Purkamalla bisnestä - Hämeen ammattikorkeakoulu
Purkamalla bisnestä
Laaniityn purettava kerrostalo

Purkamalla bisnestä

02.02.2022 07:44

Ilmastotavoitteisiin ei päästä, mikäli paljon materiaalia kuluttava rakennusala ei toimi nykyistä paremmin kiertotalousperiaatteella. Esimerkiksi rakennusten purkamisen ympärille tarvitaan lisää uutta liiketoimintaa.

Array

Teksti: Jaana Siljamäki Kuva: Markku Raimovaara

Kuka olet, mitä tutkit?

Markku Raimovaara, lehtori HAMK Tech -tutkimusyksikössä. Olen ollut pitkään HAMKissa sekä tutkimus- että opetustehtävissä, rakennusalan koulutuksessa. Tutkimusaiheeni ovat liittyneet esimerkiksi ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen ja viime vuosina rakentamisen kiertotalouteen.

Olemme saamassa päätökseen hankkeen, jossa tutkittiin rakennusosien ja -materiaalien kierrättämisen liiketoimintamahdollisuuksia erilaisin kokeiluin Uudellamaalla ja Kanta-Hämeessä, jossa toimin HAMKin osalta projektipäällikkönä.

Fokus on rakentamisen kiertotaloudessa, ja vielä tarkemmin rakennusten purkamisessa. Forssassa on ollut yksi isompi kokeilu ja Hämeenlinnassa useita purkukohteita, esimerkiksi Vuorentaan vanhainkoti ja Laaniityssä sijaitseva 1970-luvun kerrostalo. Niitä menee nyt Suomessa purkuun paljon, joten se on valtakunnallisestikin kiinnostava kohde.

Miksi tätä aihetta on tärkeää tutkia?

Kiertotaloutta pitää kehittää rakentamisessa, sillä siinä käytetään valtavasti rahaa ja materiaalia. Kansalliset vähähiilisyystavoitteet eivät toteudu, jos toimenpiteet eivät jalkaudu myös rakennusalalle. Väistämättä rakennuksia pitää myös purkaa, kun niiden tekninen käyttöikä päättyy. On hyvä tutkia, miten paljon erilaisissa purkukohteissa on rakennusosia, jotka voidaan ottaa likimain sellaisenaan käyttöön. Esimerkiksi Laaniiityn kerrostalosta irrotettiin yksi iso julkisivuelementti kokonaisena, ja parhaillaan tutkitaan, miten hyvin se on kestänyt ajan hammasta.

Kiertotalous etenee kuitenkin tehokkaammin, jos sen ympärille saadaan synnytettyä liiketoimintaa.

Kiertotalous etenee kuitenkin tehokkaammin, jos sen ympärille saadaan synnytettyä liiketoimintaa. Siksi tässä tutkitaan, mitä tahoja ja millä edellytyksin koko ketjussa voisi olla, aina purkamisen suunnittelusta itse purkamiseen, logistiikkaan, myyntiin ja niin edelleen.

Mikä on tutkimuksen tavoite ja milloin tuloksia saadaan?

Yksi tavoite on luoda toimintamalleja rakennusten purkuun liittyvälle liiketoiminnalle. Purkujätteen hyödyntämistä on tehty ennenkin, mutta tässä sitä toimintaketjua yritetään tehostaa. Vuorentaan vanhainkodin tapauksessa esimerkiksi kokeiltiin kolmannen sektorin toimijan mukanaoloa. Työvalmennussäätiö Luotsi ansaitsikin vanhainkodin irtaimiston ja purkujätteen myynnillä noin 20 000 euroa. Kokeilu kuitenkin opetti senkin, että prosessi on aikaavievä ja enemmänkin myytävää olisi saatu.

Toisekseen on tutkittu ja vedetty yhteen, miten muissa maissa toimitaan vastaavassa asiassa. Esimerkiksi Norjasta ja Tanskasta löytyi hyviä esimerkkejä.

Hankkeessa tehtiin myös aiheen kannalta relevanteille tahoille kysely, mitkä ovat tämänhetkisiä pullonkauloja. Kyselyn tulokset ovat osa loppuraporttia.

Ketkä tutkimuksestanne hyötyvät ja miten?

Tästä hyötyvät kunnat, joilla purkukohteita riittää.

Tästä hyötyvät kunnat, joilla purkukohteita riittää.

Lisäksi hyötyvät kaikki purkamiseen ja purkumateriaalin edelleenmyyntiin liittyvät tahot. Tutkimus tuottaa kaikille osapuolille tietoa siitä, miten prosessia voi tehostaa.

Mitä isoja ilmiöitä tutkimusalallanne tällä hetkellä on, ja miten oma tutkimuksenne kytkeytyy niihin?

Kiertotalous ja kestävä kehitys ovat isoja ilmiöitä, joihin tämä hanke liittyy suoraan.

Miten opiskelijat ovat mukana?

Vuorentaan vanhainkodin purkamisesta tehtiin opinnäytetyö rakennusmestarikoulutukseen. Lisäksi ympäristöministeriö rahoitti ideakilpailua, jossa rakennusalan opiskelijat ympäri Suomen keksivät uudelleenkäyttöä purettavan kerrostalon rakennusosille, tapausesimerkkinä toimi mainittu Laaniityn kerrostalo. Mukana oli jopa 30 opiskelijaa kuudesta korkeakoulusta, myös HAMKista.

Rakennusosat ja materiaalit kiertoon – kokeiluilla uutta liiketoimintaa

Hankkeessa ovat mukana Green Net Finland (koordinaattori), Metropolia ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu sekä Suomen ympäristöopisto SYKLI. Hanke toteutettiin aikavälillä 9/2019–03/2022. Rahoittajina Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Helsingin kaupunki, Forssan kaupunki sekä Hämeenlinnan Seudun Työvalmennussäätiö Luotsi. Hankkeen nettisivut.

Lisätietoa Laaniityn kerrostalon purkamisesta myös Hämeenlinnan Asunnot Oy:n asiakaslehdessä, sivut 12–13.

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU