Isosorsimo – rantojen riesasta resurssiksi
Hankkeen perustiedot
Projektin kesto: 1.9.2020-30.4.2022
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu ja Vanajavesikeskus
Yhteistyöyritykset: St1, Gasum, Watrec Oy, Aquamec
Rahoittajat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 ja HAMK
Budjetti: 137 501 €
Toiminta-alue: Kanta-Häme
Kohderyhmä: Kanta-Hämeen asukkaat ja kesäasukkaat, järvien suojeluyhdistykset, yritykset sekä kunnat ja kaupungit
Hankkeen kuvaus
Hankkeessa selvitetään isosorsimon leviäminen ja akuutit torjuntakohteet leviämisen ehkäisemiseksi. Toisena toimenpiteenä hankkeessa selvitetään isosorsimon käyttöä ja ominaisuuksia. Teemoina ovat isosorsimon kemiallinen koostumus ja torjuntakeinot. Hankkeessa kerätään tietoa isosorsimon poistoon soveltuvista koneista ja niiden kustannustehokkuudesta. Selvitettävinä torjuntamenetelminä ovat koneellinen poisto, niitto, karjan laidunnus, pressutus ja kitkeminen.
Kolmantena toimenpiteenä selvitetään isosorsimon hyötykäyttömahdollisuuksia ja niiden taloudellista kannattavuutta. Tutkittavia hyötykäyttömuotoja ovat karjan rehu, biokaasu, biohiili ja bioetanoli, joista tehdään erilaisia laboratorio- ja tuotantokokeita sekä kannattavuusselvityksiä. Neljäntenä toimena laaditaan viestintäsuunnitelma asukkaiden ja muiden rantojen käyttäjien tiedottamiseksi ja aktivoimiseksi. Isosorsimon leviämisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi järjestetään erilaisia työnäytöksiä ja infotilaisuuksia eripuolilla Hämettä. Alueellisen viestinnän lisäksi hankkeen tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti monipuolisesti erilaisia tiedotuskanavia hyödyntämällä.
Hankkeen tuloksena tieto isosorsimon levinneisyydestä, torjunnasta sekä hyötykäyttömahdollisuuksista lisääntyy. Tavoitteena on, että isosorsimon taloudelliset hyödyt ovat korjuukustannuksia suuremmat. Samalla myös ihmisten valmius ehkäistä ja torjua isosorsimon leviämistä kasvaa.
Uuden tiedon äärellä
Isosorsimo-hankkeen ensimmäiset laboratoriokokeet on saatu päätökseen. HAMKin bio- ja elintarviketekniikan opiskelijat selvittivät bioetanolin osalta lehti- ja varsiaineksen bioetanolituottopotentiaalia ja maksimituotto on ensimmäisten kokeiden perusteella 25-30 % kuiva-ainetta kohden. Biokaasun kohdalla panoskoe tuotti metaania isosorsimosta 239-274 l/kg kuiva-ainetta kohden. Tulos on verrattavissa jätevedenpuhdistamon lietteeseen ja kasvibiomassaan yleisesti. Biohiilikokeet ovat parhaillaan käynnissä ja tuloksia saadaan maaliskuun aikana. Tarkempia johtopäätöksiä isosorsimon hyödyntämismahdollisuuksista tehdään, kun kokeita toistetaan ja yhteistyöyritykset analysoivat tuloksia.
HAMKin kestävän kehityksen opiskelijat kartoittivat syksyllä isosorsimokasvustoja ja vertasivat havaintoja maalajikarttoihin ja vesien rehevyysluokitukseen. Suurin osa varmistetusta isosorsimoesiintymistä näyttää viihtyvän rehevillä savipohjaisilla rannoilla. Paikkatietoanalyysin perusteella tutkimusalueella on yhteensä 43 kpl savimaiden rannoilla olevia pienempiä vesistöjä, joista yhteensä 26 kpl on erittäin reheviä tai reheviä vesistöjä. Nämä lähtötiedot auttavat meitä ensi kesän isosorsimokartoituksissa.
Kevään projektina kestävän kehityksen opiskelijoilla on laatia konekantarekisteri vesistökunnostuksissa käytettävistä koneista ja järjestää virtuaalinen kone-esittely urakoitsijoille ja vesistöjen kunnostajille 29.4. Virtuaalitapahtuman tarkemmat tiedot ilmoitetaan maaliskuun alkupuolella Vanajavesikeskuksen verkkosivuilla www.vanajavesi.fi.
