Vuosikertomusten arkisto
Arkisto
Alta löytyy HAMKin edellisvuoden vuosikertomus.
HAMKin vuosi 2021
Myönteistä kehitystä poikkeusaikanakin
Myös vuotta 2021 leimasi Covid 19 -pandemia. Poikkeusoloissakin pystyimme ajoittain lisäämään lähiopetusta. Tilanteen vaatiessa palasimme takaisin etätyöhön ja -opiskeluun.
HAMKista myös valmistui ennätysmäärä opiskelijoita, 1394. Isot onnittelut kaikille tutkinnon suorittaneille! Myönteistä kasvua nähtiin myös muissa koulutuksen mittareissa, kuten ajallaan valmistuneiden määrässä ja kokonaisopiskelijamäärässä.
HAMK 2030 -strategian toteuttaminen lähti liikkeelle. Vahvistuimme korkeakouluna, ja esimerkiksi uusi jatkuvan oppimisen kokonaisuus HAMK Up pääsi kiinni tehtäväänsä. HAMKissa suoritettiinkin ammattikorkeakouluista eniten erikoistumiskoulutusten opintopisteitä vuonna 2021. Vahvistumisesta kertovat myös tutkimusyksiköiden profiilien selkiytyminen sekä kilpailukyvyn kasvu.
Vuoden 2021 aikana kehitimme edelleen laadunhallintaa ja valmistauduimme kansainväliseen auditointiin 2022. Lisäksi toteutimme kehittämistyötämme tukevia itsearviointeja ja jopa kansainvälistä vertaisoppimista. Kestävän kehityksen ohjelman toteuttamista jatkettiin. HAMK sijoittui korkeakoulujen kestävyyttä mittaavassa Green Metric World University -rankingissa, tuhannen osallistujan joukossa, sijalle 14 ja oli tällä tuloksella Suomen ykkönen. Tulos parani selvästi edellisvuosista.
Pystyimme edistämään kansainvälisyyttä mm. osallistumalla erilaisiin innovaatioekosysteemeihin. Koulutusta kehitettiin panostamalla erityisesti e-moduuleihin, ohjaukseen sekä ajasta ja paikasta riippumattomiin opiskelijapalveluihin. Tässä kehitystyössä keskeisessä roolissa oli vuonna 2018 perustettu LeaD-tiimi, jonka tuella selvisimme erittäin hyvin koronan aiheuttamasta siirtymästä etäopetukseen ja -työhön.
Satsasimme myös koronan aikana yhteisöllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin. Tästä hyvä esimerkki olivat virtuaaliset henkilöstöpäivät elokuussa. Koronan pitkittyessä meillä on ollut huoli opiskelijoiden ja henkilöstön jaksamisesta. Iloitsemmekin siitä, että vuonna 2022 alussa on ollut mahdollista palata kampuksille rakentamaan yhdessä elinvoimaista korkeakouluyhteisöä.
Kohokohtia
Tammikuu: HAMK ja Xamk selvittivät kehittymismahdollisuuksiaan
Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK) ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk) käynnistivät selvityksen, jossa kartoitetaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuutta kehittyä kansainvälisesti kilpailukykyisemmiksi ja alueitaan tutkintotasoiltaan laajemmin palveleviksi korkeakouluiksi. Selvityshenkilönä aloitti opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakouluosaston johtajana aiemmin toiminut Hannu Sirén.
Helmikuu: Tutkintojen määrä nousi
Vuonna 2021 päästiin kertomaan, että ensimmäinen, poikkeuksellinen pandemiavuosi 2020 ei näkynyt Hämeen ammattikorkeakoulussa tehtyjen tutkintojen määrässä muuten kuin positiivisella tavalla. Tällöin HAMKista valmistui viime vuosiin verrattuna eniten tutkintoja, 1 344 kappaletta. Ennätysluku ilahdutti aikana, jolloin pandemia vei opetuksen nopeasti lähes pelkästään verkkoon ja toi muutenkin haasteita opiskelijoiden jaksamiseen.
Maaliskuu: Osallistuimme Ilmaston viikolle
Hämeen ammattikorkeakoulu oli toistamiseen mukana järjestämässä Hämeenlinnan Ilmaston viikkoa. Ilmaston viikko keskittyi koronapandemian vuoksi pääasiassa verkossa järjestettäviin tapahtumiin ja viestintään. HAMK mm. järjesti Ilmastoparlamentti-paneelikeskustelun.
Huhtikuu: Hakijamäärän nousu jatkui
Hämeen ammattikorkeakouluun oli reilut kymmenentuhatta hakijaa kevään toisessa yhteishaussa. Hakemusten määrä kasvoi nyt toista vuotta peräkkäin. Hakemusten määrässä lisäystä viime vuoteen oli yli kahdeksan prosenttia.
Kesäkuu: HAMK Talents avattiin, uraseurantakysely valmistui
HAMK avasi uuden HAMK Talents -kevytyrittäjyyspalvelun, jolla pyritään vastaamaan joustavammin alueen yritysten ja toimijoiden tarpeisiin sekä tukemaan opiskelijoiden yrittäjyyttä.
Uraseurantakyselyn tulokset valmistuivat. Tyytyväisyys tutkintoon on suurta (yli 80 prosenttia) sekä valtakunnallisesti että HAMKista valmistuneiden keskuudessa.
Elokuu: Lepaalle jälleen tunnustusta
HAMKin Lepaan kampuksen puisto uusi kuudennen kerran Green Flag Award -tunnuksensa. Green Flag Award on viheralueiden kunnossapidon ja hallinnoinnin laadun tunnistava kansainvälinen palkintojärjestelmä, jota hallinnoi englantilainen Keep Britan Tidy -organisaatio, Suomessa Viherympäristöliitto ry.
Syyskuu: Urheiluakatemiayhteistyö alkoi, syksyn yhteishaun hakijamäärä kasvoi
Urheiluakatemia Tavastia ja Hämeen ammattikorkeakoulu aloittivat yhteistyön, jonka tavoitteena on kehittää urheilijoille suunnattuja joustavia opintopolkuja ja tarjota sopivaa ohjausta.
Syksyn yhteishaun hakijamäärä nousi viime syksystä reilut 17 prosenttia. Eniten kiinnostivat rakennus- ja sairaanhoitoalat.
Lokakuu: Elävä labra perustettiin, ensimmäinen RUN-Superviikko
HAMK ja työvalmennussäätiö Luotsi perustivat uudenlaista työelämäyhteistyötä toteuttavan Elävän labran, joka tarjoaa työtoimintaa kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille sekä kytkee sosiaalipalveluiden kehittämisen sosionomikoulutuksen opetusmoduuleihin.
Hämeen ammattikorkeakoulussa järjestettiin 25.–29.10. ensimmäistä kertaa RUN -Eurooppa-yliopiston superviikko, joka toi Hämeenlinnaan noin 80 vierasta eri puolilta Eurooppaa.
Joulukuu: Green Metrics -menestystä, vuoden alumni, satsaus Pirkanmaalle
HAMK sijoittui lähes tuhannen osallistujan joukossa sijalle 14 kansainvälisessä korkeakoulujen toiminnan ja toimintaympäristön kestävyyttä mittaavassa GreenMetric -rankingissa. Sijoitus on parantunut vuosittain, sillä vuonna 2020 HAMK oli sijalla 35 ja vuonna 2019 sijalla 87.
Ohjelmointialalla yrittäjänä toimiva, tietojenkäsittelyn koulutuksesta valmistunut Turo Nylund valittiin vuoden alumniksi. Hän on valmistumisensa jälkeen pitänyt aktiivisesti yhteyttä HAMKiin ja myös työllistänyt useita opiskelijoita yritykseensä.
