Annukka Pakarinen, tutkimusjohtaja
HAMKin tutkimusjohtaja Annukka Pakarinen luotsaa HAMKin tutkimustoiminnan kokonaisuutta. Sen lisäksi hän vetää Bio-tutkimusyksikköä ja on vahvasti mukana RUN-Eurooppa-yliopiston toiminnassa, edistääkseen tutkimusta ja rahoituksen saamista myös sillä tasolla.
Tutkimus toteuttaa maailman parastamisen ajatusta monellakin tapaa. Yksi on Pakarisen mukaan se, että HAMK haluaa pysyä kärkikahinoissa ja toimia aktiivisesti yhteistyöverkostoissaan asioiden edistäjänä. Yritysten kanssa etsitään asioita, jotka voivat jalkautua liiketoimintaan ja konkreettisesti ihmisten arkeen.
”Hyvin konkreettinen asia on kestävämmän ruokatuotannon kehittäminen. Mustialassa ja Lepaalla tehdään paljon uudenlaisiin kasvualustoihin tai hiilensidontaan liittyvää tutkimusta, tai kehitetään digitaalisia keinoja luonnon prosessien ymmärtämisen avuksi. Lisäksi osaa minen synteettisestä biologiasta alkaa olla meillä sillä tasolla, että voimme kehittää sovelluksia myös sillä alueella”, Pakarinen havainnollistaa.
Hyvin konkreettinen asia on kestävämmän ruokatuotannon kehittäminen.
Annukka Pakarinen, tutkimusjohtaja
Henkilökohtaisella tasolla Annukka löytää sisäisen maailman parastajansa siitä, että hän yrittää mahdollistaa talossa olevien osaajien työskentelyn mahdollisimman hyvin. Toinen tärkeä asia on varmistaa se, että tutkimusrahoitusta käytetään vastuullisesti asioihin, joilla on merkitystä.
”Ylipäätään valitsemamme tutkimusprofiilit ja alat ovat kaikki mielenkiintoisia ja niillä on merkitystä, niin isossa kuin pienemmässäkin mittakaavassa.”
Tutkimusprofiilit ovat merkityksellisyyden ytimessä
HAMKiin tutkimuskärjet ovat biotekniikka/biotalous, kestävä rakennettu ympäristö sekä tulevaisuuden koulutus ja osaaminen, kaikkiin ”älykäs”-etuliite lisättynä. Se tarkoittaa, että kaikessa tekemisessä on mukana digitalisaation ja teknologian mahdollisuudet.
”Parhauden strategian” mukaan pyritään tekemään vain sellaisia asioita, missä HAMK voi olla maailman parhaiden joukossa.
”Siihen on vielä monilta osin matkaa, mutta se on hyvä ohjenuora päivittäisessä työssä, jotta panokset kohdentuvat oikein. Siksi varsin laajasti nimettyjen tutkimuskärkien sisällä tehdään vielä tarkempia rajauksia, jotta parhauteen voidaan oikeasti päästä”, Pakarinen sanoo.
Vihreän siirtymän tukeminen on iso kehys kaikelle toiminnalle.
”Esimerkiksi rakentamisen alalla meillä on keskitytty paljon erilaisiin pinnoitteisiin ja väriaineisiin sekä energiatehokkuuden keinoihin, tai biotaloudessa koko arvoketjun ymmärtämiseen ja vaikkapa ravinteiden talteenottoon erilaisista jätteistä.”
Miksi nämä aiheet sitten ylipäänsä ovat tärkeitä?
”Yksinkertaisesti siksi, että maapallo ei kestä meitä kaikkia tällä menolla, joten uusia juttuja pitää kehittää. Minusta asiat, joihin olemme profiloituneet, ovat tässä mielessä hyvinkin oleellisia. Tietenkin myös koulutuksen ja osaamisen kehittäminen ovat äärimmäisen tärkeitä, jotta on jatkossakin ihmisiä, jotka osaavat viedä tietoa käytäntöön ja kehittää sitä edelleen. Olemmekin erityisen ylpeitä siitä, että teemme erittäin mielenkiitoista tutkimusta tällä sektorilla.”
HAMKilla on tutkimuksessa selkeät vahvuutensa
Yleisesti ottaen hamkilainen tutkimus on Pakarisen mukaan hyvässä, kasvavassa tilassa. Tutkimushenkilöstön määrä on lisääntynyt vuosittain niin, että sitä on nyt yhteensä reilut sata henkeä. Lisäksi on tehty määrätietoista tutkimuskärkien profilointia ja lisätty yhteistyötä yli yksikkörajojen.
”Osaamme pikkuhiljaa hyödyntää monialaisuutta, eli esimerkiksi kun puhutaan luonnonvara-alasta, niin mitä se digitaalisuus siellä tarkoittaa? Lisäksi tuomme ammatillisen opettajakorkeakoulun osaamiseen ja koulutukseen liittyvää tutkimusta laajasti eri aloille”, Pakarinen sanoo, ja lisää:
”Tietysti olemme moniin isoihin toimijoihin nähden takamatkalla, mutta se on myös positiivinen asia, koska pystymme tässä todella nopeasti muuttuvassa maailmassa tekemään tarpeellisia valintoja ja erikoistumaan.”
Pakarinen myöntää, että tutkimusrahoituksen osalta kehitys voisi aina olla nopeampaa, mutta siinäkin HAMKin kokoon nähden on edistytty: On saatu nostettua ulkopuolisen rahoituksen määrää ja tehty uusia avauksia, kuten Afrikkassa lisääntyneen toiminnan rahoitukset tai Suomen Akatemian ja Business Finlandin rahoituksissa.
Pakarisen mukaan myönteistä kehitystä selittää pitkäjänteinen työ ja se fakta, että HAMKissa on toki alusta saakka ollut TKI-toimintaa.
”Erikseen on mainittava älyttömän hyvä yhteishenki ja laajemminkin meidän alueelle on saatu läpi viestiä, että teemme täällä ihan tosissamme.”
Kestävän kehityksen asiat ovat monen tahon agendalla, eikä HAMKissa tehdä mitään asiaa ainoana maailmassa. Pakarisen mukaan HAMKin vahvuus on kuitenkin syvällinen osaaminen erityisesti luonnonvara-alalta – onhan HAMKin Mustialan, Evon ja Lepaan kampuksilla annettu alan opetusta ensimmäisinä Suomessa. Verkostot ovat laajoja ja fasiliteetit ainutlaatuisia. Samoin erityistä on osaamisen ja koulutuksen tutkimus, jotka ovat tärkeässä roolissa maailman muuttuessa.
”Kun näihin osa-alueisiin on saatu vietyä älykkyyttä ja digitaalisuutta, se on meille vahva erottautumistekijä.”