille henkilöille näköaistin puuttuminen aiheuttaa suuria haasteita ympäristöön orientoitumisessa, liikkumisessa, ympäristön hahmottamisessa ja kaikessa itsenäisessä asioimisessa. Maailman terveysjärjestö WHO:n (2011) mukaan maailmassa on noin 285 miljoonaa näkövammaista henkilöä, joista 30 miljoonaa on Euroopassa ja 80000 Suomessa (Ojamo 2014). Näköaistin puuttuminen aiheuttaa näkövammaisille henkilöille monenlaisia haasteita arjesta selviytymisessä. Näön puuttumisen kompensoimiseksi ja näkövammaisen itsenäisen suoriutumisen tueksi, esimerkiksi julkisissa tiloissa, tarvitaan muiden aistien kautta saavutettavissa olevaa moniaistista ympäristötietoa.

Tutkimushankkeen tarkoituksena on kehittää moniaistisuutta hyödyntäviä älykkäitä tienlöytämisratkaisuja (wayfinding solutions), jotka helpottavat 1) itsenäistä liikkumista sisätiloissa, ja 2) itsenäistä liikkumista julkisilla liikennevälineillä. Tavoitteena on kartoittaa ja pilotoida iBeaconien mahdollisuuksia moniaististen ja liikkumista helpottavien paikannus-, reitti- ja karttaratkaisujen osalta. iBeaconien mahdollisuuksia ja haasteita pilotoidaan Itis-kauppakeskuksen sisällä ja kauppakeskukseen yhteydessä olevissa busseissa, metroissa, bussi- ja raideliikennelaitureilla sekä opastetauluissa. Tuloksia hyödynnetään kaikkia asiakkaita palvelevan älykkään liikkumisympäristön ja saavutettavien opastusjärjestelmien kehittämisessä. Stressittömästi sujuvat matkaketjut, liikkumisympäristön moniaistinen älykkyys ja turvallisuus lisäävät kaikkien ihmisten, ja erityisesti heikkonäköisten ihmisten itsenäisiä liikkumismahdollisuuksia ja liikkumismukavuutta.​

Tutkimuskysymykset

Tutkimuksen tarkoituksena on kehittää moniaistisuutta hyödyntäviä älykkäitä tienlöytämisratkaisuja (wayfinding solutions), jotka helpottavat 1) liikkumista sisätiloissa, ja 2) liikkumista julkisilla liikennevälineillä. Tavoitteena on kartoittaa nopeilla pilotoinneilla bluetooth low-energy teknologiaa hyödyntävien iBeaconien hyödyntämismahdollisuuksia moniaististen ja liikkumista helpottavien paikannus-, reitti- ja karttaratkaisujen kehittämiseksi ​

Tutkimuskysymykset:

  1. Voidaanko iBeaconeita hyödyntää sokeille tarkoituksenmukaisten äänimaamerkkien rakentamisessa?
  2. Voidaanko iBeaconeiden avulla sijoittaa sokeaa tarkoituksenmukaisesti opastavat sanakarttaetappien tiedot kuljettavan reitin varrelle?
  3. Voidaanko 3D-tulostettuihin sisätilakarttoihin yhdistää jollakin äänitysteknologialla sokean kanssa kommunikoivat iBeacon äänimaamerkit?
  4. Voidaanko iBeacon välitteisiä äänimaamerkkejä ja sanakarttoja ennakko simuloida tarkoituksenmukaisesti esimerkiksi BlindSquarella?
  5. Millaisia ovat reittiopastushaasteet toisiinsa yhteydessä olevien iBeaconien varaan rakennetussa navigointijärjestelmässä?

Projektikumppanit:

  • Näkövammaisten keskusliitto
  • MIPsoft Oy
  • Liikkumistaito Polku H. Hirn
  • Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
  • Itis kauppakeskus

Projektiaika: 30.1.2015 – 31.6.2017

Opiskelijoiden projektituotoksia hankkeelle:

  • Bitter, M., Mörttinen, J. & Lämsä, E. 2016. Esteettömyyskartoitus – Tikkurilan asema.
  • Kotsalo, M. 2015. iBeacon-perustaiset maamerkit sisätilapaikannuksessa. Tieto- ja viestintätekniikan opinnäytetyö, Hämeen ammattikorkeakoulu.
  • Mäki, M., Lahtinen, V., Oksanen, P. & Palmu, T. 2016. HAMK:n Riihimäen yksikön multimodaalisen kohokartan -pilotti.

Osaaminen ratk​aisee (Ora)

Korkeasti koulutettujen työttömyys on jyrkässä kasvussa. Tämän haasteen edessä korkeakoulun on kehitettävä uusia toimintatapoja, joilla tukea nuorten työllistymistä. Uuden lähestymistavan ja keinojen kehittäminen ja pilotointi aloitetaan vaikeasti työllistyvien nuorten kanssa. Vammaisilla korkeakoulutetuilla on muita enemmän hankaluuksia saada opiskelunaikaisia harjoittelupaikkoja ja työpaikkoja valmistumisen jälkeen. Heidän työllisyytensä edistäminen edellyttää myös korkeakoulun henkilöstöltä uudenlaista osaamista ja toimenpiteitä, sillä näillä nuorilla on muita suurempi riski jäädä pysyvästi eläkkeen varaan.

Hankkeessa edistetään vaikeasti työllistyvien korkeakouluopiskelijoiden ja vastavalmistuneiden, erityisesti vammaisten ja muiden erityistarpeisen nuorten työllistymistä kehittämällä kokonaisvaltaisia ohjauspalveluja ja digitaalisia apuvälineitä, vahvistamalla työllistymistä edistävää osaamista ja tuomalla sitä näkyville. Työtä tehdään yhteistyössä opiskelijoiden, työnantajien ja vammaisjärjestön kanssa.

Hankkeessa on kolme osatavoitetta: Ensimmäiseksi vahvistetaan nuorten työllistymistä edistävää osaamista ja tehdään sitä näkyväksi. Nuorille luodaan mahdollisuus työkokemuksen kartuttamiseen avoimissa oppimisympäristöissä. Toisena osatavoitteena on korkeakoulun työelämäyhteistyön monimuotoistaminen huomioiden vammaisten ja erityistä tukea tarvitsevien tarpeet. Tähän liittyen parannetaan työnantajien valmiuksia ottaa töihin tämän kohderyhmän nuoria. Kolmantena osatavoitteena on kehittää vammaisten ja erityistarpeisten nuorten työllistymistä edistäviä uusia ohjauskäytäntöjä. Nämä käytänteet kootaan toimintamalliksi, jota voidaan jatkossa soveltaa myös muihin opiskelijoihin.

Hankkeen toimenpiteitä ovat mm. kohderyhmään kuuluvien nuorten tukeminen harjoittelu- ja työpaikkojen saamisessa työhönvalmentajan avulla. Lisäksi erityisasiantuntijat, kuten vammaisjärjestöjen työllisyysneuvojat ja kokemusasiantuntijat, perehdyttävät ammattikorkeakoulun henkilökuntaa vammaisten ja erityistarpeisten nuorten ohjaukseen. Hankkeessa perustetaan korkeakouluun myös kaksi avointa oppimisympäristöä eli verstasta. Osaamisen kehittämisen verstaassa opiskelijat toteuttavat asiakasprojekteja ja luovat portfolion, jossa esittelevät osaamistaan. Avustavan teknologian verstaassa opiskelijat, kokemusasiantuntijat ja opettajat kehittävät apuvälineitä vammaisille ihmisille ja luovat avustavan teknologian osaajaverkoston.​

Hankkeen tuloksena luodaan ammattikorkeakouluun uusi ohjausmalli vammaisten ja erityistarpeisten nuorten työllistymisen parempaan tukemiseen. Lisäksi luodaan toimintamalli monimuotoista rekrytointia edistävään työelämäyhteistyöhön ja työelämäfoorumeiden järjestämiseen. Hankkeessa perustetaan myös tiedonkulkua lisäävä yhteistyöverkosto vammaisjärjestöjen, korkeakoulun ja työnantajien välille sekä avustavan teknologian tietopankki ja asiantuntijaverkosto. Lopputuloksena ammattikorkeakoulusta valmistuvien nuorten työllistyminen paranee.

Horisontaalisista periaatteista hanke edistää erityisesti yhdenvertaisuuden toteutumista lisäämällä vammaisten ja erityistarpeisten nuorten osallistumista työelämään. Sosiaalista kestävyyttä lisätään mm. edistämällä työpaikkojen monimuotoisuutta.

Projektikumppanit:

  • Vammaisten lasten säätiö ry
  • Hämeen ammattikorkeakoulu

Hankeaika: 1.5.2015 – 30.11.2017

Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto

Tuloksia:

Hankkeessa luotiin HAMKiin kaksi työllistymistä tukevaa verstasta:

  1. Avustavan teknologian verstas
  2. Uraohjauksen verstas

Grapewine for Acces​sibility (KUPS!)

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden saavutettavuustiedon tuottaminen ja kartoittaminen yhteisöllisesti mobiiliteknologiaa hyödyntäen –hankkeessa kehitettiin uusia tapoja ja uudenlaista toimintakulttuuria saavutettavuustiedon tuottamiseen ja arvioimiseen. Tavanomaisesti saavutettavuusarvioinnit tehdään 3-5 vuoden välein ja viranomaistyönä. Tässä hankkeessa mahdollistettiin vammaisille henkilöille itselleen pääsy kulttuuri- ja vapaa- ajan palveluiden saavutettavuustiedon tuottamiseen älykännyköillä ja mobiilisovelluksilla.

Saavutettavuus voidaan määritellä monenlaisten yleisöjen huomioimiseksi ja hyviksi osallistumisen mahdollisuuksiksi. Taide- ja kulttuuripalvelut ovat saavutettavissa silloin, kun kuka tahansa kansalainen voi valita kulttuuritarjonnasta itselleen soveltuvia palveluja, hankkia elämyksiä, tietoa ja taitoja tuottaa niitä itse. Aiemmissa tutkimuksissa havaittuja saavutettavuusongelmia ovat olleet mm. tiedottamisen haasteet, ajantasaisen, luotettavan ja totuudenmukaisen tiedon saamisen haasteet. Näihin haasteisiin etsimme ratkaisuvaihtoehtoja uusista näkökulmista: 1) yhteisöllisyys ja osallistaminen, 2) älypuhelimien ja mobiilisovellusten käyttö, 3) joukkoistaminen, 4) vuorovaikutteisuus ja yhteiskehittely sekä 5) palvelumuotoilumenetelmät.​

Nopeana pilottina (15.8.-31.12.2013) toteutetussa hankkeessa, jota kutsumme tuttavallisesti KUPS!-pilotiksi, 3 sokeaa ja 3 liikuntavammaista henkilöä opetteli käyttämään älykännyköitä (iPhone5) ja mobiilisovelluksia saavutettavuushavaintojen keräämiseksi. Mobiilisovelluksista hyödynsimme mm. pelillistä Foursquarea, näkövammaisten Blindsquare navigointisovellusta, näkövammaisten MBraille mobiilipistekirjoitussovellusta, Tap tap see tunnistusohjelmaa ja saneluohjelmaa Dragon dictation. Pilotti toteutettiin Hämeenlinnan Verkatehtaalla, erityisesti Hämeenlinnan Taidemuseossa ja BioRexissa. Pilotin aikana syntyi ns. Tavis-malli kulttuuripalveluiden saavutettavuustiedon tuottamiseen ja arvioimiseen. Tulokset osoittavat, että mobiiliperustainen menetelmä ja Tavis-malli ovat tehokkaita ja helppoja tapoja saavutettavuustiedon tuottamiseksi. Tavis-malli täydentää perinteisiä saavutettavuuden arviointimenetelmiä.

Pilotin päätyttyä, toimintamallia on edelleen kehitetty huomioimaan saavutettavuustietoa antavan henkilön profiili. Tavis-mallilla annetun saavutettavuustiedon hyödynnettävyys vertaisryhmässä on parempi, kun vinkin antajasta saadaan näkyville vammaisuus, esim. näkövammainen henkilö, ja käytössä oleva apuväline, esimerkiksi valkoinen keppi. Toimintamallille on myös annettu uusi nimi Grapewine for Accessibility (G4A). Tavis-malli kilpailee pohjoismaisessa Nordic Innovation Independent Challengessa.

Keywords: saavutettavuus, mobiilisovellukset, yhteiskehittely, näkövammaisuus, liikuntavammaisuus, palveluiden saavutettavuus, joukkoistaminen

Projektin partnerit: 

  • Verkatehtaan kulttuuri ja kongressikeskus, Hämeenlinna
  • Hämeenlinnan taidemuseo
  • BioRex Cinema, Hämeenlinna
  • Näkövammaisten keskusliitto
  • Kanta-Hämeen Näkövammaiset ry
  • Kanta-Hämeen Invalidit ry
  • Elisa Oyj
  • Hämeenlinnan Settlementti ry
  • MIPsoft Oy

Projektiaika: 15.8.2013-31.12.2014

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö​

Poluttamo ​- Oma digipolku oppimiseen

Hanke kehittää käytännön työkaluja ja toimintamalleja siirtymävaiheessa olevien toisen asteen nuorten eteenpäin poluttamiseksi. Malli perustuu koko opintoajan tukeen ja tietämyksen keräämiseen. Syntyvät toimintamallit tukevat nuorten kasvua valmiuteen ohjata omaa etenemistä niin koulutuksessa kuin myöhemmin työelämässä. Uusi teknologia mahdollistaa uusien toimintamallien kehittämisen. Samalla voidaan rakentaa prosessia vahvistavia toimintoja digitaalisista jalan-jäljistä, joita oppijasta kertyy kaiken aikaa oppilaitosten järjestelmiin. Näitä jälkiä voidaan oppimisanalytiikan avulla hyödyntää mm. tuen tarpeen ennakoinnissa, sukupuolten välisten erojen havainnollistamisessa sekä erityisryhmien kuten vammaisten osaamisen vahvistamisessa. Teknologia mahdollistaa jo kehitettyjen tukimuotojen suunnittelun nuorta motivoiviksi ja kiinnostaviksi. Henkilökohtaisesta opinto- tai opiskelusuunnitelmasta eli HOPSista saadaan havainnollinen, ymmär​rettävä ja toimiva oman oppimisen ohjaamisen työväline visualisoinnin avulla. Digitaalisuus, kuten ePerusteet ja eri oppilaitoksissa käytössä olevat e-portfoliot, voidaan paketoida dynaamiseksi kokonaisuudeksi, joka auttaa nuorta ottamaan oppiminen omiin käsiin. Samalla tavoitteena on myös kirkastaa opiskelun suhdetta urapolkuihin.

Projektikumppanit:

  • Suomen eOppimiskeskus ry (koordinaattori),
  • Otavan Opisto
  • Omnia
  • SKAF
  • COSS ry
  • KK Tavastia
  • Lapin AMK
  • HAMK

Hankeaika: 1.11.2015 – 31.10.2018

Rahoitus: Euroopan sosiaalirahasto

Hankkeen artikkeleita:

Hankkeen esityksiä:

Multisensory wayfinding -menetelmän ja opastevaihtoehtojen tutkimus ja kehittämisprojekti osana joukkoliikenteen esteettömyyden parantamista joukkoliikenneterminaaleissa (MWAY)

Näkövammaisen henkilön itsenäinen liikkuminen asettaa haasteen joukkoliikenneterminaalien saavutettavuudelle. Näköaistin puuttuminen asettaa näkövammaisia palvelevan opastejärjestelmän eri valoon verrattuna esimerkiksi liikkumisesteisten esteettömän reitin suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Näkövammaisia palvelevan opastejärjestelmän toteuttaminen on haasteellista niin joukkoliikenneterminaalin haltijan, suunnittelijoiden kuin rakennusurakoitsijan kannalta. Suunnittelijoilta ja rakennusurakoitsijoilta puuttuu sekä tietoa, asiantuntemusta että vaihtoehtoja näkövammaisia palvelevien opastejärjestelmien suunnittelusta sekä niiden käytettävyydestä. Tarjolla oleva tieto ja osaaminen on hajallaan. Tämän lisäksi EU-asetus ei anna riittävää tietoa moniaististen opasteiden kriteereistä, sijoittelusta ja käytettävistä symboleista.

Tarvitaan moniaistisesti havaittavampia yhdenmukaisia opastamisen muotoja luomaan näkövammaisia palveleva kokonaisopastejärjestelmä, joka voidaan integroida osaksi joukkoliikenneterminaalien koko opastejärjestelmää ja joka on helppo toteuttaa niin suunnittelijan kuin muidenkin kohteen parissa työskentelevien ammattilaisten toimesta.

Hankkeessa testataan opastetyyppivalikoima, iBeacon-opastetyyppejä osana koko järjestelmää, 3D-tulostustekniikalla tuotettujen kohokarttojen soveltuvuutta terminaalien opastejärjestelmiin sisä- ja ulkotiloissa, älykkään sanakartan liittämistä opastusjärjestelmään ja kokeillaan iBeacon-perustaisia ratkaisuja laitureiden ja bussien löytämiseksi. Lisäksi hankkeessa luoda katkeamattomasti opastettu reitti eri aistein koettavien opastetyyppien avulla niin, että se on yhdenmukainen Eurooppalaisten opastejärjestelmien kanssa.

Katso tästä kuvaotoksia II-vaiheen aineistonkeruusta​ Tikkurilan matkakeskuksessa.

Projektikumppanit:

Avaava/Karantia Oy Perusturva, MIPSoft Oy, Versoteq Oy, Polku – Liikkumistaito H. Hirn, Hämeen Ammattikorkeakoulu Oy

Hankeaika: 1.6.2015 – 30.8.2016

Hankkeen tuotokset:

Merja Saarela, Terhi Tamminen, Arja Aalto,Ilkka Pirttimaa, Marjo Kivi, Rauno Huttunen, Helinä Hirn. 2018. Näkövammaisia henkilöitä palvelevan moniaistisen suunnistamismenetelmän ja opastejärjestelmän kehittämishanke. Menetelmän testaus joukkoliikenteen terminaaleissa Tikkurilassa ja Itäkeskuksessa. Liikenneviraston tutkimuksia ja julkaisuja 5/2018.

Erityisryhmien Älykäs Paloturvallisuus (ERÄS) -hanke

Vuonna 2015 astui voimaan EU:n suositus CFPA E Guideline No 33: 2015 F, joka käsittää eurooppalaiset suositukset vammaisten henkilöiden evakuoimiseksi (Evacuation of people with disabilities European Guideline). Ohje antaa suosituksia mm. opastinjärjestelmistä, ovien sulkijoista, hälytysvilkuista, evakuointistrategioista ja -alueista sekä kommunikointijärjestelmistä. Tämän projektin tavoitteena on edistää erityisryhmiin kuuluvien henkilöiden paloturvallisuutta ja pelastustoimintaa Suomessa luomalla malli poistumisturvallisuuden kehittämiseksi. Erityisryhmien kohdalla korostuvat erityisesti moniaistisesti tiedon vastaanottamisen mahdollistavat multimodaaliset opastusratkaisut. Tällaisia ovat esimerkiksi äänimajakoin varustetut valaistut hätäpoistumisopasteet ovilla, koho- ja valokontrastiset ohjaavat lattiaopasteet. Suomalaiset ohjeistukset tullaan päivittämään sellaisiksi, että ne vastaavat EU:n suositusta.

Projekti edistää paloturvallisuutta ja pelastustoimintaa kahdella tavalla.

  1. Kartoitamme kahdenkymmenen kohteen (esim. ikääntyneiden hoitokodit, kuntoutuskodit, vammaisten henkilöiden asumisyksiköt, vammaisten oppilaitosten ja näiden asuntolat) erityisryhmien poistumisturvallisuuteen liittyvät kehittämistarpeet analysoimalla nykyiset poistumisturvallisuusohjeet ja -käytännöt erityisryhmien näkökulmasta ja vertaamalla ohjeita CFPA-suositukseen. Tuloksena saadaan kokonaiskuva nykyisten poistumisturvallisuusohjeiden päivittämistarpeista.
  2. Pilotoimme näistä kohteista kahdessa moniaistisesti tiedon vastaanottamisen mahdollistavia multimodaalisia opastusratkaisut:
    • äänimajakoin varustetut valaistut hätäpoistumisopasteet ovilla,
    • koho- ja valokontrastiset ohjaavat lattiaopasteet,
    • iBeaconeihin ja mobiiliteknologiaan perustuvat moniaistiset poistumisturvallisuusratkaisut.

Saatujen tulosten pohjalta laaditaan suosituksia ja ohjeita sekä koulutusmateriaalia poistumisturvallisuusratkaisujen kehittämiseksi eurooppalaisen CFPA-toimenpidesuositusten ja moniaististen opastustarpeiden huomioimiseksi. Lisäksi tietoa hyödynnetään poistumisturvallisuuden kehittämisessä yleisesti.​ Projekti tuottaa tietoa uusien teknologisten ratkaisujen mahdollisuuksista erityisryhmien paloturvallisuuden edistämisessä.

Hankkeen tuloksena tuotetaan myös esitys uusista Rakentamismääräysten rakennussuunnittelun ja toiminnallisen paloteknisen suunnittelun ohjeista koskien erityisryhmien poistumista palotilanteessa.

Projektikumppanit:

  • SPEK Suomen Pelastualan Keskusjärjestö ry
  • HAMK, Älykkäät Palvelut tutkimusyksikkö, Moniaistisuus- ja avustava teknologia tutkimusryhmä (MATEC)
  • Avaava
  • MipSoft Oy

Hankeaika:  1.9.2016-31.10.2017

Rahoitus:​ Palosuojelurahasto

Julkaisut:

Liikkumis- ja toimimisesteisten henkilöiden evakuointi. CFPA-E No 33:2015 F.

Saarela, M, Ilveskoski, O., Kekki, T., Kivi, M., Majamaa, J., Pirttimaa, I. & Pasi, I. 2018. Erityisryhmien älykäs paloturvallisuus

Loppuseminaari:

Tutkimusympäristöt ja -laitteet

MATECin tutkimusta tehdään pääasiallisesti Living Lab tyyppisesti todellisissa test bed -ympäristöissä. Tutkimusryhmällä on käytössään tutkimusaineiston keruuseen uusinta teknologiaa hyödyntäviä laitteita, kuten SMI-laitteisto, Emotiv, Go Pro -kameroita.

Kauppakeskus Itiksen ja itäkeskuksen metroaseman test bed -ympäristöt

Kauppakeskus Itiksen vanhimmat osat, Pasaasiksi kutsuttu alue, ja Itäkeskuksen metroasema sekä bussiaseman alue muodostavat yhden MATEC:n ja MWAY-ekosysteemin Living Labeista – teknologian ja palveluiden yhteiskehittelyn ja testaamisen test bed -ympäristöistä. Itäkeskuksen alueella toimii myös Näkövammaisten liiton Iiris-keskus. Alueella liikkuu paljon näkövammaisia henkilöitä. Täällä testataan sokeita ja heikkonäköisiä henkilöitä palvelevia multimodaalisia ja iBeacon-perustaisia sisäpaikannus- ja tienlöytämisratkaisuja. Mobiililaitteilla ja BlindSquare-sovelluksella on keskeinen rooli näiden Internet of Things -teknologioiden kehittämisessä.

Kauppakeskus Itis sijaitsee Itä-Helsingissä Vartiokylän kaupunginosan Itäkeskuksen osa-alueella, Kehä I:n ja Itäväylän risteyksessä. Kauppakeskukseen pääsee vaivattomasti busseilla, metrolla ja henkilöautolla. Kauppakeskuksen ensimmäinen osa valmistui vuonna 1984 ja toinen laajennettu osa valmistui vuonna 1992 (https://fi.wikipedia.org/wiki/Itis_(kauppakeskus)). Näitä kauppakeskuksen alueita nimitettiin Pasaasiksi. Kolmas laajennusosa valmistui vuonna 2002. Tätä alettiin kutsua Piazzaksi. Kauppakeskus remontoitiin täysin 2011-2014. Tällä hetkellä kauppakeskuksen kokonaispinta-ala on yli 200 000 neliömetriä. Kauppakeskuksessa on yli 150 liikettä ja 3000 parkkipaikkaa. Kauppakeskuksen on omistanut vuodesta 2002 alkaen kiinteistösijoitusyhtiö Wereldhave N.V. ja sitä operoi Wereldhave Finland Oy. Wereldhaven portfolioon kuuluu Itiksen lisäksi useita kauppakeskuksia Hollannissa, Belgiassa ja Ranskassa.

Linkit: http://itis.fi/fi/info/yleista

Tikkurilan matkakeskuksen test bed -ympäristö

​Tikkurilan matkakeskus on toinen MATEC:n ja MWAY-ekosysteemin multimodaalisten ratkaisujen yhteiskehittelyn ja testaamisen test bed -ympäristöistä. Tikkurilan matkakeskus sijaitsee Vantaalla Jokiniemen ja Tikkurilan kaupunginosien rajalla. Tikkurilan matkakeskus on tärkeä monenlaisen liikenteen solmukohta. Tikkurilassa pysähtyvät useimmat pääradan kaukojunat, Venäjän-junat, pääkaupunkiseudun lähiliikenteen junat, ja sieltä on myös juna- ja bussiyhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Tikkurilan matkakeskuksessa sijaitsee myös bussiterminaali. Tutkimme ja testaamme Tikkurilan matkakeskuksen test bed -ympäristössä multimodaalisia, sokean ja heikkonäköisen henkilön esteettömän liikkumisen sekä paikanlöytämisen mahdollistavia ratkaisuja, kuten staattisia kohokontrastisia opasteratkaisuja, multimodaalisia kohokarttoja, iBeacon ja sanakartta -perustaista opastusta.