Uutisoimme, että olemme mukana rakentamassa kestävien ja älykkäiden tekstiilien osaamis- ja innovaatioekosysteemiä Pirkanmaalle.
Tutkimuksesta
RUN -Eurooppa-yliopistolle myönnettiin merkittävä rahoitus tutkimus- ja innovaatioverkostojen ja eurooppalaisten innovaatiokeskittymien edelleen kehittämiseen. Tavoitteena on rakentaa yhdessä elinkeinoelämän kanssa työelämäsuuntautuneita maisteri- ja tohtoritutkintoja. HAMK vastaa tutkijoiden urapolkujen kehittämisestä, ohjausosaamisen varmistamisesta sekä edistää aktiivisesti biotalouteen pohjautuvan innovaatiokeskittymän jalkautumista Hämeeseen.
HAMKin Carbon 4.0 -hanke edisti hiilen sidonnan soveltavaa tutkimusta monialaisesti. Hankkeessa kehitettiin kaikkien HAMKin tutkimusyksiköiden voimin menetelmiä digitalisaation ja biotalouden prosesseista kerätyn datan hyödyntämiseen hiilen sidonnan tehostamiseksi.
Yksi merkittävimmistä uusista avauksista oli yhdessä Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Baltic Sea Action Groupin kanssa toteutettu Pelto-observatorio-palvelu. Se tukee sekä maanviljelijöitä että hiiliviljelyn tutkimusta tarjoamalla mahdollisuuden seurata reaaliaikaisesti peltomaiden hiilen sidontaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Palvelu on avoimesti kaikkien nähtävissä verkossa. HAMKin vastuulla on ollut datan käsittelyn ja visualisoinnin toteuttaminen Pelto-observatorion käyttöliittymässä.
HAMK Smart -tutkimusyksikön Liikenne 4.0 -hankkeessa tutkittiin konenäön ja tekoälyn avulla Hämeenlinnan torin käyttöä ja torilla kulkijoiden liikkumisreittejä. Hankkeen päätavoitteena on tukea Häme-ohjelman tavoittelemaa kestävää kasvua, arjen toimivuutta ja turvallisuutta sekä maakunnan hyvää saavutettavuutta liikenteen, liikkuvuuden ja logistiikkaratkaisujen kehittämisen kautta.
Elokuussa 2021 käynnistyi HAMK Tech -tutkimusyksikön SatoBotti-hanke, jossa tutkitaan robottien hyödyntämistä eri viljely-ympäristöissä. Tavoitteena on tarjota marja- ja maatiloille sekä kasvihuoneille robotisoituja ratkaisuja ensisijaisesti poimimistehtäviin. Kaksivuotisessa hankkeessa toteutetaan alan ensimmäiset tomaattien ja marjojen korjuukokeisiin perustuvat pilotoinnit Kanta-Hämeessä. Lisäksi pyritään kehittämään maatilojen strategista osaamista robotiikan käyttöönotossa ja hyödyntämisessä.
Korona-ajan poikkeukselliset olosuhteet ovat vaikuttaneet negatiivisesti opiskelijoiden hyvinvointiin. HAMKissa ongelmaa ryhdyttiin ratkomaan Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamalla VOIMA-hankkeella, jossa kehitettiin mallia, joka integroi hyvinvointipalvelut ja opiskelijoiden vertaistukitoiminnan suoraan opintojaksoihin. Osana hanketta syksyllä 2021 toimintansa aloittivat ensimmäiset hyvinvointituutorit , joiden tehtävänä on jalkautua opiskelijoiden pariin ja ideoida opiskelijalähtöisesti hyvinvoinnin lisäämistä.
