BIO-OSAKE

Hanke kokoaa bioraaka-ainetoimijoita yhteen ja vahvistaa yritysten ja tutkijoiden välistä vuorovaikutusta. Työpakettiin kuuluu hankkeen koordinointi, seuranta, viestintä ja raportointi sekä kokousten ja tapahtumien järjestäminen.

Hankkeen aikana kartoitetaan yritysten ja muiden toimijoiden kiinnostus jatkotoimiin ja toimijat kootaan yhteiseen verkostoon jatkotoimenpiteiden valmistelemiseksi. Pyrkimyksenä on vahvistaa yritysten keskinäistä koheesiota ja yhteistyötä korkean jalostusasteen biotalouden toteutumista edesauttavalla tavalla.

HAMK ja Luke myös muodostavat yritysten tarpeista lähtevän tarjoaman jatkossa yrityksille tarjottavasta biotalouden palvelukokonaisuudesta. 

BIO-OSAKE-osaamiskeskuksen ja digitaalisten ratkaisujen avulla luodaan verkosto, joka auttaa tunnistamaan alueellista vähähiilistä raaka-ainetuotantoa ja yritystoimintaa, ja edistää siten uusien toisiaan tukevien tuotantoketjujen syntymistä. Digitaalisten arvoketjujen myötä yrityksillä on mahdollisuus löytää ratkaisuja joustaviin ja jäljitettäviin toimitusketjuihin.

Hankkeessa kartoitetaan ja valitaan sopiva tiedon välitysalusta, jota testataan ja pilotoidaan hankkeen piirissä olevien yritysten välisessä tiedonkulussa. Hanke selvittää osana digitaalisen tiedonsiirron pilottia, miten digitalisaatioon perustuva alustatalous voisi konkretisoitua biopohjaisten raaka-aineiden arvoketjuissa.

Hankkeeseen valitut suljetut ja avoimet tuotantomenetelmät tukevat Suomen tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Työpaketissa tutkitaan vähähiilisten suljettujen systeemien, kuten bioreaktorien, kasvatushuoneiden ja kerrosviljelyn mahdollisuuksia bioraaka-aineiden tuotossa.

Suljettujen systeemien lisäksi tutkitaan vähähiilistä peltoviljelyä. Hankkeessa tuetaan viljelijöiden tarvetta monipuolistaa viljelykiertoa kasveilla, joiden biologiset ominaisuudet voivat lisätä pellon eloperäisen aineksen määrää ja vähentää lannoituksen ja torjunnan tarvetta. Ennen kaikkea, nämä kasvit tuottaisivat myytäviä raaka-aineita kuten öljyjä, väriaineita ja kuituja.  

Työpaketissa keskitytään bioraaka-aineiden tuotannon jälkeisiin vaiheisiin ja sivuvirtojen prosessointiin. Halutut yhdisteet eristetään biomassasta tyypillisesti uutolla, jonka jälkeen ne joko säilötään sellaisenaan, tiivistetään tai kuivataan jauhemaiseksi.

HAMKissa tutkitaan suljetuissa systeemeissä tuotettujen raaka-aineiden ja niistä erotettujen yhdisteiden osalta esimerkiksi rasvahappoprofiileja, väriaineita ja bioaktiivisia yhdisteitä sekä niiden säilyvyyttä, hyödynnettävyyttä ja tasalaatuisuutta. Lukessa selvitetään peltokasvien siemenistä tai muusta kasvuston osasta tehtävää, pienyrityksille soveltuvaa jatkojalostusta. Menetelminä ovat mm. fraktiointi, puristaminen, ultraääniavusteinen uutto, vesihöyrytislaus ja hybriditeknologiat. Tarkoituksena on selvittää hiilensidonnan kannalta kiinnostavan seosviljelyn laajentamismahdollisuuksia mm. ravinnoksi ja muiden hyödykkeiden raaka-aineeksi nykyisen rehuntuotannon rinnalla.

Työpakettiin kuuluu myös konseptointi, jossa pyritään demonstroimaan raaka-aineen soveltuvuus valittuun käyttötarkoitukseen. Tällöin raaka-aineelle tai sitä hyödyntävälle tuotteelle tehdään testejä, esimerkiksi niiden stabiiliuteen, säilyvyyteen ja kokonaisvaltaiseen soveltuvuuteen liittyen.