Linkki: https://www.vr.fi/cs/vr/fi/tikkurilan_matkakeskus

Elielin Alepan test bed -ympäristö

Alepa on pääkaupunkiseudulla ​palveleva lähikauppa. Elielin aukion Alepa Helsingin rautatieaseman yhteydessä palvelee päivittäin kaikkia asiakkaita klo 06-24. Alepalla on konsepti ”Kaikkea se kauppa keksii”. Tähän konseptiin liittyen Elielin Alepa on toinen MATEC:n ja MWAY-ekosysteemin test bed -ympäristö. Elielin Alepassa testaamme sokeiden ja heikkonäköisten henkilöiden kaupassa asioimista ja liikkumista helpottavia ratkaisuja. Multimodaalisen informaation välittämisen mahdollistavilla mobiililaitteilla, tageilla ja erilaisilla mobiilisovelluksilla, kuten BlindSquarella on keskeinen rooli näiden Internet of Things -teknologioiden kehittämisessä. ​

Linkki: https://www.s-kanava.fi/toimipaikka/alepa-eliel/652164062

SensoMotoric Instruments (SMI)​​ ja Emotiv Epoc -päähine

MATEC-tutkimusryhmällä on käytössään ​SensoMotoric Instruments, SMI, on silmänliikkeiden seurantaa mittaava ja Emotiv Epoc -päähine aivojen sähköistä toimintaa mittaava elektroenkefalografia (EEG) laitekokonaisuus ja aineiston analysointiohjelmistot. SMI-laitteiston kaksoiskamera-laseilla voidaan tuottaa informaatiota silmien liikkeistä ja katselukohteista, ja Emotiv Epoc -päähineellä tunnereaktioista tilanteissa, jossa koehenkilö havainnoi visuaalista kohdetta ja ympäristöä silmillään. Tällaisia voivat olla esimerkiksi visuaalista havainnoimista sisältävät oppimistilanteet, liikenteessä liikkuminen, visuaalisten opasteiden seuraaminen. Emotiv Epoc -päähine voi toimia myös yksinkertaisena aivoliittymänä kehitettäessä sovelluksia, jotka parantavat ihmisen ja laitteiden välistä vuorovaikutusta kommunikoidessa ja pelejä pelatessa. Katsotästä, kuinka laitteet otetaan käyttöön.

Linkit: http://www.smivision.com/en/gaze-and-eye-tracking-systems/home.html​ ja https://emotiv.com/​

GO PRO-kamerat

​MATEC-tutkimusryhmällä on käytössään Go Pro -kamerat ja erilaisia kameran kiinnitysvaljaita, jotka mahdollistavat yksisuuntaisen kuvaamisen henkilön liikkuessa.

Kannettavat MP3-laitteet ja mikrofonit äänittämiseen

MATEC-tutkimusryhmässä käytetään myös haastatteluihin ja äänimaailmojen tallentamiseen erilaisia mikrofoneja ja MP3-laitteita. Ääniaineiston analysoimisessa hyödynnämme äänenkäsittelyohjelmia kuten Audacity​​.

Haluatko mukaan

MATECissa on monenlaisia mahdollisuuksia, joilla voit päästä mukaan tutkimustoimintaan erilaisissa rooleissa HAMKista tai HAMKn ulkopuolelta.

HAMKilaiset opiskelijat MATECssa

HAMKn opiskelijana sinulla on mahdollisuus tulla tekemään MATECin projekteihin erilaisia opintoihisi liittyviä osaprojekteja, oppimaan käyttäjälähtöistä tutkimusta, tutustua tutkimusvälineisiin ja avustavaan teknologiaan. Otamme mielellämme myös opiskelijoita tekemään opinnäytetöitä ja harjoitteluita. Meidän yhteistyökumppaneidemme kautta voit myös löytää sopivan harjoittelupaikan tai opinnäytetyöaiheen yrityksessä, järjestössä tai julkisella sektorilla joko kotimaassa tai ulkomailla.

Tällä hetkellä etsimme projektiopintojen ja opinnäytetöiden tekijöitä seuraaviin MWAY-hankkeiden tutkimusaiheisiin:

  • Kartoitus Euroopassa käytössä olevista äänimajakoista, niiden äänistä ja käyttökohteista.
  • Eurooppalaisten ohjaavien lattiaopasteiden lisätutkimukset Iiriksessä. Meillä on jo perusaineisto kerättynä Tikkurilasta. Nyt teemme jatkotutkimuksia ko. opasteiden osalta.
  • Ääni-kohokarttaratkaisujen äänikonseptien rakentelua ja testauksia.
  • Multimodaalisten opasteviittojen teknisten ratkaisujen kartoitusta ja versioiden konseptointia.
  • Hahmontunnistustekniikat ja niiden soveltaminen multimodaalisiin ratkaisuihin, joilla helpotetaan sokean tai heikkonäköisen henkilön asiointia kaupassa tai muissa palveluissa.
  • Multimodaalisen viestimisen mahdollistavat palveluasioinnin ja jonottamisen teknisetratkaisut.
  • Multimodaalisen viestimisen mahdollistavat tekniset ratkaisut hätäpoistumisopasteissa.