Kaupunkiviljelystä järkiruokaa -hankkeessa luotiin kaupunkiviljelyyn toimintamalli, joka kuvaa miten kaupunkiviljelyllä voitaisiin tuottaa osa kaupunkilaisten tarvitsemasta ruoasta. Osana hanketta 21 hämeenlinnalaista kaupunkiviljelijää tai -viljelyporukkaa laittoi kädet multaan ja ryhtyi kasvattamaan lähiruokaa Hämeensaaressa kesän 2021 alussa. Kotipihasta järkiruokaa – harrasteviljelijän oppaaseen koottiin kaupunkien pientaloasujien avuksi konkreettiset ohjeet järkevään, ravinnekiertoa hyödyntävään viljelyyn kotipihassa.
Puettavan älykkyyden tutkimus otti merkittäviä askeleita eteenpäin, kun Valkeakosken kampukselle ryhdyttiin rakentamaan aiheeseen keskittyvää laboratoriota, jossa päästään testaamaan puettavan älykkyyden sovelluksia ja hiomaan niitä kaupallistettaviksi tuotteiksi.
Taloudesta
Hämeen ammattikorkeakoulu oy:n toimintavuoden 2021 liikevaihto ja muut toimintatuotot olivat yhteensä 58,2 (56,0) miljoonaa euroa.
Toimintakuluista suurimman erän muodostivat henkilöstökulut: -39,1 (-38,1) miljoonaa euroa. Hämeen ammattikorkeakoulun henkilöstömäärä oli vuoden 2021 lopussa 617 (683) henkilöä, joista miehiä oli 263 ja naisia 451, ja vuoden aikana tehtiin yhteensä 618 (599) henkilötyövuotta. Vakituista henkilöstöä oli 534 (508) ja määräaikaisia 180 (175). Henkilöstön keski-ikä vuoden 2019 lopussa oli 46,5 (47) vuotta. Sairauspoissaoloprosentti vuonna 2021 oli 5,6 (4,5).
Hämeen ammattikorkeakoulu oy:n varainhankinta-, sijoitus- ja rahoitustoiminnan laajuus oli yhteensä 1,3 (0,6) miljoonaa euroa, josta sijoitusten käyvän arvon muutos oli 0,9 (0,4) miljoonaa euroa. Tilikauden voitto oli 2 596 932 (1 355 495) euroa.
Investoinnit rakennusten, koneiden ja kaluston osalta olivat -2.4 (–2,3) miljoonaa euroa.
Osakeyhtiön vakavaraisuus ja maksuvalmius olivat erinomaiset. Omavaraisuusaste oli 84,9 (84) prosenttia.
Hallituksen kokoonpano 1.1.2021 – 22.6.2021
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut Tarja Filatov ja varapuheenjohtajina Kai Muukkonen ja Kai Heimonen. Muut hallituksen jäsenet olivat Jouni Mäkelä (Jouni Mäkelän sijaan Eino Järvinen 19.3. alkaen), Jenna Kankaanpää, Minna Nissilä, Mika Laine, Laura Vainio ja Johannes Asikainen.
Hallituksen kokoonpano 22.6.2021 – 30.9.2021
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut Tarja Filatov ja varapuheenjohtajina Kai Muukkonen ja Kai Heimonen. Muut hallituksen jäsenet olivat Eino Järvinen, Jenna Kankaanpää, Minna Nissilä, Mika Laine, Piia Gauriloff ja Leena-Kaija Lehto.
Hallituksen kokoonpano 30.9.2021-31.12.2021
Yhtiön hallituksen puheenjohtajana on toiminut Tarja Filatov ja varapuheenjohtajina Veera Kiretti ja Kari Moisiola. Muut hallituksen jäsenet olivat Jari Marjamäki, Kirsi Lehto, Pasi Niemi, Mika Laine, Piia Gauriloff ja Leena-Kaija Lehto.
Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut Pertti Puusaari ja toimitusjohtajan sijaisena talous- ja hallintojohtaja Johanna Närhi.
Toimintakertomus ja tilinpäätös kokonaisuudessaan.
Avainlukuja
11 kansainvälistä ohjelmaa
1394 tutkintoa
14 sijoitus kansainvälisessä kestävyysvertailussa
34 tutkijayliopettajaa