Syksyn 2020 kuulumisia
Hankkeessa arvioidaan isosorsimon levinneisyyttä Kanta-Hämeen alueella yhteistyössä kestävän kehityksen koulutusohjelman kanssa. Syyskuussa opiskelijat kartoittivat esiintymiä dronen avulla ja siirsivät aineiston paikkatietoon. Lisäksi he laativat tietoiskuja vieraslajeista, joita esitellään mm. 3.12. järjestettävillä Järvitärskyillä. Alueellisen viestinnän lisäksi hankkeen tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti monipuolisesti erilaisia tiedotuskanavia hyödyntäen.
Ensimmäiset isosorsimonäytteet otettiin syyskuussa korkeakoulukeskuksen rannasta yhdessä bio- ja elintarviketekniikan opiskelijoiden kanssa. Näytteistä määritettiin kuiva-ainepitoisuuksia, sokereita ja arvioitiin biomassan määrää. Marraskuun aikana käynnistetään ensimmäiset panoskokeet biokaasun tuoton määrittämiseksi.
Isosorsimon levinneisyyskartoituksen yhteydessä havainnoidaan myös nokisienen esiintyvyyttä ja sitä, kuinka kasvi maistuu laiduntavalle karjalle. Nokisientä vaikuttaisi esiintyvän yleisesti isosorsimokasvustoissa. Sekä Hiidenjoen että Räikälänjoen rantalaitumilla oli karja käyttänyt kasvia ravinnokseen. Karjan laidunnusta isosorsimon torjuntakeinona selvitetään tarkemmin yhdessä karjatilallisten kanssa.
YHTEYSTIEDOT
- Mika Soramäki
- Projektipäällikkö
- Puh. +358504087441
- mika.soramaki@hamk.fi
- HAMK Bio
- Heidi Kontio
- Ympäristökoordinaattori
- Puh. +358504087946
- heidi.kontio@vanajavesi.fi
- Vanajavesikeskus
Hankkeen perustiedot
Projektin kesto: 1.9.2020-30.4.2022
Toteuttajat: Hämeen ammattikorkeakoulu ja Vanajavesikeskus
Yhteistyöyritykset: St1, Gasum, Watrec Oy, Aquamec
Rahoittajat: Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 ja HAMK
Budjetti: 137 501 €
Toiminta-alue: Kanta-Häme
Kohderyhmä: Kanta-Hämeen asukkaat ja kesäasukkaat, järvien suojeluyhdistykset, yritykset sekä kunnat ja kaupungit
Hankkeen kuvaus
Hankkeessa selvitetään isosorsimon leviäminen ja akuutit torjuntakohteet leviämisen ehkäisemiseksi. Toisena toimenpiteenä hankkeessa selvitetään isosorsimon käyttöä ja ominaisuuksia. Teemoina ovat isosorsimon kemiallinen koostumus ja torjuntakeinot. Hankkeessa kerätään tietoa isosorsimon poistoon soveltuvista koneista ja niiden kustannustehokkuudesta. Selvitettävinä torjuntamenetelminä ovat koneellinen poisto, niitto, karjan laidunnus, pressutus ja kitkeminen.
Kolmantena toimenpiteenä selvitetään isosorsimon hyötykäyttömahdollisuuksia ja niiden taloudellista kannattavuutta. Tutkittavia hyötykäyttömuotoja ovat karjan rehu, biokaasu, biohiili ja bioetanoli, joista tehdään erilaisia laboratorio- ja tuotantokokeita sekä kannattavuusselvityksiä. Neljäntenä toimena laaditaan viestintäsuunnitelma asukkaiden ja muiden rantojen käyttäjien tiedottamiseksi ja aktivoimiseksi. Isosorsimon leviämisen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi järjestetään erilaisia työnäytöksiä ja infotilaisuuksia eripuolilla Hämettä. Alueellisen viestinnän lisäksi hankkeen tuloksista tiedotetaan valtakunnallisesti monipuolisesti erilaisia tiedotuskanavia hyödyntämällä.
Hankkeen tuloksena tieto isosorsimon levinneisyydestä, torjunnasta sekä hyötykäyttömahdollisuuksista lisääntyy. Tavoitteena on, että isosorsimon taloudelliset hyödyt ovat korjuukustannuksia suuremmat. Samalla myös ihmisten valmius ehkäistä ja torjua isosorsimon leviämistä kasvaa.