Jos kiinnostuit, ota yhteyttä tutkimusryhmän vetäjään: merja.saarela@hamk.fi​

Edellisten lisäksi voit tulla teknologiaosaajaksi kerryttämään osaamistasi ja työkokemustasi asiakaslähtöisissä työprojekteissa Osaaminen ratkaisee -hankkeen Avustavan teknologian -verstaassa.

Jos kiinnostuit tästä, ota yhteyttä verstasmestariin: tarjaleena.tuukkanen@hamk.fi

​HAMKilaiset opettajat ja muu henkilökunta MATECssa

MATECin yhteistyökumppaneiden kautta tarjolla on monenlaisia mahdollisuuksia tutkimusoppimisympäristöjen ja asiantuntijoiden hyödyntämiseen sekä hankesisältöjen opetukseen integroimiseen. Mm. olemme mielellämme mukana rakentamassa vuorovaikutteisia TKI ja Care Innovation -areenoita ja innovaatiotyöpajoja, joissa opiskelijat kohtaavat moniaistisuuden ja avustava teknologian parhaat asiantuntijat ja yrittäjät sekä kokemusasiantuntijat. Tai ehkä löydät etsimäsi uu-den tiedon tai asiantuntija kollegan kansainvälisten yhteistyökumppaneidemme joukosta.

Jos mielessäsi on jatko-opinnot ja niiden kautta kiinnostusta tutkimustoimintaan moniaistisuuden ja avustavan teknologian alueelta, hankkeissamme tai valmistelussa olevissa hankkeissa voi olla juuri sinulle sopiva aihe ja rooli. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä tutkimusryhmän vetäjään: merja.saarela@hamk.fi​

HAMKn ulkopuolelta MATECiin​

MATECin tutkimustoiminnan ytimessä on käyttäjälähtöinen tutkimus. Arvostamme moniaistisuuden ja avustavan teknologian kokemusasiantuntijoita informantteina ja uusien ratkaisujen yhteiskehittäjinä. Jos haluat mukaan kokemusasiantuntijana MATECin Avustavan teknologian -verstaaseen, ota yhteyttä: merja.saarela@hamk.fi tai tarjaleena.tuukkanen@hamk.fi

Wow! Hieno innovaatio Selkokeskukselta: ”Selkokielen mittarin avulla voidaan arvioida, onko jokin teksti selkokieltä vai ei.” Lue lisää: https://t.co/pO9zkAOs3g

Watch why captioning videos helps so many of us: https://t.co/VSS5tJUtTA

I had a very exciting morning today. I took part of experiencing automatically driving car at Vantaa, Kivistö, Finland.

Currently, we're getting glimpses of the future world and business, And there's so much to learn and innovate. Want to learn what's happening with IoT and Blockchain? Here's one chance for you, take a look:

Currently, we're getting glimpses of the future world and business, And there's so much to learn and innovate. Want to learn what's happening with IoT and Blockchain? Here's one chance for you, take a look:
Equinix Sweden@EquinixSE

Du har väl inte missat vårt kommande event i Stockholm den 17 Maj? Temat för årets event är de heta ämnena IoT och Blockchain. Anmäl dig här: https://t.co/Rz27ReT3sx

Welldone Google! Read more about ”Wheelchair accessible” routes in transit navigation @google https://t.co/adaSjDZe2h

#SUOMI100 (Säv. & San. Joel Puranen, 2017) https://t.co/DLu3AzjUKJ lähteestä @YouTube

Excellent article...Accessibility First: Rethinking the Way We Approach Website Design and Development https://t.co/CK8gE6KpZe

Great #Speducult Kick off meeting in Oslo, Norway 21. - 23.11.2017. Thank you #AHO & Birgitta and #NTNU & Anders.

Intohimoiselta saavutettavuuden puolesta puhujalta Ronja Ojalta löytyy selkeitä vinkkejä saavutettavampaan viestintään. https://t.co/GWQTvgW7tR

#Speducult project today in Oslo, Norway: Assistive Technology with musical instruments at the Dissimilis.no presented by Line and Christian. And later on calming environments at Emma Sansehus (emmagjestehus.no) presented by Katrine.

#Speducult project is visiting #NaCuHel.no today. Nature is a source for creativity, culture and health.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU