Uusi kansainvälinen tutkimusyhteistyö starttaa – aiheena vesi

Uusi kansainvälinen tutkimusyhteistyö starttaa – aiheena vesi

10.10.2018 17:05

HAMK on luomassa monialaista ja soveltavaa veteen liittyvää tutkimusta yhdessä alan kansainvälisten huippujen kanssa. Tutkimusryhmän kokoaminen on merkittävä avaus Suomen ammattikorkeakoulujen tutkimuskentällä.

Muun muassa ilmastonmuutos ja väestönkasvu aiheuttavat yhä enemmän rasitusta vesistöille. Beyond-allianssi, jonka muodostavat HAMK, Feevale University Brasiliasta sekä VIA University College Tanskasta, on  perustanut tutkimusryhmän, joka etsii ratkaisuja vesien hoitoon, käyttöön, puhdistukseen ja kierrätykseen. Toiminnasta hyötyvät niin Hämeen ja kuin maailmankin vesistöt.

Perustetun tutkimusryhmän ensimmäiset tunnustelut aloitettiin jo vuonna 2014. Veteen liittyvä tutkimus on allianssin ensimmäinen yhteinen ponnistus.  Nyt valmistelussa on esimerkiksi pohjavesien suojeluun, vesilainsäädännön kansalliseen vertailuun ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin hulevesissä liittyviä tutkimuksia.

Kokonaisuutta koordinoi HAMKin Biotalouden tutkimusyksikön johtaja, kasviekologian ja kasvigenetiikan tohtori Mona-Anitta Riihimäki.
Tavoitteena on saattaa yhteen useita tutkimusryhmiä, joissa yhdistyy osaaminen mahdollisimman monipuolisesti. Tällöin voidaan saada aikaan jotain aidosti uutta.
”Meillä täällä HAMKissa tutkimusryhmien toiminta on jo monialaista. Sama halutaan Beyond-ryhmien toimintaan. Veteen liittyviä kysymyksiä voisi olla pohtimassa esimerkiksi insinöörejä VIAsta, mikrobiologeja Feevalesta ja kaupunkirakentamisen asiantuntijoita meiltä”, Riihimäki sanoo.

Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arene ry:n toiminnanjohtajan Riitta Rissasen mukaan tämän kaltaisia alliansseja on syntynyt ammattikorkeakouluihin, mutta kovin yleisiä ne eivät vielä ole.
”HAMKin allianssi on erinomainen osoitus ammattikorkeakoulun kansainvälisestä ja strategisesti johdetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnasta. Allianssin toiminta on merkittävää laajuutensa ja vaikuttavuutensa ansiosta”, Suomen ammattikorkeakoulujen kansainvälistä tutkimusta tunteva Rissanen arvioi.

Vaikuttavuutta myös paikallisesti
Mona Anitta Riihimäen mukaan tutkimuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä myös alueellisten vesiensuojeluyhteisöjen, kuten Vanajavesikeskuksen kanssa. Tavoitteena on lisätä liiketoimintaa ja vesistötietoutta myös paikallisesti.

”Esimerkiksi kansalaisaktiivisuutta voitaisiin valjastaa vesien tilan havainnointiin. Osaaminen HAMKin älykkäiden palveluiden tutkimusyksikössä yhdistyy tähän tavoitteeseen”, Riihimäki kertoo.

Syyslukukaudella tavoitteena on saada liikkeelle kansainvälisiä rahoitushakemuksia, ja pidemmällä aikavälillä kansainvälinen yhteistyö näkyy paitsi yhteisinä tutkimushankkeina, myös tutkija- ja opiskelijavaihtoina, yhteisinä seminaareina sekä julkaisuina.

”Tavoittelemme ilman muuta kansainvälisesti tunnustettua roolia vesitutkimuksessa. Tulemme julkaisemaan tutkimustuloksia myös kansainvälisissä tiedejulkaisuissa. Päättymisaikataulua hankkeelle ei ole, vaan kyse on pitkäjänteisestä kehittämisestä,  Riihimäki sanoo.

Lisätietoja
Mona-Anitta Riihimäki, johtaja Biotalouden tutkimusyksikkö HAMK, p. 0505745102, sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi
Janne Salminen, vararehtori, p. 0503429569, sp. etunimi.sukunimi@hamk.fi

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU